Nuoret mukaan toimintaan

Lions Clubilaiset järjestivät supersuositun yrittäjyyskasvatuskurssin lukiolaisille.

Lions Club Suonenjoki Soittu halusi yhtenä 50-vuotisjuhlavuoden teemanaan tehdä lähempää tuttavuutta nuorten kanssa. 50-vuotias hyväntekeväisyysjärjestö on pohtinut keinoja, millä nuoret saadaan innostumaan leijonatoiminnasta.

“Ihan mitä tahansa tehtäviä heitetään, nämä nuoret on mukana”, hehkuttaa Pakkasmarjan toimitusjohtaja Matti Leinonen.

Leijonat pohtivat miten he saisivat paremmin kontaktia nuoriin ja mitä yhteistyö koulujen kanssa voisi olla.

“Halusimme kontaktoida nuoria ja siitä lähti ajatus yrittäjyyskurssista tai oikeastaan työelämäkurssista. Tähän  oli tulossa ihan älyttömästi porukkaa, mutta pystymme olemaan mukana vain kerran viikossa, joten osallistujamäärä puolittui”, kertoo Leinonen.

Antoisaa yhteistyötä

“Kun Leinosen Matti kertoi tästä ideasta, olin heti innoissani mukana, kertoo elinkeinoasiamies Olli Kokander, “on ollut todella antoisaa touhuta näiden nuorten kanssa, mahtavan innostunutta porukkaa.”

Alussa mukana olevat yritykset, Castmet, Pakkasmarja, Vianor ja Parta Games, esittelivät omaa toimintaansa.

“Minulle tämä on ollut silmiä avaavaa, täällä valkeni itselleni esimerkiksi oikeasti tuo netin merkitys, nämä nuoret ovat todella aktiivisia”, kiittelee Castmetin toimitusjohtaja Kari Hiltunen, “tällä porukalla olisi kaupungin johdollekin annettavaa.”

Diginatiivisukupolven ajatukset yrittäjyydestä kiinnostivat myös pelisuunnittelija Antti Kortelaista.

“On ollut mielenkiintoista nähdä, mitä nuoret ajattelevat yrittäjyydestä, aika hyvin ovat kertoneet asioista, he ovat sitä z-sukupolvea, minä oli y-sukupolvea”, valottaa Kortelainen, “Tästä saa fiilistä siitä mistä nuoret tykkää.”

Kurssille osallistuneet ovat lukion ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita ja he ovat kurssin antiin tyytyväisiä.

“Tämä on ollut tosi hyödyllistä, oikeaa tekemistä”, kertoo Mira Laitinen.

“Tosi kivaa, ei ole pakotettu, on saatu valita ja ei tarvita kirjoja”, toteaa Reetta Nyyssönen.

“Onhan tämä vaihtelua perusarkeen ja kaikki vetäjät on olleet rentoja ja mukavia”, sanoo Elisa Häkkinen.

“Kaikki me ollaan yrittäjäperheistä, eikä yrittäjyys ole poissuljettua tulevaisuuden suunnitelmissa”, sanoo Janette Heikkinen.

Projekti huipentuu hampurilaisiin

Tosi rentoa meininkiä, ei suorituspaineita, mehän ollaankin työnjohtajia tässä leipomisprojektissa”, vitsailee Eemeli Snellman”, se on opittu, ettei yrittäjyys ole niin helppoa miltä se näyttää.”

Nuoret ovat ideoineet ja suunnitelleet spesiaaleja, laadukkaita, ei niin perinteisiä hampurilaisia Futurian tiloissa. He myyvät valmistamiaan hampurilaisia jouluavajaisissa Richterin aukiolla 30.11.

“Kurssin lopputulos nähdään myyjäisten jälkeen. Sitten on loppupurkamisen aika, nähdään millainen tulos saatiin ja paljonko rahaa kertyi”, toteaa Leinonen.

Kaikki rahat tulevat nuorten omaan käyttöön ja suunnitelmissa on nuorten mukaan opintoreissu jonnekin.

 

Sydäntä ja elinvoimaa

Mikko Kalliola zemppasi SavoGrow Oy:n elinkeinoasiamiehet elinvoimaisen ajattelun saloihin Myllykosken Kievarissa eräänä elokuisena iltapäivänä.

Mikko Kalliola aloitti iltapäivän vauhdikkaaseen ja kovaääniseen tapaansa tarinoiden ja ihmetellen kuinka vielä joku vuosi sitten, ja ehkä vieläkin, 67 suomalaisen kunnan nettisivujen etusivulla luki: Hyvä asua ja yrittää!

“Sehän pitää tietysti paikkansa ja ensin se sapetti, että miksi ihmeessä ne ei differoidu, mutta ei ne turvallisuus ja puhtaus ole ollenkaan itsestäänselvyyksiä monessakaan maassa, se selvisi minulle, kun valmensin ulkomailta tulleita opiskelijoita, jotka oli niitä penalin terävimpiä kyniä ja ne sanoi, että te ette suomalaiset tajua, kuinka hyvin teillä asiat on”, täräytti Kalliola.

Mikko Kalliola on Aava&Bangin luova johtaja ja sanoo harrastavansa arkipakoasioita. Hän on kolmen aan ylioppilas Korpilahden lukiosta ja on maineikkaan upseeriperheen siviilipalvelumies. Kalliola on myynnin ja markkinoinnin parissa karaistunut puheammatilainen.

“Olen ollut tekemässä duunia 350 pk-yrittäjän kanssa, kasvuyrittäjän mielen mallin olen oppinut ja ravaan puhumassa ympäri Suomea.”

Kertokaa tarinoita

“Suonenjoella on pieniä palvelualan yrityksiä ja vahvoja teollisia yrityksiä, täällä tehdään pirusti hyvää duunia, ootteko muistaneet siitä kertoo? Valtaosa suomalaisista pk-yrityksistä kertoo omissa kanavissaan tuotteistaan ja palveluistaan ja sertifikaateistaan, tätä tuupataan, tätä rakastetaan, miksi ei uskalleta tehdä tarinasisältöjä”, kyseenalaistaa Kalliola.

Tarinat on Kalliolan mukaan ennen kaikkea johtamisen työkalu, tarinan kerronta tekee sen, että me ihmiset kyetään yhteistyöhön isompina kuin sadan hengen laumoina. Elinvoimastrategia jalkautetaan tunteen ja tahdon kautta, ei pelkillä faktoilla.

“Miten tuodaan merkityksen tunnetta? Pörröä? Miten muutos saadaan omiin arkirutiineihin”, tyrkkii Kalliola, “tarinat jää mieleen, te elinkeinoasiamiehet olette virastojen valonkantajia.”

Haluatko luopua kiireestä?

Kiire on Kalliolan mukaan ensisijaisesti mielentila.

“Montako päivää aikaa vuodessa oli Barak Obamalla? Sama 365 päivää kuin elinkeinoasiamiehillä. Ensimmäinen sääntö, lakkaa puhumasta kiireestä, kun alitajuisesti uskot, että sinulla on kiire, käyttäydyt sen mukaisesti ja stressi ilmenee myös ympäristöösi, “tiedän että sinulla on kiire” ja olet entistä kiireisempi. Toinen sääntö, kun kuitenkin puhut kiireestä ja kun saat siitä itsesi kiinni, pysähdy ja sano itsellesi, minulla riittää ihan hyvin aikaa kaikkiin tärkeisiin asioihin.”

Elinkeinoasiamiehet kertoivat saaneensa iltapäivästä eniten ehkä ajatusten ravistelua. Ja mahdottoman hyvää lounasta Myllykosken Kievarin maukkaasta pitopöydästä.

 

Aktiivista yritystoimintaa

Kunnassa on elinvoimaa, kun yritykset menestyvät ja voivat hyvin.

“Suonenjoella on 600 yritystä ja koko SavoGrown alueella yhteensä 1600 yritystä, yritystoiminta on täällä aktiivista ja meidän tehtävämme on luoda ja parantaa toimintamahdollisuuksia ja tarjota matalan kynnyksen elinkeinopalveluja, ovi on aina auki, kun paikalla täällä olen”, kertoo Suonenjoen elinkeinoasiamies Olli Kokander.

Kehitysyhtiö SavoGrown alueella eniten uusia yrityksiä perustetaan Suonenjoelle. Kokanderin mukaan uusia yrityksiä syntyy alueelle vuosittain 70-80, joista Suonenjoelle 30-40 yritystä.

Työn alla on osaavan työvoiman kartoittaminen ja myös piilotyöpaikkojen löytäminen.

“Monet pienet yritykset eivät ilmoittele työpaikoista, vaikka tarvetta olisi, monesti juuri omalle alalle sopivan työntekijän löytäminen on hankalaa, rekrytoiminen vie aikaa, näitä piilotyöpaikkoja haemme.”

Ammatillisen koulutuksen puuttuminen vie nuoret muualle opiskelemaan.

“Teemme Savon ammattiopiston kanssa yhteistyötä, jotta nuoret saataisiin opiskelujen jälkeen osaavana työvoimana alueellemme ja saamaan harjoittelupaikat alueen yrityksistä, eri opetusmuotoja mietitään yhdessä.”

Olli Kokanderilla on takana huippukesä, tavallista pidempi loma toukokuussa syntyneen esikoispoika Onnin kanssa ja suonenjokelainen menestystarina “kaupunkiveneet”.

“Tiinan Tuvan Petri Vartiainen tuli juttusille ja sanoi, “Kuule Olli, minulla olis idea” ja siitä lähti keltaisten kaupunkiveneiden suunnittelu liikkeelle, se oli mahtava juttu ja veneet ovat saaneet suuren suosion”, hehkuttaa Olli.