Suonenjoen kaupunki Archives

Suonenjoki-palkinto aktiiviselle yrittäjälle

Ansiokas yritystoiminta ja vapaaehtoistyö toivat tunnustuksen.

Tämän vuoden Suonenjoki-palkinto on myönnetty Stainless Team Finland Oy:n toimitusjohtaja Jorma Väisäselle. Tunnustus myönnettiin perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivän juhlassa.

”Olihan se hämmentävää, mutta kun kuuli perustelut, niin palkinto tuntui omalle”, Väisänen luonnehtii tunnustuksen saamista.

Jorma Väisänen perusti metallialan yrityksen kaksikymmentä vuotta sitten. Kuusi henkilöä palkannut yritys valmisti aluksi Puolustusvoimille lämpöastioita sekä ruudin kuljetus- ja säilytysastioita. Jo muutaman vuoden kuluttua toiminta laajeni lattiakaivojen tuotantoon.

Nykyisellään Stainless Team Finland työllistää 26 henkilöä ja se on ruostumattomien lattiakaivojen markkinajohtaja Suomessa. Myös ruuankuljetus- ja ruuansäilytysastiat kuuluvat edelleen tuotevalikoimaan, ja paikkakunnalla valmistettuja astioita saattaakin tulla vastaan niin armeijassa, kouluissa kuin suurkeittiöissäkin. Yritys tekee nykyään myös alihankintaa etenkin prosessi- ja puunjalostusteollisuudelle.

Yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa

Sitä mukaa, kun yritys on kehittynyt, se on verkostoja luomalla kehittänyt koko toimialaa Suonenjoella.

”Näen, että emme ole täällä kilpailijoita keskenään, vaan täydennämme toisiamme”, Väisänen sanoo yhteistyöstään monen paikallisen toimijan kanssa.

Palkintoperustelujen mukaan Väisänen on kehittänyt paikkakuntaa myös sponsoroimalla ja tekemällä vapaaehtoistyötä. Hän kertookin olevansa mielellään mukana muun muassa sotaveteraanien muistamisessa jo senkin tähden, että hänen isänsä on ollut sotaveteraani. Toisaalta nuorten auttaminen esimerkiksi urheiluharrastuksia tukemalla on aktiiviselle kuntoliikkujalle niin ikään sydämenasia.

Jorma Väisänen haluaa vielä kiittää saamistaan mahdollisuuksista.

“SavoGrown tietotaito ja Suonenjoen kaupungin myötävaikutus on ollut tärkeä tuki”, hän sanoo.

Ladut ja luistinradat liikuttavat

Kiekon lätkimistä kaukalossa, sivakointia harjumaisemissa ja retkiluistelufiilistä Suonteen selällä – Suonenjoella pääsee nauttimaan talviliikunnasta.

Talvi on jo ovella, samoin talviset liikuntalajit.

”Keskuskentän kaukaloon tehdään jää heti, kun tulee pakkasia”, ulkoilualueiden esimies Hannu Pakarinen kertoo vuosien käytännöstä. Hän arvelee, että lehden ilmestyessä kaukalosta kuuluu jo luistimien suhinaa ja kiekon lätkimistä.

Itsekin aktiivisena liikkujana ja muun muassa MM-tason aikuisyleisurheilijana tunnettu Pakarinen pitää lähes kunnia-asianaan, että Suonenjoella päästään nauttimaan talvilajeista heti, kun se vain on säiden puolesta mahdollista.

Kaukalotunnelmaa höntsäpeleihin

Luistelemaan pääsee pian myös muilla ulkojäillä. Kaukalon vieressä olevalla isolla jääkentällä on hyvä pyörähdellä vaikka kaunoluistimilla. Keskuskentän jäät ovat valaistuja ja lämpimine pukutiloineen ne ovat auki kaikkina viikonpäivinä iltayhdeksään saakka.

Myös Iisveden koulun pihalla on jääkaukalo ja lisäksi lämmin pukukoppi, joka suljetaan puoli yhdeksältä. Luistelija saa kentän valot päälle pylväässä olevasta katkaisijasta.

Sammalselän ja Lempyyn kouluilla voi niin ikään luistella valaistuilla luistinradoilla. Niissä ei ole kaukaloita, mutta laukaisuseinät estävät kiekkoa häviämästä lumipenkkaan. Seinillä on muutakin virkaa.

”Seinillä saa kaukalotunnelmaa. On lapsia, jotka haluavat käydä keskenään pelailemassa vanhaan kunnon höntsäpelityyliin.”

Kaupunki jäädyttää pieniä luisteluratoja vielä Kahvimyllyn, Valkeisenmäen ja Käpylän leikkialueille.

Luistellen tai potkukelkkaillen järvenselälle

Hannu Pakarinen odottaa jo järvien jäätymistä, erityisesti Suonteella.

”Suonteen jää on huippu. Voi kun saataisiin sinne retkiluistelurata tänäkin vuonna tehtyä”, Pakarinen sanoo toivoen ensin kunnon pakkasia teräsjään muodostumista varten.

5,6 kilometrin pituinen rata on tarkoitus avata Soitunlahden ja Tenhanniemen välille.

”Siellä pääsee retkiluistelufiilikseen, kokemaan ne vastatuuletkin”, Pakarinen tietää.

Rata oli muun muassa viime keväänä hyvin suosittu: siellä liikuttiin paitsi luistimilla, myös jalkaisin, pyörillä ja potkukelkoilla. Hiihtäjät sivakoivat radan molemmin kulkevilla laduilla, jotka on tarkoitus tehdä myös tänä talvena.

Tie väistyi ladun alta

Pakarinen kertoo, että moni on ottanut häneen yhteyttä ja kysynyt huolissaan hiihtostadionin ladun kohtalosta. Sen reitti jäi kesällä peruskorjatun Metsolan nurmikentän alle. Miehellä on heille huojentavia uutisia: stadionin suosittu tasamaan latu ajetaan tänäkin talvena. Läheistä kevyenliikenteen väylää on siirretty, jotta ladulle on tilaa.

Stadionilta tulee lähtemään edellisten vuosien tapaan yhden, kahden ja viiden kilometrin valaistut lenkit. Palolammen valaistu reitti on kymmenen kilometrin pituinen ja sen voi halutessaan kiertää Kirjosuon puolelta, jolloin nousut ja laskut ovat loivempia.

Valaistuihin latuihin kuuluu vielä Onkilammen kolmen kilometrin reitti sekä sivuladut Käpylään ja Kolmisoppeen. Valot syttyvät hämäräkytkimellä ja sammuvat iltayhdeksältä, ellei pakkanen sitä ennen kiri kovemmaksi kuin –20 astetta.

Pakarinen ei säästele kehujaan puhuessaan Lintharjun latuverkostoa.

”Se on helposti saavutettavissa. Kävellen pääsee latuverkoston ääreen. Harjumaasto on vaihtelevaa ja laavuja löytyy kolme. Hiihtopäivän voi kruunata, kun poikkeaa Latumajalla kahvilla”, Pakarinen sanoo mainiten Suonenjoen Ladun hiihtoviikonloppuisin ylläpitämän huoltopaikan Onkilammella.

Nettisivuilta voi tarkistaa liikuntapaikan kunnon

Suonenjoelta löytyy myös kaupungin ylläpitämiä valaisemattomia latuja. Näistä kahdelle voi ottaa koirankin kytkettynä mukaan. Koiraladut löytyvät Vanhamäeltä ja Onkilammelta. Jalkalaan puolestaan avataan perinteinen, tunnelmallinen metsälatu, jos vain lunta tulee viime talven malliin. Kaikkien hiihtolatujen reitit löytyvät latukartoista, jotka on julkaistu kaupungin nettisivuilla.

Pakarinen mainitsee vielä jäähallin ja Valkeisenmäen pulkkamäet, jotka houkuttelevat lapsia ja muitakin vauhtihirmuja talven riemuihin. Samoin jäähalli ja Kyöpelinvuoren hyppytorni tarjoaa harrastusmahdollisuuksia.

Kaupungin nettisivuilta löytyy liikuntapaikkojen verkkopalvelu, joka oli viime talvena ensimmäistä kertaa käytössä. Siitä pääsee katsomaan onko esimerkiksi tietty latu käytössä, onko jää ehditty lumipyryn jälkeen huoltaa, pääseekö jo retkiluistelemaan ja niin edelleen. Hannu Pakarinen toivoo, että verkkopalvelussa, samoin kuin hiihtoladuilla ja luistinradoillakin, olisi runsaasti kävijöitä.

Nuori paluumuuttaja

Olli Kortelaiselle jääkiekko oli iso syy muuttaa Kuopioon ja yhtä iso syy palata Suonenjoelle takaisin.

Suonenjoen Kiekkokarhut ry:n, SuKiKan, junioripäällikkö Olli Kortelainen tekee työtä sydämellään. 25-vuotias valmentaja, nauttii työstään ja tähtää korkealle.

“Pari vuotta sitten lopetin pelaamisen ja ryhdyin valmentajaksi. Vastaan tällä hetkellä ysiluokkalaisten ja lukiolaisten aamujääharjoittelusta ja SuKiKan Leijona-Kiekkokoulun toiminnasta, jossa meillä on mukana 3-8 vuotiaita tyttöjä ja poikia. Olen myös C-junioreiden vastuuvalmentaja ja toimin SuKiKan junioripäällikkönä. Jääkiekko vie siis kaiken heltiävän ajan”, sanoo Kortelainen.

Kiekkokoulu alkoi lokakuun alussa ja päättyy maaliskuun lopussa. Harjoitusvuoro on tiistaisin ja mukana on tällä hetkellä kolmisenkymmentä lasta.

“Mukana on eri ikäisiä ja eritasoisia lapsia. Kiekkokoulussa opetellaan luistelua ja kiekonkäsittelyä erilaisten pelien ja leikkien kautta. Kiekkokoulu on paljon muutakin kuin jääkiekon pelaamista, siinä lähdetään lasten näkökulmasta erilaisia pelejä pelaten ja leikkien. Lapset jaetaan harjoituksissa pienempiin ryhmiin, jotta jokainen lapsi tulisi huomioitua ja oppiminen olisi helpompaa.”

Kortelainen valmentaa kannustamalla ja rohkaisemalla

“Lasten kanssa toimiessa täytyy olla innostava. Jäällä täytyy myös itse leikkiä ja pelata niin että hiki tulee. Kun puhutaan vanhemmista junioreista, olen varmasti vaativa valmentaja, mutta samalla myös reilu kaikille. Silloin kun harjoitellaan niin keskitytään täysillä siihen mitä tehdään.”

Toiminta tarjoaa harrastusmahdollisuuden monille innokkaille ja etenemismahdollisuuksia myös niille, jotka haluavat päästä pidemmälle.

”Onhan Suonenjoelta lähtenyt myös laadukkaita pelaajia maailmalle ja kotimaisiin huippusarjoihin; Iiro Pakarinen, Aatu Hämäläinen, Aleksi Hämäläinen ja Tatu Kokkola”, muistuttaa Kortelainen.

Olli Kortelaisen oli hyvä ja helppo palata Suonenjoelle, jossa hän kasvoi, kävi koulunsa ja vietti aikaansa nuorisotiloissa.

“Tämä on lapsille ja nuorille hyvä ja turvallinen paikka kasvaa, ei liian pieni, eikä liian iso. Kaikki palvelut löytyy ja jos keskustan tuntumassa asuu, ei lapsia tarvitse kuskailla harrastusten pariin, kaikki on lähellä.”

Olli Kortelainen tekee jääkiekon ohessa opettajan sijaisuuksia ja koulunkäynnin ohjaajan sijaisuuksia.

“Haluan vielä kouluttautua liikunnan alalle, jotain on jo viritteillä, ehkä vielä enemmän keskityn jääkiekkoon, siinä haluan edetä.”

Mielekkyyttä nuorille

Suonenjoen Tilanuorilla on vetäjinä mahtava tiimi. Nuorisotiloissa pyörii arki-iltaisin jopa 40 nuorta.

Vapaa-ajan ohjaaja Ninni Miilunpohja on suonenjokelaisista nuorista ja nuorten kanssa touhuavasta tiimistään aidosti ylpeä. Nuorisotilat ovat yhtenäiskoulun kanssa samassa rakennuksessa ja yhteistyö koulun kanssa on sujuvaa ja mutkatonta. Tiloissa toimii myös iltapäiväkerho.

“Tää meidän timanttinen tiimi on niin mahtava, kaikki on erilaisia yksilöitä, mutta kaikki toimii hienosti”, hehkuttaa Ninni.

Ninni on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta, Oulun alapuolelta. Hän haki vapaana olevaa nuoriso-ohjaajan paikkaa Suonenjoelta vuonna 2001. Hän oli kaupungin ainoa nuoriso-ohjaaja tuohon aikaan.

Nyt etsivä nuorisotyössä on kokokaikaisesti palkattu henkilö Nina Karvonen. Iltapäiväkerho ohjaajana ja nuoriso-ohjaajana toimii Tarja Eskelinen ja Stiina Åkerlund.

Jopo-ohjaajana toimii nuoriso-ohjaaja Piia Pääkkö. Jopo eli joustava perusopetusluokka on 10 oppilaan pienryhmä, jonne hakevat oppilaat, joilla on erilaisia hankaluuksia opiskelussa, ei niinkään oppimisvaikeuksia. Siellä saadaan opetussuunnitelman mukaista opetusta, mutta monin eri tavoin. Esimerkiksi TET-jaksoja on enemmän kuin muilla.

Talossa on myös kolme liikunnan ohjaajaa ja yksi erityisliikunnan ohjaaja. Liikunnanohjaajat vastaavat koululaisuinnin opetuksesta, yleisöuinnin valvonnasta sekä liikuntaryhmien ohjaamisesta..

“Tämä nelikko kuuluu myös samaan tykkitiimiin ja homma toimii”, kiittää Ninni.

Nuoria ei jätetä

“Se tuntuu mukavalta, kun vanhat tilajermut käy moikkaamassa. He ovat jo kasvaneet ulos tilanuorista ja hakeutunueet muualle opiskelemaan”, kertoo Ninni.

Kaikille peruskoulunsa päättäneille ei ole itsestään selvää mihin lähteä opiskelemaan tai miten elämä eteenpäin järjestyy.

“Jollekin voi olla iso juttu yksinään bussilla kulkeminen, lähteminen ei ole kaikille helppoa, kun lähiverkosto leviää. Me tehdään tiiviisti koulun kanssa töitä, ettei kukaan putoaisi joukosta, me vaikka lähdetään viemään kaveri kouluun.”

Ninnin mukaan jokaisen pitää sössiä välillä ja oppirahat maksaa, mutta siihen ei saa jäädä, epäonnistumisten kautta voittoon.

“Murkkuikäisellä voi muutenkin olla sielu ihan tarpeeksi sekaisin ja sitten pitäisi osata olla hyvin asiansa hoitava nuori, ei se kaikilta onnistu.”

Tykkitiimi puskee nuoria erilaisin tukitoimin eteenpäin, toki suurin osa menee valtavirran mukana ilman tukia ja apuja, mutta ne, jotka meinaa tippua, pitää saada riittävän ajoissa kiinni ketään ei kuitenkaan jätetä yksinään. Miilunpohjan mukaan hyviä tuloksia on tukitoimilla saatu aikaan.

Vapaa-ajan ohjaajan peukalon alla on muutkin liikuntapalvelut, myös muille kuin nuorille. Suunnitelmissa on kaksivuotinen hanke liikuntaneuvontaan, jonka keskiössä ovat työikäiset, liikuntaa harrastamattomat ihmiset. Hankkeen kautta on mahdollista saada yksilöllistä ohjausta.

“Naapurikuntien kanssakin olisi mukava tiivistää yhteistyötä. Nuorisotyössä tuloksia on vaikea mitata, tulokset näkyvät viiveellä vasta aikojen päästä”, toteaa Ninni Miilunpohja, mutta ihana on tehdä tätä työtä ja yhtäkään en tiimistäni vaihtaisi pois.

Mansikkakaupunki kutsuu

Suonenjoki uskaltaa ja haluaa kasvaa ja tarjota uusille ja nykyisille asukkailleen sujuvaa ja aktiivista arkea viihtyisässä elinympäristössä, jonka mahdollistavat monipuoliset lähipalvelut ja erinomaiset harrastusmahdollisuudet.

Pohjois-Savossa seutukunnittain tarkasteltuna alin työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on Sisä-Savon seudulla (9,4 %), paras tilanne Suonenjoella (9,0%), paremmat luvut koko Pohjois-Savossa on vain Vieremällä (8,8%) ja Siilinjärvellä (8,0%).

“Työllisyystilanne on hyvä, paikkakunnalla on imua ja vanhempien työllistymisen myötä lapset tarvitsevat hoitopaikkoja. On hienoa, että saimme yksityisen päiväkodin kumppaniksemme jo hyvää ja toimivaa palvelurakennettamme täydentämään”, kiittää kaupunginjohtaja Juha Piiroinen.

Kaupunkistrategiaa uudistettiin ennakkoluulottomasti

“Strategiatyötä tehtiin hyvin yksituumaisesti. Väestörakenne on saatava kasvuun ja pitovoimaa tarvitaan etteivät ihmiset halua muuttaa täältä pois, meidän on yhdessä pidettävä huolta asukkaistamme ja elinympäristöstämme.”

Suonenjoen kaupungin strategian keskiössä on aktiivinen ja hyvinvoiva suonenjokelainen.

“Kamppailemme myös Suonenjoella osaavan työvoiman saatavuudesta. Meillä on kaupunkimme kokoon nähden hyvin teollisia työpaikkoja, täällä on uskallettu tehdä rohkeita päätöksiä aiemmin ja niin tehdään nykyisinkin eikä olla niin suhdanteiden eikä yhden kivijalan varassa”, toteaa Piiroinen, “ työtä ja työpaikkoja tarvitaan, että ollaan elinvoimaisia ja asukkaiden hyvinvointiin ja viihtymiseen sekä palvelujen sujuvuuteen pystymme satsaamaan myös tulevaisuudessa.”

Toiminta- ja palvelukulttuuria uudistetaan ja parannetaan. Palvelut löytyvät läheltä ja ne ovat saavutettavissa, eikä se tarkoita aina fyysisiä seiniä, joiden sisällä palvellaan.

“Asiakkaiden saaman palvelukokemuksen täytyy olla katkeamatonta, arjen pitää sujua, se on parasta elinvoimaa ja sen pitää näkyä jokapäiväisessä toiminnassamme, palvelualttiudessamme ja asenteessamme”, toteaa Piiroinen.

Hyvän elämisen edellytykset kohdillaan

Strategiassa keskeisenä on keskustan kehittäminen ja asemanseudun rakentamisen vauhdittaminen. Kaupunki on aktiivinen monipuolisten asuin- ja yritysalueiden suunnittelussa ja käyttöönotossa.

“Kaupungilla on asumiseen tarkoitettua tonttimaata alle kilometrin päässä keskustasta. Haluamme vastata muuttuviin asumistarpeisiin kaavoittamalla monipuolista asumista ja tavoittelemme uuden strategian puitteissa joustoa lupakäytänteisiin.”

Haasteena on saada nuoret palaamaan paikkakunnalle opiskelujen jälkeen. Yksi keskeinen tavoite onkin turvata yritysten ja oppilaitosten välisellä yhteistyöllä osaavaa työvoimaa paikkakunnalle.

Suonenjoen kaupunki lupaa järjestää palvelut taloudellisesti kestävällä tavalla, joka tarkoittaa sitä, että tulorahoitus kattaa toimintamenot ja riittää vähintään investointien ja pääomakustannusten osittaiseen kattamiseen, joten velkaa on mahdollista ottaa kaupungin kehitystä tukeviin investointeihin. Talous pidetään tasapainossa ja omissa käsissä.

Vetovoimaa ja pitovoimaa

Miten Suonenjoelle ja lähiseudulle saadaan uutta väkeä, työtä ja leipää? Haasteeseen on tartuttu ja uusi maakunnallinen elinvoimahanke pistää nyt pyörät pyörimään.

“Me kaikki yhdessä luomme tänne elinvoimaa, se tarkoittaa asumista, palveluja, työpaikkoja, yhteisöllisyyttä, koko elämää, me teemme tämän yhdessä koko seudun ihmisten kanssa. Kun seutu on elinvoimainen, jossa ihmiset viihtyvät, sillä on myös vetovoimaa, jonne uudet ihmiset haluavat muuttaa ja sitten tarvitaan sitä pitovoimaa, jolloin ihmisten on täällä hyvä asua ja elää, ettei tarvitse lähteä vetovoiman perässä muualle, hehkuttaa projektipäällikkö Ville Keränen.

Kansalaislähtöistä kehittämistä

Future Savo on Pohjois-Savon Liiton rahoittama, maakunnallinen vetovoimahanke, jonka yhtenä osatoteuttajana toimii Kehitysyhtiö SavoGrow Oy ja sen alueellisena projektipäällikkönä Ville Keränen. Kaksivuotisella hankkeella on tavoitteena saada seudun yrityksille työvoimaa ja kehittää yritysten kilpailukykyä sekä maakunnallisesti kääntää pitkän aikavälin nettomuutto positiiviseksi.

Uutta osaavaa työvoimaa maakuntaa työpaketissa alueella olevaa ulkomaista työvoimaa halutaan juurruttaa Welcome to Pohjois-Savo -konseptilla, jossa kausityöntekijät on SavoGrown vastuualueena. Pitovoima kuntoon työpaketissa SavoGrown tehtävänä on ohjata kuntia, elinkeinotoimijoita ja yrityksiä toteuttamaan kv-kausi ja vuokratyöntekijöiden kartoitus- ja kotouttamisprojekteja.

“Työvoimani on käytössä elinvoiman puitteissa Suonenjoen, Rautalammin, Tervon, Vesannon, Pielaveden ja Keiteleen alueella, EU maksaa minun palkkani, kehitetään nyt yhdessä mahtavia ratkaisuja, porukalla näitä on mietittävä. Erityisen hyvältä tässä hankkeessa tuntuu se, että meitä on hankkeessa kuuden hengen tiimi paiskimassa töitä, voidaan jakaa kokemuksia ja oppia toisiltamme”, sanoo Tiimiakatemian kasvatti Keränen.

Keräsen mukaan työllisyys on alueella hyvä, monilla aloilla työvoiman saatavuutta pitää parantaa ja työpaikkoja pitää markkinoida.

Tulevaisuuden asuminen

Mikä on tulevaisuuden kaupungin asumismuoto?

“Lokakuun aikana tästä tehdään kansalaiskysely, mikä on hyvä asumismalli, tämä on osallistavaa suunnittelua ja syksyn aikana pidämme osallistavan tilaisuuden, jossa tätä yhdessä pohditaan”, sanoo Keränen.

Mahtavissa nuorissamme on tulevaisuus

“Meidän kannattaa olla enemmän aidosti kiinnostuneita alueemme nuorista ja ylläpitää suhteita heihin entistä paremmin, monia asioita pidetään helposti itsestäänselvyyksinä ja nuoret lähtevätkin muualle. Nuorissa on kuitenkin tulevaisuus ja heitä meidän pitäisi saada opiskelujen jälkeen kotiseudulle takaisin”, toteaa Ville, “sellaista hellän dynaamista yhteistyötä tarvitaan yrittäjien ja muiden toimijoiden kesken.”

Suonenjoessa on vetovoimaa

Ville Keränen on kotoisin Kainuusta. Hän on valmistunut tradenomiksi Jyväskylän Tiimiakatemiasta ja täydentänyt opintojaan (MBI) Espanjassa ja opiskelee työn ohessa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Savoniassa.

Suonenjoella hän on asunut neljä vuotta ja yhtenä vetovoimatekijänä paikkakunnalle toimi puoliso, jonka perässä Ville kaupunkiin muutti.

“Kannustan ihmisiä aktiivisuuteen, mietitään asioita porukalla.”

Työnhaun valmennuspalvelua

Työllisyyden edistäminen on osa Suonenjoen kaupungin elinvoiman vahvistamista. Tavoitteena on tukea uusien työpaikkojen syntymistä, edistää kuntalaisten työllistymistä ja osallistumista työelämään eri keinoin.

Suonenjoen kaupungin työllisyyspalvelun tavoitteena on tukea työnhakijaa eri tavoin. Annamme henkilökohtaista ohjausta mm. työnhaussa sekä koulutukseen, työ- ja toimintakyvyn arviointiin ja terveystarkastukseen hakeutumisessa. Palvelun sisältö rakentuu asiakaslähtöisesti. Ohjauspalvelu on asiakkaalle maksutonta. Palveluun ohjautuu pääsääntöisesti asiakkaat, joilla työttömyys on pitkittynyt.

Työllisyyspalvelu tarjoaa kokeiluluonteisesti marraskuun loppuun saakka maksutonta työnhaun valmennuspalvelua ilman ajanvarausta tiistaisin klo 14–16 kirjaston tutkijahuoneessa. Palvelu on tarkoitettu kaikille, jotka ovat työttömiä työnhakijoita tai joilla on työttömyysuhka, esimerkiksi määräaikainen työsuhde.

Palvelun tavoitteena on antaa henkilökohtaista tukea työhön ja opiskeluun hakeutumisen eri vaiheissa, auttaa sähköisten työhakemusten ja cv:n tekemisessä sekä löytämään tietoa työpaikoista, koulutusvaihtoehdoista ja yrittäjyyden eri mahdollisuuksista. Palveluun pääsee ilman ajanvarausta.