Heinäsirkkoja saa nyt nettikaupasta

Tervolaisia heinäsirkkoja saa tilattua nyt netistä. Sirkkoja.fi –verkkokauppa avasi sivunsa maaliskuun alussa.  

Monialayrittäjät Hasse Wallen, Ilkka Tarvainen ja Harri Pekkarinen ovat innoissaan.

Sirkat pakataan omissa tuotantotiloissa, ja pusseista löytyy alkuun muun muassa hunajaisia ja chilimausteisia sirkkoja. Yhteistyötä on tehty myös lähileipomoyrittäjän kanssa, ja sen tuloksena syntyivät sirkkatäysjyvälastut.

Savonia Grasshopperin juuret juontavat 30 vuoden päähän, jolloin Ilkka Tarvaisen tomaattipuutarhalla alkoi kuulua siritys. Heinäsirkat löysivät tiensä alueelle, ja siitä saakka ne saivat rauhassa elellä lämpimissä kasvihuoneissa kesät ja talvet. Tomaatin viljelyä ei enää puutarhalla ole, se muodostui kannattamattomaksi. Siksi Tarvainen siirtyi sirkkakasvattajaksi. Nyt Puutarhatielle on rakennettu sirkkaloita, joissa tuhannet hyppivät hyönteiset sirittävät.

Yhteistyössä voimaa

Kolme yrittäjämiestä sparraavat toisiaan päivittäin muun muassa kännykän pikaviestimien avulla.

“Kun useampi ihminen miettii ratkaisuja, tulee esiin näkökulmia, joita itsellä ei olisi tullut mieleen”, Ilkka Tarvainen kertoo.

Kun joskus tulee takapakkia, kuten usein uuden yrittämisessä, pohtivat miehet yhdessä, miten tästä eteenpäin. Uuden tuotteen lanseeraaminen vaatii pitkäjänteistä työtä.

“Heinäsirkat ovat herättäneet laajasti mielenkiintoa. Ihmisten reaktiot uudesta yrityksestä ja innovaatiosta ovat positiivisia, ainoastaan hyönteinen itsessään aiheuttaa toisinaan puistatuksia”, miehet kertovat.  

“On hienoa olla lajissaan eräänlainen pioneeri. Tieto ja taito ovat tulleet testaamalla. On mukava katsoa, kun työ kantaa hedelmää”, Ilkka Tarvainen sanoo.

Aluksi markkinointi keskittyy kotimaahan, mutta suuntana siintää ulkomaat.

 

Lukkarisen sisarukset vauhdissa

Motocross ja cheerdance ovat kuntoa ja kestävyyttä vaativia lajeja.

Lukkarisen perheen lapset Aapo 15 ja Asta 14 harrastavat mielenkiintoisia lajeja, motocrossia ja cheerdancea.

Aapo on ajanut motocrossia jo kymmenisen vuotta, ja niistä kilpaa kuusi vuotta. Kansallisen tason liigan hän voitti omassa sarjassaan vuonna 2015. Tänä vuonna yksi iso etappi oli pääsy kilpailemaan Italiaan Imolan radalle.

Aapo ajaa Yamaha YZ125 pyörällä, 2002-2006-syntyneiden sarjaa. Suomesta vain kolme pääsi kesällä ajettuun Yamaha bLU cRU -cupin Euroopan superfinaaliin, jossa kilpaili 40 kuljettajaa Euroopan eri maista.

”Olihan se upea rata ja tunnelma. Maailman huiput kilpailivat samana viikonloppuna radalla kuin me. Kokemuksena oli hieno, vaikka tulokset eivät tyydyttäneetkään”, kertaa Aapo kesäisen viikonlopun tunnelmia.

Kestävyyttä ja keskittymistä

Mitä vaaditaan, että pystyy kilpailemaan huipputasolla?

”Hyvää peruskuntoa”, Aapo sanoo ensimmäisenä.

”Kestävyyttä”, lisää Asta.

Astan harrastama cheerdance on tanssillista urheilua. Ryhmässä tehdään erilaisia liikkeitä yhtäaikaisesti musiikin tahtiin.

”Treenatessa pitää keskittyä, että oppii kuviot. Kehonhuolto ja liikkuvuus ovat myös tärkeitä. Meillä on ryhmässä positiivinen henki, treenaaminen on kivaa. Ja kilpaileminen myös”, sanoo Asta, joka oli joulukuussa kuopiolaisen Cheer Starsin Fabulous -joukkueen mukana Helsingissä kisaamassa SM-titteleistä. Ryhmä sijoittui kuudenneksi.

Cheerdancea hän on harrastanut vasta vuoden verran, mutta ennen sitä hän voimisteli Suonenjoella Lauha-ryhmässä, josta sai hyvät pohjat myös uuteen harrastukseen.

Haaveena valloittaa maailma

Tänä päivänä sekä Aapo että Asta kilpailevat vielä harrastusmielessä, mutta molempien unelmana on maailman valloitus.

”Jos pääsisin hakemaan ensi vuonna maajoukkueeseen”, Asta kertoo lähiajan haaveistaan. ”Ja sitten joukkueen kanssa kilpailemaan ympäri maailmaa.”

Moottoriurheilun huipulle pääseminen vaatii paljon työtä, taloudellista tukea, onnistuneita kisoja ja joskus tuuriakin.

”Ensin pitää hakea menestystä Suomessa ja sitten maailmalla. Jos haluaisi tienata tällä ammatikseen, niin pitäisi lähteä Amerikkaan ajamaan, tai sitten olla maailman huippukuljettajien kärjessä.”

”Kisaaminen ja harjoittelu ympäri maailmaa olisi mahtavaa, pääsisi testaamaan erilaisia ratoja”, Aapo miettii.

 

Parempaa ilmapiiriä työpaikalle

Työnohjaus luo ajan ja paikan pysähtyä hetkeksi miettimään itseään työntekijänä.

”Työpaikan ilmapiiriin voimme jokainen vaikuttaa olemalla avoimia ja kommunikoimalla”, sanoo suonenjokelainen työnohjaaja ja työyhteisösovittelija Heli Manerus. Hänen yrityksensä FreshMind on valmentanut ihmisiä ja yrityksiä jo vuodesta 2012.

”Jokainen näkee tilanteet totta kai omasta näkövinkkelistään. Sama rikkinäinen puhelin, jota lasten kanssa leikitään, on myös työpaikalla. Emme aina kuule työkaveriamme tai pomoamme oikein”, Manerus kertoo.

Työnohjaus luo ajan ja paikan pysähtyä hetkeksi miettimään itseään työntekijänä, omaa tapaa tehdä työtä ja oman työyhteisön toimintaa.

”Työnohjaaja tekee yrityksessä kehittämistä keskustellen ja toiminnallisin harjoittein. Hän kysyy, miten kukin on asian ymmärtänyt. Jokaista kuunnellaan ja jokainen saa sanoa tuntemuksensa ja ajatuksensa.”

”Sosiaalipuolella tällaista kehitystyötä on tehty jo pitkään, mutta nyt työhyvinvointiin kiinnitetään entistä enemmän myös muilla aloilla.”

Kasvun mahdollisuus

Työyhteisösovittelun metodeja voi soveltaa niin kouluun kuin kotiinkin. Ihmisten väliset kommunikointiongelmat ovat jokaiselle arkipäivää. Aina ei tarvitse olla isokaan kriisi, kun sovittelutaidoista on jo apua.

”Menin kesällä naimisiin, ja meidän viiden lapsen uusioperhe on mielenkiintoinen pelikenttä myös sovittelijan näkökulmasta”, Manerus hymyilee.

”Kun lapsille tulee riitaa jostain asiasta, pyrin tekemään niin, että otan molemmat erikseen keskustelemaan asiasta. Kumpikin saa sanoa oman näkemyksensä. Myöhemmin kaikki yhdessä pohdimme asiaa ja teemme sopimuksen, miten asia seuraavan kerran hoidetaan sujuvammin.”

Manerus kertoo, miten ihmisten vuorovaikutus ja kommunikointi ovat aina kiinnostaneet häntä.

”Kun saamme työpaikoilla aikaan ratkaisun, se tuntuu hienolta. On helpotus nähdä, miten kaikki hyötyvät sovittelusta. Ihmiset ovat energisempiä, ryhti nousee kuin itsestään ja ilmeet kirkastuvat.”

Nykyajan trendisana voimaantuminen pätee myös työyhteisösovittelun päämääriin. Työpaikan kriisiä ei nähdä vain ongelmana vaan myös mahdollisuutena kasvuun. Sovittelussa saadut työtavat ehkäisevät myös jatkossa tulevia ristiriitoja ja oikeilla keinoilla orastavat kommunikaatiovaikeudet voidaan ratkaista jo alkuvaiheessa.  

”Kun ihmisillä on paha olla, niin se vaikuttaa intoon tehdä työtä. Kaikki kyräily ja kuppikunnat vievät tehokkuutta ja iloa työstä. Jos työpaikan ilmapiiriä saadaan parannettua, niin varmasti myös työmotivaatio ja yrityksen tuottavuus paranee”, Heli Manerus tietää.