Suonenjoki – kylien kaupunki

Virtaava Suonenjoki toimi Pähkinäsaaren rauhan rajana vuonna 1323. Hyvät liikkumis- ja liikenneolosuhteet ovat edelleen kaiken perusta. Suonenjoen teollinen kehitys juontaakin vuonna 1889 valmistuneen Savon radan myötä parantuneisiin liikenneyhteyksiin. Savon rata ja Ysitie muodostavat edelleen kantateiden 69 ja 72 kanssa alueen keskeisimmän liikenneverkon.

Mansikkakaupunki on kylien kaupunki. Yli 30 kylää tuottavat mm. mansikkaa, vadelmaa, maitoa, perunaa, viljaa ja muita maataloustuotteita, metsää, turvetta, raaka-aineita, metsämarjoja, sieniä, kalaa, riistaa ja runsaasti virkistystä niin vakituisille asukkaille kuin mökkeilijöille.

Kylien tuotanto on mahdollistanut Pakkasmarja Oy:n, Osuuskunta Maitomaan ja Valion hillotehtaan kaltaisten yksiköiden perustamisen ja toiminnan juuri raaka-ainealueille.

Juha Sipilän (kesk.) hallituskaudella on panostettu yksi miljardi euroa maamme väylästön 2,5 miljardin korjausvelan poistamiseen. Korjausvelan kasvu onkin saatu pysähtymään tämän vaalikauden aikana lisättyjen määrärahojen myötä. Ensi vuoden valtion talousarvioon tulee lisää panostusta talvikunnossapitoon ja kelirikon hoitoon, tasoristeysohjelman jatkamiseen ja yksityisteiden valtionapujen korottamiseen.

Nyt me tarvitsemme kuitenkin aivan uutta ajattelua liikenneinvestointien rahoittamiseksi. Koko maan infran rahoitustarve on ensi vuosikymmenellä yli 60 miljardia euroa! Jokainen ymmärtää, ettei tämä ole mahdollista valtion normaalin budjettitalouden kautta. Valtion vuotuiset budjettimenot ovat yhteensä noin 55 miljardia euroa. Valitettavasti myöskään tämän vaalikauden parlamentaarisissa liikennetyöryhmissä ei löydetty poliittista yhteisymmärrystä rahoitusongelmaan.

Mielestäni Suomen infran tase on saatava tuottamaan, jotta saamme investointeihin vauhtia – siinä on seuraavalle eduskunnalle ja hallitukselle pähkinä purtavaksi. Asuntorakentamisen, lentoliikenteen ja merenkulun puolelta löytyy hyviä esimerkkejä sovellettavaksi.

Valtaväylien ohella yhteiskunnan on huolehdittava myös kylien välisestä ja sisäisestä teiden kunnossapidosta. Nyt laajan tieverkon kunto on romahtanut varsinkin Itä-Suomen soratievaltaisilla alueilla aivan hävettävälle tasolle, mikä heikentää kylien kehittämistä, estää uusien investointien tekemistä, tuo kuljetuksiin ongelmia ja panee autoilijan kiroamaan upottavilla teillä aivan liian monta kertaa.

Finnpulpin maailman suurimman ja samalla ympäristöystävällisimmän biotuotetehtaan tulo Kuopion Sorsasaloon saa samaa aikaan kuin Äänekoskella ja Keski-Suomessa: myös maakuntamme kylätiet laitetaan kuntoon.

Suomen väyläpolitiikka edellyttää asenteiden muuttumista. ”Alempiasteiset” tiet on nähtävä yhtä tärkeinä kuin valtatiet kunnostuksen ja päällystämisen osalta. Jos tuotteet eivät kulje kyliltä jalostukseen, ei meidän hyviä tuotantolaitoksiakaan lopuksi ole.

Kun pääkaupunkimme Helsinki elää muun maan avulla ja kautta, niin sama pätee pitkälti myös Suonenjokeen – kaupunki elää kyliensä ihmisten ahkeralla työllä ja tuotannolla!

Markku Rossi

Tyyrinmäellä vuonna 1956 syntynyt kansanedustaja