Elämänmakuista yrittämistä

Verhoomoyrittäjä elää sesongit ja kuulee ihmisten tarinat.

Tyttäret Serafiima ja Aleksandra pyörähtävät koulusta kotiin isän työpajan kautta. Ompelijataustainen Heidy-puolisokin levittää välillä kaavojaan suurille pöydille. Verhoomokoira Aatu pyörii jaloissa, kunnes kipittää haukkumaan asiakkaat ja jää vastaanottamaan heidän rapsutuksiaan.

Markku Kuronen suunnitteli työtiloja ensin Suonenjoen keskustaan, mutta päätyi rakentamaan Jalkalassa sijaitsevan kodin pihapiiriin tilat entisestä autokatoksesta ja varastosta. Rakennuksesta tulikin paitsi verhoomo myös perheen yhteinen tila. Niin ikään asiakkaat ovat löytäneet sen.

”Asiakkaiden palvelu on tässä helppoa. Monihan ei viikolla pääse tuomaan töitä, joten he voivat tulla viikonloppuna. Minun on helppo kävellä tähän verhoomolle”, yrittäjä kertoo.

Työ on Kuroselle muutoinkin elämäntapa, sillä sesonkiaikana hän saattaa verhoilla viikonloppujen lisäksi yölläkin. Sellainen on parhaillaan meneillään.

”Juhannukseen pitää saada veneet vesille, korjauttaa venepatjat ja kuomut.”

Jo keväällä työmäärä lisääntyy, kun ensin moottorikelkkailijat ja sitten moottoripyöräilijät ompeluttavat satulaverhouksia. Limusiinitkin pitää saada edustuskuntoon ennen kesää.

Kuronen ei valita työn paljoutta, sillä talvella saattaa uusien tilausten suhteen olla kovinkin hiljaista.

Rakennustelineiltä ompelukoneen ääreen

Markku Kuronen perusti lasten nimistä juontuvan SerAlek-yrityksen kaksi vuotta sitten. Sitä ennen hän oli kiivennyt rakennustelineillä yli kolmekymmentä vuotta. Raskas työ alkoi vaivata polvia ja mies joutui leikkausjonoon. Lopulta hän kuitenkin päätyi perumaan leikkauksen, hakeutui Hämäläisen Askon verhoomoon työharjoitteluun, pääsi opiskelemaan alaa ja sitä kautta kevyempään työhön.

”Nyt tuntuu, että ihan hyvin on pärjännyt. Tämä on monimuotoisempaa työtä.”

Opiskeluaikana Kuronen erikoistui perinteiseen verhoiluun, joten hän hallitsee muun muassa meriheinällä topattujen tuolien kunnostamisen. Yleisimmin hänelle tuodaankin juuri perintökalustoja. Samalla hän saa kuulla tarinoita vintiltä löytyneistä aarteista sekä niiden edesmenneistä omistajista. Myöskään pienempiä korjauksia Kuronen ei väheksy.

”Teen, jos vain johonkin tarvitsee niitin tai ompeleen.”

 

Lapsille omat messut

Heinäkuisilta messuilta löytyy tietoa, tekemistä ja ehkäpä uusi harrastus.

Jarmo Lapin mielikuvissa Kerkonkosken Keidas täyttyy heinäkuun lopulla pienten jalkojen vilinästä ja riemukkaista äänistä.

”Tarkoitus on järjestää ihan uusi tapahtuma. Se on suunnattu ala-asteikäisille ja sitä nuoremmille. Se on lapsia osallistava tapahtuma”, Lappi kertoo.

Kolmen lapsen isä pyöritteli tapahtumaideaa mielessään parin vuoden ajan, kunnes päätti toimia. Hän merkitsi kalenteriin heinäkuun 27. päivän kohdalle Lastenmessut – ja alkoi järjestellä.

”Kysyin lähikuntien toimijoilta, ovatko he halukkaita esittelemään toimintaansa. Monihan ei tiedä, kuinka monipuolisesti täällä on tarjontaa lapsille”, Lappi sanoo ja mainitsee malliksi urheiluseurat ja partion paikallisyhdistykset.

Lapin tiedustelut herättivät kiinnostusta. Esittelijöitä on listalla, mutta mukaan mahtuu vielä.

”Kesäkuussa vielä ehtii ilmoittautua mukaan.”

Pienten messuvieraiden on siis tarkoitus kierrellä eri esittelijöiden luona. Esittelypisteissä voi olla tiedon lisäksi tarjolla kilpailuja, tehtävien ratkomista tai taitojen koettelua. Alueelle tulee myös pomppulinna ja nälän yllättämille tarjolle messupurtavaa. Kahdelta alkavien ja viiteen kestävien messujen eräs kohokohta on, kun esiintymislavan valtaavat Pikku Kakkosestakin tutut Mimi-tyttö ja Kuku-leijona.

Pitsalistaan Juipelo

Kerkonkosken Keitaan kesä sujuu muutoin perinteiseen malliin. Kolmannen kerran järjestettävä lentopalloturnaus huipentuu ohjelmalliseen lauantai-iltaan 6.7. Tänä vuonna viihdyttämisestä vastaavat stand-up-”imituattori” Antti Karjalainen ja Rautalammin oma kuplettimestari J.P. Jetsu.

Jo sitä ennen juhannusta juhlitaan Katupojat-bändin tahdittamana ja elokuussa kokoonnutaan sikajuhliin. Yrittäjä kertoo vielä, että pitsauuni pysyy kuumana koko kesän. Pitsalista onkin saanut uuden erikoisuuden.

”Juipelo on niille, jotka eivät osaa valita listalta mitään. Henkilökunta valitsee neljä täytettä”, Jarmo Lappi lupaa.

 

REKO-jakelu käynnistynyt Suonenjoella

Nyt kaivataan mukaan uusia lähiruuan tuottajia.

Niin sanotun REKO-mallin mukainen lähiruuan myynti ja jakelu on levinnyt ympäri Suomen. Kuopion REKO-renkaassa mukana ollut Katja Setälä on tuonut toimintaa myös Suonenjoelle yhdessä Anne Eskelisen ja Leena Mikkosen kanssa.

”Tammikuussa aloitettiin. Pienesti ollaan lähdetty liikkeelle, mutta hyvää palautetta on saatu. Asiakkaat arvostavat sitä, että saavat ruuan suoraan tuottajalta”, Setälä kertoo.

Hän pyörittää Karttulassa Mäkelän Highland -ylämaankarjatilallaan myös suoramyyntipuotia, mutta pakkaa silloin tällöin autoon jauhelihoja, makkaroita ja pihvilihoja ja kurvaa Suonenjoelle asiakkaitten luo.

Anne Eskelinen myy puolestaan kananmunia sekä omatekoisia leipomuksia leivistä aina makeisiin herkkuihin saakka. Leena Mikkoselta saa ostaa kuivattuja sieniä sekä omenamehuja ja -hilloja.

Tilaukset Facebookin kautta

Lähituotteita voi käydä ostamassa joka toinen tiistai kello 17–17.30 entisen Siwan edustalta Iisvedentie 2:sta. Toimintaa on aina parillisilla viikoilla. Paikan päälle ei kuitenkaan kannata lähteä heräteostoksille, sillä tuotteet on tilattava ennalta. Se onnistuu Facebookin kautta.

”REKO Sisä-Savo on suljettu Facebook-ryhmä, mutta siihen voivat hakea kaikki, jotka haluavat. Ylläpitäjä hyväksyy ryhmän jäseneksi.”

Jäsen pääsee tutkimaan, mitä tuotteita on tarjolla, mihin mennessä tilaus on jätettävä ja onnistuuko maksu käteisellä vai kortilla. Kun jättää tilauksen, se on sitova.

”Asiakas sitoutuu hakemaan tuotteet ja tuottaja sitoutuu toimittamaan ne.”

Setälä kertoo, että heillä on myös asiakkaita, jotka eivät ole Facebookissa. He ovat saaneet haluamiaan tuotteita soittamalla suoraan tuottajille. Katja Setälä toivoo hyvin käynnistyneen toiminnan kasvavan.

”Jos saataisiin vaikka jauhoja, kasviksia ja juureksia myyntiin. Olisi aina asiakkaalle kivempi, kun hän saisi hankittua kerralla enemmän.”

Hän houkutteleekin eettiseen tuotantoon sitoutuvia lähialueen tuottajia mukaan toimintaan.

”Suonenjoki on pirteää aluetta ja ihmisiä paljon. Kannattaa tuottajienkin tulla mukaan REKO Sisä-Savo -ryhmään.”

Kesäkaverit -klubi heinäkuussa

Viime kesän supersuosittu Kesäkaverit -kubi saa jatkoa.

Rämäkän upeissa rantamaisemissa soi Suomi-popin livemusiikki klubi-illassa, jossa esiintyy Kesäkaverit -bändi. Bändissä esiintyvät Hanne-Mari Miskala, Erkka ja Erno Närhi, Esa Puolakka, Tiia Schwartz ja Anneli Tarvainen.

Rämäkällä kuullaan viime kesän tapaan kesäisiä, hyvän mielen lauluja; muun muassa J. Karjalaista, PMMP:tä, Anna Puuta, Olavi Uusivirtaa ja Scandinavian Music Groupia. Kesäinen livemusiikki-ilta tarjoaa lähiseudun asukkaille rentouttavaa illanviettomahdollisuutta maukkaan ruoan ja hyvän musiikin parissa.  

Kesäkaverit -klubi-ilta Rämäkän katetulla terassilla keskiviikkona 17.7.2019 klo 19.30. Liput ennakkoon Rämäkältä, Liveton verkkokaupasta tai Arttelista.

Iisveden Rantapaviljonki kutsuu

Hauskanpitoa, puuhaa ja kohtaamisia on luvassa perheille Rantapaviljongissa Iisvesipäivän merkeissä kesäkuun viimeisenä lauantaina.

Iisvesi-seura ry ja Iisveden Rantapaviljonki tarjoavat yhteisöllisen päivän kaikenikäisille kesäkuun viimeisenä lauantaina. Maksuton tapahtuma on tarkoitettu perheille, jossa voi tavata vanhoja tuttuja ja solmia uusia tuttavuuksia. Tapahtumaan ovat tervetulleita myös mökkiläiset ja lähikuntien asukkaat.

Iisvesi-seuran puheenjohtaja Laura Rukola toivottaa kaikki tervetulleiksi tapahtumaan.

“Iisvesipäivä oli 90-luvulla hyvin suosittu ja odotettu tapahtuma. Silloin kylällä oli vielä enemmän elämää muutenkin. Toissa vuonna Kulttuuri kylässä -hankkeen kanssa kylää lähdettiin elävöittämään uudistamalla tapahtumaa ja nyt tempaistaan taas koko perheen tapahtuma käyntiin”, kertoo Laura.

Päivän ohjelma on musiikkipitoinen. Lapsi viihdyttää Mansikkakarnevaaleiltakin tuttu Misse-kissa. Mäkisen Kone ja Duo musisoi kitaran säestyksellä ja Jasso-bändi soittaa kansanmusiikkia. Haitariakin kuullaan. Ohjelman juontaa Iisveden oma Oinoska eli Kartanon Pirjo omalla humoristisella tyylillään.

Pelipihalla on erilaisia uudempia ja vanhempia pelejä kokeiltavana ja keppihevosrata kutsuu lapsia puuhaamaan ja hoivaamaan keppihevosia. Tarjolla on muurinpohjalettuja ja makkaraa ja ravintola palvelee asiakkaita myös. Uutta on Pop-up kirppis nurmikolla. Jokainen voi tuoda oman vilttinsä tai pöytänsä tai pitää peräkonttikirppistä vapaasti.

“Ajatus tälle tapahtumalle on se, että meillä olisi paikka ja tila kohdata toisiamme ja luoda yhteisöllisyyttä tälle seudulle”, toteaa Laura.

Wild Food Savo –hanke aktivoi kerääjiä

Savonia-ammattikorkeakoulussa on juuri käynnistynyt Wild Food Savo –hanke, jonka tavoitteena on saada arvokkaat luonnontuotteet liikkeelle pohjoissavolaisista metsistä ja niityiltä.

Hankkeessa aktivoidaan uusia luonnontuotteiden kerääjiä, muodostetaan kerääjien verkostoja sekä perustetaan alueellisia luonnontuotteiden vastaanottopisteitä. Tavoitteena on saada luonnontuotteet liikkeelle isompina massoina, jotta niitä olisi mahdollista jalostaa myös Pohjois-Savon alueella toimivissa jatkojalostusyrityksissä.

Luonnontuotteiden keruu on yksityishenkilölle verovapaata tuloa ja keräämiseen aktivoidaan laajasti eri kohderyhmiä, kuten työttömiä, nuoria, eläkeläisiä ja maahanmuuttajia. Lue lisää hankkeen toiminnasta osoitteesta: www.facebook.com/wildfoodsavo tai ota yhteyttä projektipäällikköön: Heli Tossavainen p. 044 785 6692, heli.tossavainen@savonia.fi.

 

Olli Punto & työryhmä

Kellari Kallerian näyttely koostuu kahden Lapin ammattikorkeakoulusta valmistuneen kuvataiteilijan, Tanja Karjalaisen ja Olli Punton teoksista. Molempien tekijöiden teoksia yhdistää melankolisen estetiikka.

Tanja Karjalainen yrittää vangita teoksissaan häivähdyksen unenomaisista hetkistä eri ajoissa. Pimeys ja valo leikkivät niissä myös ajatuksellisesti, luoden toisilleen kontrastia. Teokset vaihtelevat käsittelyltään luomusta digitaiteeseen.

Olli Punton teokset koostuvat kahdesta valokuvista lähtevästä kokonaisuudesta, henkilökuvista ja maisemakuvista. Henkilökuvat lähtevät perinteisestä muotokuvasta, jotka lähestyvät enemmän digitaalisesti rakennettua kuvaa kuin perinteistä valokuvaa.

Kuvat ovat enimmäkseen yksityiskohtia maisemista, joissa tausta häviää pehmeään valoon ja voimakkaat sävytykset rakentavat kuvista haikeita tuokioita, viimeisiä silmäyksiä kaiken katoavaisuuteen. Olli Punto toimii kuvataideopettajana Pohjois-Savon opistossa Kuopiossa. Hän on valmistunut kuvataiteilijaksi Lapin ammattikorkeakoulusta 2018.

Kellarikallerian kesä

Olli Punto & työryhmä

Avajaiset 2.7. klo 18-20, tervetuloa!

Näyttelyt avoinna 3.7. – 26.7.2019

Suonenjoen Taideseura ry:n 40-vuostisjuhlanäyttely

1.8.-30.8.2019

Avajaiset 31.7. klo 18

Jäsenten tarjoamista teoksista Tuula Lappalaisen valitsema näyttelykokonaisuus Valkeassa ja Harmaassa salissa. Elävää musiikkia, tarjoilua, huomionosoituksia, arpajaiset.

6.8. Koko perheen taidehetki Kellarikalleriassa klo 12-16

Maksuton koko perheen taidehetki taideterapeuttisilla menetelmillä ja erilaisilla materiaaleilla. Perheen pienemmät voivat osallistua oman aikuisen kanssa. Ohjaajana Eeva Mölkänen Suonenjoen Taideseurasta.

15.8. Tarinataikurit Kellarikalleriassa klo 12-16

Maksuton koko perheen esitystapahtuma jossa kerätään lapsilta improvisoitu satu, joka rakentuu kuvaksi. Ohjaajina Laura Rukola ja Mari Arvinen Suonenjoen Taideseurasta.

24.8. Suonenjoen Taiteiden yö

Suonenjoen Taideseura ry Kellarikalleriassa klo 18-20: kahvitarjoilu herkkuineen, livemaalari, taidepajoja: yleisölle mukaan itse maalattu tai maalautettu paperipussi ja yhteisöllinen kollaasityöpaja. Musiikista vastaa Kuopion konservatorio, Suonenjoen toimipiste.

 

Yhteistyöllä vetovoimaa

Suonenjoki ja Rautalampi pistivät pystyyn yhteisen matkailuneuvonnan Koskeloon. Ihan mielettömän hieno juttu, että seutukuntaamme tehdään tutuksi näiden kuntien vilkkaimmalla liikepaikalla. Aikaansaavan oloisia ja kotiseutuaan arvostavia, Keräsen Villen sparraamia nuoria on palkattu sinne kesätöihin kummastakin kunnasta ja pienyrittäjätkin saavat tuotteitaan myyntiin. Voihan Tuuri, mitä tästä vielä syntyykään. Mukava tuntuma jäi myös siitä, millä innolla porukka oli sulassa sovussa yhteistä hyvää rakentamassa.

Nuorten kesätyöntekijöiden kotiseuturakkaus oli puhuttelevaa. Katariina ja Inka ovat molemmat olleet jo muualla opiskelemassa ja kertoivat miten hienoa on nähdä kotikaupungin kehittyvän ja miten sen huomaa vasta, kun asuu välillä kauempana. Kumpikaan neidoista ei haluaisi muuttaa isompiin kaupunkeihin vaan pysyä Suonenjoella.

Ennen keskikesän suurta Mansikkakarnevaalijuhlaa on monenlaista hulabaloota ja jopa ilmaista tapahtumaa tarjolla Suonenjoella ja lähiympäristössä. Ja toki on elämää vielä karnevaalien jälkeenkin. Mahdollisesti. Yhteistyöllä nämä lukuisat tapahtumat myös tehdään.

Joku viisas on sanonut, että yhteistyö on työnteon vaikein muoto. Ja totta se lienee, pienemmissäkin piireissä. Ihan sattumoisin samalla viikolla sattui kohdalle useampi keskustelu, missä naisihmiset pohtivat keskenään,  kuinka hituraisia heidän miehensä ovat tarttumaan asioihin. Kysymyksessä oli sellaiset pikkuasiat kuten talon osto, kylpyhuoneen laatoitus, aitan siivous ja yleinen sisäsiisteys. Talon ostaja oli joutunut murjottamaan viikon ennen kuin sai miehensä lähtemään edes katsomaan taloa. Kylpyhuoneen laatoituksesta piti pitää puhetta viikkotolkulla ja aitan siivousta kai suunnitellaan vieläkin.

Otin sitten illalla asian kotona puheeksi, että mistähän se johtuu, että aika usein kuulen naisten valittavan, ettei miestä millään saa liikahtamaan, kun pitäisi ripeästi tarttua toimeen. Sain viisaan vastauksen mieheltäni nopeasti, vitkuttelematta:

“Sehän on sillä tavalla, että nainen näkee lopputuloksen ja mies näkee koko prosessin. Mitä kaikkea se kylpyhuoneen laatoitus tarkoittaakaan, valtavaa työtaakkaa, rahanmenoa, suunnittelua, tarvikkeiden hankkimista ja ennen kuin mies on tämän kaiken puntaroinut päässään, on parisuhde asettunut hiljaisuuden puolelle. Kysymyksessä on perättäisen ajattelun ongelma, putkiaivoisuus. Ja siitä sisäsiisteydestä. Miehen silmä ei välttämättä näe siisteyttä sisätiloissa samalla tavoin kuin naisen silmä näkee.”

Yhteistyöllä on pitovoimaa. Parempi naimisissa kuin oikeassa.

 

Mansikkaa uudella tavalla

Sanna Vehviläinen perustaa kahvilan, joka tarjoaa suonenjokelaista mansikkaa letuissa ja salaateissa.

Suunnitelmat ovat mansikkaiset yrityksen nimeä myöten.

”Se on Kahvila-Pitopalvelu Mansikkahetki. Kaikilla tavoilla hyödynnetään mansikkaa”, Sanna Vehviläinen sanoo.

Hän luettelee omatekoiset mansikkapullat, -piirakat, -leivokset, -täytekakut ja -lounassalaatit. Tarjolle tulee myös lettuja.

”Letut suolaisilla ja makeilla täytteillä tulee olemaan se pääjuttu. Niitä ei ole täällä muilla tarjolla”, yrittäjä sanoo.

Hän on parhaillaan remontoimassa kahvilatiloja torin vieressä olevaan Laineen taloon ehtiäkseen valmiiksi hyvissä ajoin ennen kuin mansikan pääsatokausi alkaa.

”Tavoite on, että kahvila avataan kesäkuun alkupuolella.”

Kahville myös iltaisin ja viikonloppuisin

Vehviläinen tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden päästä kahvikupposelle ja maistelemaan herkkuja myös iltaisin ja viikonloppuisin. Samalla voi seurailla kylän elämää, sillä kahvilan ikkunan viereen on tulossa baaritiski. Ikkuna avaa näkymät pääraitille.

Uusien keittiötilojen myötä Vehviläinen saa laajennettua myös pitopalveluaan. Häneltä on jo pitkän aikaa tilattu voileipä- ja täytekakkuja, joita hän on tehnyt kotonaan päätyönsä ohessa. Nyt aikeissa on tarjota muutakin kuin kakkuja.

”Meiltä voi tilata myös salaatit juhliin. Eikä tarvitse olla edes juhlia tulossa. Teemme myös arkileivonnaisia esimerkiksi kokouksiin tai työkavereille tarjottaviksi.”

Vehviläinen haluaa, että heidän kahvila- ja pitopalvelutuotteet erottuvat muiden tarjonnasta.

”Leivotaan itse kaikki, halutaan pitää ne kotitekoisen oloisia. Tilauksesta tehdään myös yksilöllisten toiveiden mukaan. Ja minun periaatteen mukaan tuotteiden pitää olla todella hyvänmakuisia. Niistä pitää tulla elämys.”  

Odotettu itsepalvelukirppis aloittaa

Sanna Vehviläinen tuo Laineen talon vuokratiloihin myös toisen intohimonsa eli kirpputoritoiminnan.

”Kahvilan viereen tulee itsepalvelukirppis. Tilasin sitä varten juuri kolmisenkymmentä pöytää. Kerroksessa on hyvin tilaa, joten sinne voisi ottaa myös huonekaluja myyntiin”, yrittäjä suunnittelee tietäen, että itsepalvelukirpputorille on paikkakunnalla kova kysyntä.  

Vehviläinen on yrittämisineen uuden kynnyksellä. Hän kävi reilun kahden kuukauden pituisen yrittäjäkurssin ja sen myötä rohkeni irtisanoutua sairaanhoitajan työstään. Sitä hän oli tehnyt kaksikymmentä vuotta Suonenjoen terveysasemalla.

”Kaipasin jotain uutta haastetta. Nyt olen intoa täynnä.”