Pinnan alaista talkootyötä

Suonenjoen urheilusukeltajat tekevät arvokasta, pinnan alaista, talkootyötä.

Vuodesta toiseen, keväisin, sukeltajat ovat tarkastaneet Suonenjoen ja Rautalammin virallisten uimarantojen alueet pinnan alta. Virallisia uimarantoja on Suonenjoella yhdeksän ja Rautalammilla viisi. Vedessä voi olla uijille ja sukeltajille vaarallisia esineitä, jotka poistetaan vedestä ennen virallisen uintikauden alkua.

“Vedestä löytyy kaikenlaista roskaa; tölkkejä, pulloja, polkupyöriä,ostoskärryjä, paperiroskaa ja jopa teltta on löytynyt”, kertoo Kari Kuula, Suonenjoen urheilusukeltajien puheenjohtaja.

Kuula kertoo, että sukeltajat ovat siivonneet myös laitureiden alusia ja vanhojen laitureiden vedenalaisia tukirakenteita on poistettu. Toukokuussa sukeltajat pitivät uimahallilla tilaisuuden, jossa pääsi tutustumaan laitesukellukseen.

Seura on järjestänyt myös sukellusnäytöksiä, osallistunut järjestömessuille, järjestänyt sukellusretkiä kaivoksiin ja talvella heillä on uimahallivuoro. Seurassa on tällä hetkellä reilut 20 jäsentä.

Pitkä kokemus laitesukelluksesta

Anttoni Haapa-aho on harrastanut laitesukellusta passiivisen aktiivisesti vajaan kymmenen vuoden ajan.

“Aloitin aikoinaan kaverini perässä hänen liityttyä Suonenjoen sukellusseuraan. Pari vuotta myöhemmin suoritimme jo kaveriporukalla laitesukelluksen peruskoulutuksen Kuopiossa” kertoo Anttoni.

Toistaiseksi Anttoni on tyytynyt koluamaan vain Suomen vesistöjä, joista hän pitää ehdottomasti parhaimpina vanhoja veden täyttämiä kaivoksia, joissa näkyvyys voi olla jopa 30 metrin luokkaa. Vanhoihin kaivoksiin on usein viety jotain nähtävää sukeltajien iloksi mm. autoja ja sukelluskelloja. Avovedet ovat hyvin usein sameita, eikä ilman valoja pärjää päivälläkään.

“Uimarantoja putsatessa näkee, mitä kaikkea veteen voikaan päätyä. Tuntuu, että ihmiset ajattelevat veteen heitettyjen tölkkien ja roskien vain häviävän jonnekin; poissa silmistä, poissa mielestä. Keväisin sukeltajat sitten siivoavat vedestä muiden jätteitä. Esimerkiksi eräänä keväänä Kaatron hyppytornin alta löytyi pari harjaterästä pystyssä pohjaan tökättyinä.”

Sukellukset tehdään aina turvallisuus edellä, eikä veteen ole yksin mitään asiaa. Ennen sukellusta tulee parin kanssa suunnitella mahdollinen sukellusreitti, maksimisyvyys sekä sukelluksen kesto. Laitesukellus, jos mikä, on välineurheilua, joten varusteiden huollot ja määräaikaistarkastukset ovat välttämättömiä. Vaikka laitteista pitääkin hyvää huolta, ei niihin saa luottaa liikaa. Tässä korostuu hyvin oman sukellusparin merkitys; laitevian yllättäessä on kaverin hyvä olla lähellä.

Vaikka urheilusukeltajat ovatkin järjestäneet virallisempia tutustumissukelluksia, voi heihin ottaa yhteyttä ottamalla ja sopia allassukelluksia muillekin ajankohdille.

Hevostoiminta tukee hyvinvointia

Piia Nissinen on ottanut hepat, koirat ja tallikissan apulaisikseen neuropsykiatrisessa valmennuksessa.

Lapsena Piia Nissisen lempihahmo tv:ssä oli pieni, pilkullinen Histamiini-hevonen. Nyt Histamiini on hänen yrityksensä nimi.

”Kun kymmenenvuotiaana fanitin Histamiinia, niin en ajatellut, että se voisi tarkoittaa neuropsykiatrista valmennusta”, Nissinen toteaa hymyillen.

Alun perin Histamiini Oy:n perustaminen oli toki jatkoa pienen tytön unelmalle tehdä töitä hevosten ja muiden eläinten parissa. Yrityksen toimintaan kuuluu nykyäänkin hevostallin, koirahoitolan ja -koulun pyörittäminen. Nissisen täydennyskouluttautumisen myötä toimintaan on tullut mukaan yhä enemmän myös neuropsykiatrista, asiakkaan elämänhallintaa tukevaa valmennusta. Se tapahtuu eläinavusteisesti.

”Hevonen peilaa ihmisen tunnetiloja. Kun ohjataan eläintä rauhoittumaan, ihminenkin rauhoittuu. Voi oppia hallitsemaan omia tunnetiloja”, Nissinen kertoo esimerkin.

Asiakkaan tarpeet edellä

Valmennukseen tuleva asiakas on tyypillisesti nuori tyttö, jolla on pulmia kotona tai koulussa esimerkiksi ylivilkkauden tai sosiaalisten tilanteiden jännityksen takia. Valmennukseen voivat hakeutua yhtä hyvin myös aikuiset ja lapset.

Ensimmäinen kerta on ympäristöön ja eläimiin tutustumista ja sen miettimistä, mitä asiakas haluaisi tehdä ja millaisia tavoitteita hänellä on.

Valmennus kestää yleensä vähintään lukukauden tai kouluvuoden. Tuona aikana toimitaan pienryhmissä tai asiakas on kahdestaan ohjaajan kanssa. Yhdessä he syöttävät heppaa, harjaavat sitä, hakevat heiniä ja siivoavat tallia. Toiminta on rentoa ja joustavaa.

”Aina mennään asiakkaan tarpeiden ja tilanteen mukaan. Hevonen voi vaihtua koiraksi, koira hevoseksi tai tallikissa voi riistää huomion.”

Luottamusta arkielämään

Yhdessä tekeminen ja kannustava ilmapiiri alkavat vähitellen näkyä.

”Huippuhetki on, kun yhteys ihmisen ja eläimen välillä löytyy. Sen huomaa, milloin ei olla vain paikalla, vaan ollaan läsnä eläimen kanssa.”

Nissinen on myös nähnyt, kuinka esimerkiksi arasta tytöstä on kuoriutunut rohkea ja omatoiminen tekijä, joka hakee itsenäisesti hevosen pihatosta ja uskaltautuu ratsastamaan.

”Kun ryhtyy tekemään ja uskaltaa kokeilla, se kantaa monessa muussakin tilanteessa arkielämässä.”

Nissinen onkin saatellut asiakkaitaan esimerkiksi ratsastuksen pariin ja sitä myöten mukaan uuteen yhteisöön.

”Jos ratsastusharrastus alkaa kiinnostaa, ohjaan Rautalammin Ratsastuskeskukselle. Siellä on isommat tilat.”

“Kun minä saattelen asiakkaan täältä pois, se on iso askel hänen elämässä. Silloin ollaan tippa linssissä molemmat. Siitä tietää, että ollaan onnistuttu”, Piia Nissinen sanoo.

Näkökeskuksessa palvellaan

Näkökeskus Suonenjoen ydinkeskustassa on palvellut asiakkaita vuoden verran ja vastaanotto on yrittäjien mukaan ollut lämmin ja ystävällinen.

Näkökeskus palvelee puhelintalossa aivan pääraitin varrella, Rautalammintiellä. Vuosi on hurahtanut nopeasti ja hyvin ovat asiakkaat paikan löytäneet.

Myymäläpäällikkö Nina Lehtinen perusti yrityksen optikko Vesa Tirkkosen kanssa vuosi sitten, kun edellisen työpaikan omistaja vaihtui ja henkilökunta irtisanottiin. Asiakkaita palvelee myös Heidi Hyppölä. Nina, Vesa ja Heidi olivat työkavereita jo edellisessä optikkoliikkeessä, joten homma pelaa yhteen.

“Kyllä on tuntunut mukavalta tehdä töitä tuttujen asiakkaiden kanssa”, kertoo alalla parikymmentä vuotta toiminut Lehtinen,“me halutaan panostaa erinomaiseen palveluun, ja pitää nämä palvelut täällä lähellä. Heidi on ihan mielettömän hyvä asiakkaiden kanssa ja asiakkaat on täällä maaseudulla aivan ihania. Kohtaamiset on aina niin mukavia, tuttavallisia ja lämpimiä.”

Näkökeskus tarjoaa sekä optikon että silmälääkäreiden palveluja. Optikko ja silmälääkäri ovat paikalla joka viikko ja vastaanotolle pääsee ajanvarauksella yleensä noin viikon sisällä.

Optikkona toimii Vesa Tirkkonen ja silmälääkäreinä Tiina Karhu ja Jarkko Jaatinen sekä rautalampilainen Iiris Sorri. Myös pitkän uran Kys:llä tehnyt silmälääkäri Raija Voutilainen ottaa nykyisin vastaan Näkökeskuksessa.

Silmälaseja voi korjauttaa

Jos on tyytyväinen kehyksiinsä, mutta tarvitsee uudet linssit, niin silloinkin liikkeessä kannattaa asioida.

”Vanhoihin kehyksiin voidaan hioa linssit paikan päällä, harvassa paikassa nykyään enää tarjotaan tätä palvelua. Siinä menee sellaiset parikymmentä minuuttia”, Lehtinen sanoo.

Liikkeeseen voi tulla myös rikkinäistenkin kehysten kanssa. Näkökeskuksessa tehdään peruskorjauksia kehyksille. Toki valinnanvaraa riittää, jos haluaa silmälasinsa uudistaa.

“Jos hyllyistä ei sopivaa löydy, metsästetään niitä meidän muista liikkeistä tai tilataan maahantuojalta”, lupaa Lehtinen.

Pankki tekee videon

Tervon Osuuspankki esittelee tulevassa markkinointivideossaan kaunista kotiseutua.

Viime viikolla Tervon Osuuspankin toimitusjohtaja Jani Kääriäinen valmistautui työpäiväänsä eri lailla kuin tavallisesti. Hän ei pukenutkaan ylleen pikkutakkia ja vetänyt jalkaansa nappaskenkiä, vaan sonnustautui ulkoiluvaatteisiin ja lenkkareihin. Edessä oli pankin mainosvideon kuvaukset.

Kääriäinen pääsi samoilemaan Manginniemen maisemissa. Toinen paikka, jossa hän osallistui kuvauksiin, oli Eerikkala Golfin 1800-luvulta peräisin oleva vanha tupa.

”Tarkoitus on tuoda esille elämistä ruuhka-Suomen ulkopuolella. Ei kuvata aina vain kiireistä työarkea, vaan esitellään kaunista luontoamme ja tärkeitä luontoarvoja”, Kääriäinen kertoo.

MainosLähde-nimisen mainostoimiston kuvausryhmä taltioi parin päivän aikana myös muun muassa Äyskosken kuohuja ja maatalousympäristöä lehmineen. Kääriäinen näkeekin, että videosta tulee, ei vain pankin, vaan Tervon ja koko seutukunnan mainos.

Kaunis kuin taulu

Jotta video ei keskittyisi esittelemään ympäristöä, siinä käydään läpi myös pankin yli 115-vuotista historiaa.

”Ensimmäistä kertaa minun tietojeni mukaan Tervon Osuuspankista tehdään liikkuvaa kuvaa”, Kääriäinen mainitsee ja sanoo odottavansa innokkaasti valmista tuotosta.

Hän kertoo, että yhtenä tavoitteena työssä on ollut se, että videosta tulee kaunis kuin taulu.

”Silloin voi sanoa onnistuneen, jos videon pysäyttää mistä vain ja pysäytyskuvaa voi käyttää taustakuvana.” Lopputuloksen pääsee katsomaan pankin Facebook-sivuille tulevan linkin kautta loppukesästä.

Myös esitteet uusiksi

Tervon Osuuspankki uusii parhaillaan myös esitteitään nykyaikaisemmiksi.

”Näkyvin on muutaman sivun esite. Siinä käydään läpi pankin henkilöstöä. Jokaisesta on oma pieni tarinansa.”

Heinäkuussa pankin asiakkaille lähetettävästä esitteestä selviää myös henkilökunnan yhteystiedot.

”Meillä on edelleen suorat puhelinnumerot. Palvelu on se, mistä meidät parhaiten tunnetaan. Sitä halutaan edelleen mainostaa”, Jani Kääriäinen toteaa.

 

Elämänmakuista yrittämistä

Verhoomoyrittäjä elää sesongit ja kuulee ihmisten tarinat.

Tyttäret Serafiima ja Aleksandra pyörähtävät koulusta kotiin isän työpajan kautta. Ompelijataustainen Heidy-puolisokin levittää välillä kaavojaan suurille pöydille. Verhoomokoira Aatu pyörii jaloissa, kunnes kipittää haukkumaan asiakkaat ja jää vastaanottamaan heidän rapsutuksiaan.

Markku Kuronen suunnitteli työtiloja ensin Suonenjoen keskustaan, mutta päätyi rakentamaan Jalkalassa sijaitsevan kodin pihapiiriin tilat entisestä autokatoksesta ja varastosta. Rakennuksesta tulikin paitsi verhoomo myös perheen yhteinen tila. Niin ikään asiakkaat ovat löytäneet sen.

”Asiakkaiden palvelu on tässä helppoa. Monihan ei viikolla pääse tuomaan töitä, joten he voivat tulla viikonloppuna. Minun on helppo kävellä tähän verhoomolle”, yrittäjä kertoo.

Työ on Kuroselle muutoinkin elämäntapa, sillä sesonkiaikana hän saattaa verhoilla viikonloppujen lisäksi yölläkin. Sellainen on parhaillaan meneillään.

”Juhannukseen pitää saada veneet vesille, korjauttaa venepatjat ja kuomut.”

Jo keväällä työmäärä lisääntyy, kun ensin moottorikelkkailijat ja sitten moottoripyöräilijät ompeluttavat satulaverhouksia. Limusiinitkin pitää saada edustuskuntoon ennen kesää.

Kuronen ei valita työn paljoutta, sillä talvella saattaa uusien tilausten suhteen olla kovinkin hiljaista.

Rakennustelineiltä ompelukoneen ääreen

Markku Kuronen perusti lasten nimistä juontuvan SerAlek-yrityksen kaksi vuotta sitten. Sitä ennen hän oli kiivennyt rakennustelineillä yli kolmekymmentä vuotta. Raskas työ alkoi vaivata polvia ja mies joutui leikkausjonoon. Lopulta hän kuitenkin päätyi perumaan leikkauksen, hakeutui Hämäläisen Askon verhoomoon työharjoitteluun, pääsi opiskelemaan alaa ja sitä kautta kevyempään työhön.

”Nyt tuntuu, että ihan hyvin on pärjännyt. Tämä on monimuotoisempaa työtä.”

Opiskeluaikana Kuronen erikoistui perinteiseen verhoiluun, joten hän hallitsee muun muassa meriheinällä topattujen tuolien kunnostamisen. Yleisimmin hänelle tuodaankin juuri perintökalustoja. Samalla hän saa kuulla tarinoita vintiltä löytyneistä aarteista sekä niiden edesmenneistä omistajista. Myöskään pienempiä korjauksia Kuronen ei väheksy.

”Teen, jos vain johonkin tarvitsee niitin tai ompeleen.”

 

Lapsille omat messut

Heinäkuisilta messuilta löytyy tietoa, tekemistä ja ehkäpä uusi harrastus.

Jarmo Lapin mielikuvissa Kerkonkosken Keidas täyttyy heinäkuun lopulla pienten jalkojen vilinästä ja riemukkaista äänistä.

”Tarkoitus on järjestää ihan uusi tapahtuma. Se on suunnattu ala-asteikäisille ja sitä nuoremmille. Se on lapsia osallistava tapahtuma”, Lappi kertoo.

Kolmen lapsen isä pyöritteli tapahtumaideaa mielessään parin vuoden ajan, kunnes päätti toimia. Hän merkitsi kalenteriin heinäkuun 27. päivän kohdalle Lastenmessut – ja alkoi järjestellä.

”Kysyin lähikuntien toimijoilta, ovatko he halukkaita esittelemään toimintaansa. Monihan ei tiedä, kuinka monipuolisesti täällä on tarjontaa lapsille”, Lappi sanoo ja mainitsee malliksi urheiluseurat ja partion paikallisyhdistykset.

Lapin tiedustelut herättivät kiinnostusta. Esittelijöitä on listalla, mutta mukaan mahtuu vielä.

”Kesäkuussa vielä ehtii ilmoittautua mukaan.”

Pienten messuvieraiden on siis tarkoitus kierrellä eri esittelijöiden luona. Esittelypisteissä voi olla tiedon lisäksi tarjolla kilpailuja, tehtävien ratkomista tai taitojen koettelua. Alueelle tulee myös pomppulinna ja nälän yllättämille tarjolle messupurtavaa. Kahdelta alkavien ja viiteen kestävien messujen eräs kohokohta on, kun esiintymislavan valtaavat Pikku Kakkosestakin tutut Mimi-tyttö ja Kuku-leijona.

Pitsalistaan Juipelo

Kerkonkosken Keitaan kesä sujuu muutoin perinteiseen malliin. Kolmannen kerran järjestettävä lentopalloturnaus huipentuu ohjelmalliseen lauantai-iltaan 6.7. Tänä vuonna viihdyttämisestä vastaavat stand-up-”imituattori” Antti Karjalainen ja Rautalammin oma kuplettimestari J.P. Jetsu.

Jo sitä ennen juhannusta juhlitaan Katupojat-bändin tahdittamana ja elokuussa kokoonnutaan sikajuhliin. Yrittäjä kertoo vielä, että pitsauuni pysyy kuumana koko kesän. Pitsalista onkin saanut uuden erikoisuuden.

”Juipelo on niille, jotka eivät osaa valita listalta mitään. Henkilökunta valitsee neljä täytettä”, Jarmo Lappi lupaa.

 

REKO-jakelu käynnistynyt Suonenjoella

Nyt kaivataan mukaan uusia lähiruuan tuottajia.

Niin sanotun REKO-mallin mukainen lähiruuan myynti ja jakelu on levinnyt ympäri Suomen. Kuopion REKO-renkaassa mukana ollut Katja Setälä on tuonut toimintaa myös Suonenjoelle yhdessä Anne Eskelisen ja Leena Mikkosen kanssa.

”Tammikuussa aloitettiin. Pienesti ollaan lähdetty liikkeelle, mutta hyvää palautetta on saatu. Asiakkaat arvostavat sitä, että saavat ruuan suoraan tuottajalta”, Setälä kertoo.

Hän pyörittää Karttulassa Mäkelän Highland -ylämaankarjatilallaan myös suoramyyntipuotia, mutta pakkaa silloin tällöin autoon jauhelihoja, makkaroita ja pihvilihoja ja kurvaa Suonenjoelle asiakkaitten luo.

Anne Eskelinen myy puolestaan kananmunia sekä omatekoisia leipomuksia leivistä aina makeisiin herkkuihin saakka. Leena Mikkoselta saa ostaa kuivattuja sieniä sekä omenamehuja ja -hilloja.

Tilaukset Facebookin kautta

Lähituotteita voi käydä ostamassa joka toinen tiistai kello 17–17.30 entisen Siwan edustalta Iisvedentie 2:sta. Toimintaa on aina parillisilla viikoilla. Paikan päälle ei kuitenkaan kannata lähteä heräteostoksille, sillä tuotteet on tilattava ennalta. Se onnistuu Facebookin kautta.

”REKO Sisä-Savo on suljettu Facebook-ryhmä, mutta siihen voivat hakea kaikki, jotka haluavat. Ylläpitäjä hyväksyy ryhmän jäseneksi.”

Jäsen pääsee tutkimaan, mitä tuotteita on tarjolla, mihin mennessä tilaus on jätettävä ja onnistuuko maksu käteisellä vai kortilla. Kun jättää tilauksen, se on sitova.

”Asiakas sitoutuu hakemaan tuotteet ja tuottaja sitoutuu toimittamaan ne.”

Setälä kertoo, että heillä on myös asiakkaita, jotka eivät ole Facebookissa. He ovat saaneet haluamiaan tuotteita soittamalla suoraan tuottajille. Katja Setälä toivoo hyvin käynnistyneen toiminnan kasvavan.

”Jos saataisiin vaikka jauhoja, kasviksia ja juureksia myyntiin. Olisi aina asiakkaalle kivempi, kun hän saisi hankittua kerralla enemmän.”

Hän houkutteleekin eettiseen tuotantoon sitoutuvia lähialueen tuottajia mukaan toimintaan.

”Suonenjoki on pirteää aluetta ja ihmisiä paljon. Kannattaa tuottajienkin tulla mukaan REKO Sisä-Savo -ryhmään.”

Kesäkaverit -klubi heinäkuussa

Viime kesän supersuosittu Kesäkaverit -kubi saa jatkoa.

Rämäkän upeissa rantamaisemissa soi Suomi-popin livemusiikki klubi-illassa, jossa esiintyy Kesäkaverit -bändi. Bändissä esiintyvät Hanne-Mari Miskala, Erkka ja Erno Närhi, Esa Puolakka, Tiia Schwartz ja Anneli Tarvainen.

Rämäkällä kuullaan viime kesän tapaan kesäisiä, hyvän mielen lauluja; muun muassa J. Karjalaista, PMMP:tä, Anna Puuta, Olavi Uusivirtaa ja Scandinavian Music Groupia. Kesäinen livemusiikki-ilta tarjoaa lähiseudun asukkaille rentouttavaa illanviettomahdollisuutta maukkaan ruoan ja hyvän musiikin parissa.  

Kesäkaverit -klubi-ilta Rämäkän katetulla terassilla keskiviikkona 17.7.2019 klo 19.30. Liput ennakkoon Rämäkältä, Liveton verkkokaupasta tai Arttelista.

Iisveden Rantapaviljonki kutsuu

Hauskanpitoa, puuhaa ja kohtaamisia on luvassa perheille Rantapaviljongissa Iisvesipäivän merkeissä kesäkuun viimeisenä lauantaina.

Iisvesi-seura ry ja Iisveden Rantapaviljonki tarjoavat yhteisöllisen päivän kaikenikäisille kesäkuun viimeisenä lauantaina. Maksuton tapahtuma on tarkoitettu perheille, jossa voi tavata vanhoja tuttuja ja solmia uusia tuttavuuksia. Tapahtumaan ovat tervetulleita myös mökkiläiset ja lähikuntien asukkaat.

Iisvesi-seuran puheenjohtaja Laura Rukola toivottaa kaikki tervetulleiksi tapahtumaan.

“Iisvesipäivä oli 90-luvulla hyvin suosittu ja odotettu tapahtuma. Silloin kylällä oli vielä enemmän elämää muutenkin. Toissa vuonna Kulttuuri kylässä -hankkeen kanssa kylää lähdettiin elävöittämään uudistamalla tapahtumaa ja nyt tempaistaan taas koko perheen tapahtuma käyntiin”, kertoo Laura.

Päivän ohjelma on musiikkipitoinen. Lapsi viihdyttää Mansikkakarnevaaleiltakin tuttu Misse-kissa. Mäkisen Kone ja Duo musisoi kitaran säestyksellä ja Jasso-bändi soittaa kansanmusiikkia. Haitariakin kuullaan. Ohjelman juontaa Iisveden oma Oinoska eli Kartanon Pirjo omalla humoristisella tyylillään.

Pelipihalla on erilaisia uudempia ja vanhempia pelejä kokeiltavana ja keppihevosrata kutsuu lapsia puuhaamaan ja hoivaamaan keppihevosia. Tarjolla on muurinpohjalettuja ja makkaraa ja ravintola palvelee asiakkaita myös. Uutta on Pop-up kirppis nurmikolla. Jokainen voi tuoda oman vilttinsä tai pöytänsä tai pitää peräkonttikirppistä vapaasti.

“Ajatus tälle tapahtumalle on se, että meillä olisi paikka ja tila kohdata toisiamme ja luoda yhteisöllisyyttä tälle seudulle”, toteaa Laura.

Wild Food Savo –hanke aktivoi kerääjiä

Savonia-ammattikorkeakoulussa on juuri käynnistynyt Wild Food Savo –hanke, jonka tavoitteena on saada arvokkaat luonnontuotteet liikkeelle pohjoissavolaisista metsistä ja niityiltä.

Hankkeessa aktivoidaan uusia luonnontuotteiden kerääjiä, muodostetaan kerääjien verkostoja sekä perustetaan alueellisia luonnontuotteiden vastaanottopisteitä. Tavoitteena on saada luonnontuotteet liikkeelle isompina massoina, jotta niitä olisi mahdollista jalostaa myös Pohjois-Savon alueella toimivissa jatkojalostusyrityksissä.

Luonnontuotteiden keruu on yksityishenkilölle verovapaata tuloa ja keräämiseen aktivoidaan laajasti eri kohderyhmiä, kuten työttömiä, nuoria, eläkeläisiä ja maahanmuuttajia. Lue lisää hankkeen toiminnasta osoitteesta: www.facebook.com/wildfoodsavo tai ota yhteyttä projektipäällikköön: Heli Tossavainen p. 044 785 6692, heli.tossavainen@savonia.fi.