2020-luvun kunta panostaa asukkaiden osallistumiseen

Uusi kuntalaki tuli voimaan keväällä 2015. Siinä on kiinnitetty huomiota kuntalaisten osallisuuteen ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Kunta- ja lähidemokratia on muuttamassa muotoaan, tulevaisuuden kunnassa edustuksellinen demokratia on vain yksi mahdollisuus vaikuttaa kunnan asioihin. 2020-luvun vahva kunta panostaa kahteen asiaan: 1. Kunnan tärkein fokus on asukkaiden hyvän arjen tukemisessa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. 2. Kuntalaiset osallistuvat oman elinympäristönsä suunnitteluun ja pääsevät vaikuttamaan rakennettuun ympäristöön sekä palveluihin.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra hakee kunnista kumppaneita innovatiivisiin demokratiakokeiluihin vuodelle 2020. Olen herätellyt SavoGrow -alueen asukkaita kysymällä kuntademokratian ja osallisuuden nykytilasta, kehityssuunnista ja uusista ideoista kunnissamme. Itse osallisuudesta innostuneena toivon, että kuntien yhteisvoimin kokeilemme jotain uutta tapaa ottaa asukkaat mukaan kuntakehittämiseen. Tuntuu, että tarvitsemme sosiaalisen median vastapainoksi myös keskustelualustan, jossa virkamiehet ja kuntalaiset voivat olla vuorovaikutuksessa arvostavassa ja avoimessa hengessä.

Hyviä esimerkkejä rakennetun ympäristön osallistavasta suunnittelusta löytyy Suomesta useita. Espoossa otettiin nuoret mukaan kouluympäristön suunnitteluun MuotoileMaa! -projektissa. Tuloksena on päästy seuraamaan paikan identiteetin vahvistumista, ilkivallan vähentymistä ja yhteisöllisyyden kasvamista. Lapinjärvellä otettiin kuntalaiset mukaan ideoimaan ja suunnittelemaan puistoaluetta. Lopputulos palvelee ja miellyttää kuntalaisia, mutta myös alun perin asiantuntijoiden luoma budjetti jäi osittain käyttämättä.

Ne kunnat, jotka onnistuvat sekä muuttamaan kunnan työntekijöiden toimintakulttuuria, että konkreettisesti luomaan kuntalaislähtöistä toimintaa, tulevat pärjäämään kuntakentällä. Lähtökohtana tulee olla, että jo ajatus siitä, että kunta on luonut edellytykset osallistumiselle ja vaikuttamiselle, lisää koettua hyvinvointia. 

Tiesittekö muuten, että vain 56 % koko maailman kansalaisista elää demokratiassa? Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että demokratia heikkenee kehittyvissä maissa. Pystyisimmekö taklaamaan tätä kehityssuuntaa vahvistamalla omaa lähidemokratiaa?

 

Merkityksellistä elämää

Merkityksen tunne on vahva moottori. Näin sanoo varatuomari ja teologi Eveliina Salonen kirjassaan Intuitio ja tunteet johtamisen ytimessä. Hänen mukansa olennainen osa työhyvinvointia ja työniloa syntyy siitä, kun omalla osaamisella ja ideoilla on työpaikalla merkitystä ja kun omalla työllä ja organisaation aikaansaannoksilla on omien arvojen mukainen tarkoitus. Silloin ihmiset ponnistelevat yhteisten tavoitteiden eteen. Merkityksen tunne motivoi ja antaa syyn elää. Merkityksen tunteen kadottaminen taas voi johtaa masennukseen, suorittamiseen tai muihin riippuvuksiin, joilla yritetään kompensoida merkityksen tunteen puuttuminen ja sen aiheuttama tyhjyys.

Salonen kirjoittaa myös, että onnellisuutta on kahta tyyppiä: mielihyvään perustuvaa tai merkityksellisyyteen perustuvaa. Mielihyvään perustuva onnellisuus on lyhytkestoista, mutta merkityksellisyyteen perustuva onnellisuus tuottaa mielekästä elämää laajemmassa mittakaavassa: ihminen on onnellinen, koska hän mieltää elämänsä merkitykselliseksi.

Merkityksellistä elämää elää tämän lehden kyläläinen. Nuoren naisen unelmana oli saada ajaa isoilla autoilla. Kun lähipiirissä ja suvussa ei rekkakuskeja ollut, ei kotiväki ensin suositellut moiselle alalle lähtemistä. Niinpä hän opiskeli ammatin maatalousoppilaitoksessa, mutta unelma isoista autoista ei jättänyt rauhaan ja nyt hän on onnellinen rekkakuski, nauttii työstään ja kokee elämänsä merkitykselliseksi. Kannattaa uskaltaa tulla siksi mitä on.

Rautalammilla kävellään pestuutorstaina naisille ammatti ja vielä yhdessä suonenjokelaisten kanssa. Eeva Ruotsalainen on ollut innokas Naisten Pankin kannattaja jo vuosikausia. Naisten Pankki on vapaaehtoisten verkosto, jonka kerää varoja kehitysmaiden naisten toimeentulon parantamiseksi. Varoilla tuetaan naisten ammatti- ja yrittäjäkoulutusta. Eeva pani toimeksi ja järjestää pestuuviikolla merkityksellisen kävelymahdollisuuden meille kaikille. Kävellään siis porukalla mielihyvää ja merkityksellisyyttä.

Ja voisiko näin syyskesästä olla mitään merkityksellisempää kuin sienimetsässä hiippaileminen. Jopa silloinkin, kun sieniä ei löydy. Kirsti Eskelisen uusi sienikirja opastaa aloittelijankin sieniaarteiden löytämiseen ja tunnistamiseen. Se on niin rakkaudella kirjoitettu teos, että kannattaa hankkia. Opin kirjasta esimerkiksi sellaisen asian, että kantarelli on kiinalaisessa lääketieteessä terveysvaikutteinen elintarvike, joka estää silmätulehduksia, hämäräsokeutta, hengitystieinfektioita ja ihon kuivumista. Se sisältää kahdeksaa ihmiselle välttämätöntä aminohappoa ja runsaasti D-vitamiinia, kartenoidia, kuparia, kaliumia, rautaa ja sinkkiä. Voihan kantarelli, mielihyvä ja merkityksellisyys.

Suonenjoen Venetsialaiset

Mökki- ja veneilykauden päättymistä ja samalla tulen ja valon juhlaa vietettiin jo toista kertaa Iisveden rantapaviljongilla Venetsialaisten merkeissä.

Esiintymässä oli Veeti Kallio, Jess by the lake ja Pleasurizer. Illan aikana paloi myös komea kokko ja Veeti Kallion keikan jälkeen oli luvassa ilotulitus.

Tapahtuman järjesti Suonenjoen yrittäjät ry ja Iisveden Rantapaviljonki.

Putket kuntoon

Uusi yrittäjä korjaa tiputtavat hanat ja hallitsee myös vaativat putkitukset.

Toukokuussa TK Putki ja Hitsaus Oy -nimisen yrityksen perustanut Taneli Kuusisto toimii LVI-alalla, tai oikeammin LV-alalla.

”En ole erikoistunut ilmanvaihtoon. Se on oma maailmansa ja sitä tekee omat yritykset. Minä teen perusputkihommaa lämpö-, vesi- ja viemäripuolella. Siihen on koulutuskin”, vuoden päivät Savon ammattiopistossa opiskellut ja näyttöä vaille valmis putkiasentaja toteaa.

TK Putki ja Hitsaus -yritykseen voi siis soittaa tai laittaa Facebookissa viestiä, jos etsii esimerkiksi tiputtavalle hanalle korjaajaa tai jos vessanpönttö pitää uusia. Yritys palvelee yksityisten lisäksi taloyhtiöitä ja toisia yrityksiä noin sadan kilometrin säteellä Suonenjoelta.

”Minulla on liikuteltava kalusto. Autosta löytyy koneet ja putkistotarvikkeitakin jonkun verran. Kalustoa ja tarvikkeita hankin sitä mukaa, kun näen, mille on kysyntää”, yrittäjä kertoo.

Lämpöpumppujen putkitukset yleistyvät

Kuusisto aikoo hyödyntää uudessa yrityksessä erikoisosaamistaan. Hän teki viisitoista vuotta keikkatyötä asentaen elintarvike-, juoma- ja lääketeollisuuden laitoksiin prosessiputkistoja.

”Kaavioiden lukeminen ja putkistojen asentaminen on tuttua”, Kuusisto sanoo esitellen monimutkaista piirrosta. Hän kertoo, että nopeaan kaavionlukutaitoon harjaantuu vain vuosien myötä.

Siitä, että osaa toteuttaa mutkikkaan putkistokaavion, on hyötyä muun muassa maalämpöpumppuja asentaessa. Se tuleekin olemaan yksi yrityksen palveluista.

”Maalämpökoneet yleistyvät koko ajan varsinkin uudisrakennuksissa. Ne voivat olla hyvinkin yleinen työkohde tulevaisuudessa.”

Kuusisto kertoo, että myös vanhemmissa taloissa siirrytään öljy- ja puukeskuslämmityksistä maalämpöön ennen kaikkea sen huolettomuuden ja energiatehokkuuden takia.

Toinen yleistymään päin oleva lämmitysmuoto on ilmavesilämpöpumppu.

”Se on hyvä vaihtoehto pientaloon. Se ei vaadi porakaivoa ja on siksi hankintakustannuksiltaan maalämpöä edullisempi. Eikä sen energiatehokkuuskaan ole enää kovin etäällä maalämmöstä.”

Aikaa myös perheelle

Yrityksen palveluihin kuuluu niin ikään putkistojen ja teräsrakenteiden hitsaustyöt. Sekin on osittain samaa työtä, jota Kuusisto teki keikkatyövuosinaan Etelä-Suomen kohteissa. Nyt omassa yrityksessään hän voi tehdä työtä kotoa käsin. Samalla jää aikaa pian kolmevuotiaalle pojalle, vaimolle ja tämän kouluikäisille lapsille. Myös mieleiseen harrastamiseen, kuten veneilyyn ja jääkiekon pelaamiseen talvella, on enemmän mahdollisuuksia. Parhaimmillaan perheen yhteisen ajan ja harrastukset voi jopa yhdistää, kuten silloin, kun mies lähtee pesueineen veneilemään Iisveden kotirannasta kohti muita vesistöjä.

Eino Leino -levyn julkistamiskonsertit

Rajallisten Eino Leino -levyn julkistamiskonsertit pidetään heinäkuussa. Karjalan Kartanossa Rautalammilla 6.7. pidettävä konsertti on loppuunmyyty. Muut konsertit ovat Suonenjoen Syke-talossa 9.7. ja Tervon Lohimaassa 11.7.

Levy sisältää rautalampilaisen, Rajalliset kokoonpanoon kuuluvan Anneli Tarvaisen sävellyksiä ja laulut on sävelletty nimenomaan tälle kokoonpanolle. Muita äänitteen lauluja ovat säveltäneet mm. Heikki Sarmanto, Taisto Wesslin ja Perttu Hietanen. Juha Rossin -säätiö on tukenut levyn tekoa

Levyn myynti aloitetaan julkaisukonserttien yhdeydessä. Myyntipaikkoja on konserttikiertueen jälkeen myös kaikissa Sisä-Savon kunnissa. Levyjä on mahdollista tilata myös ennakkoon ja samalla osallistua konserttilippujen arvontaan.Lippuja konsertteihin on myytävänä Suonenjoen, Tervon ja Vesannon kirjastoissa, Arttelissa ja Suonenjoen kirjakaupassa. Lisäksi lippuja on ostettavissa Liveto-lippukaupassa.

Kesä on tullut Rämäkälle

Maaseutumatkailukeskuksen maksuton eläinpuisto on avoinna joka päivä kesän ajan.

Kesän tietää alkaneen, kun Rämäkän keittiöstä kantautuu herkullisten ruokien tuoksu. Työntekijät tuovat saliin ja terassille aikaisempien kesien klassikoita, mutta myös tämän kesän uutuuksia.

Eläinpuiston eläimet saapuvat rinteille laiduntamaan ja ilahduttamaan Rämäkän asiakkaita. Tänä kesänä uusina asukkaina myös puput Inkivääri, Sahrami ja Keksi tulevat puistoon pomppimaan kallion päälle. Paikalla ovat tietenkin jo tutut possut, kanat, ankat, porot, lampaat, vuohet sekä laamat, poneja ja aasia unohtamatta. Puisto on avoinna joka päivä klo 10-18. Nyt myös talutusratsastusta heinäkuun ajan ma- pe klo 15. Puiston kioski palvelee sään salliessa klo 10-16.

Juhannuksena perinteisesti poltetaan kokko ilta kahdeksalta. Lauantaina 29.6. pidetään Suomen ensimmäisen Dog Survival-radan avajaiset. Koirakulkue lähtee Rämäkältä klo 10 ja suuntaa raittia pitkin torille. Mukaan mahtuvat kaikki. Oikeat koirat ovat tervetulleita, mutta myös lelukoirat otetaan ilomielin vastaan.

Kulkueen jälkeen klo 17 alkaen järjestetään haastekilpailu, jossa Dog Survival-rataa suoritetaan kuuden porukoissa. Kolmella on mukana koirat ja kolme kulkee ilman koiraa. Radan suorituksen jälkeen illaksi rentoudutaan kuuntelemaan ilmaista ulkoilmakonserttia. Paikalla radan avajaispäivänä tarjouksien kanssa myös Non-Stop dogwearin edustaja, moninkertainen vetokoiralajien maailmanmestari Vesa-Pekka Vesku Jurvelin.

Juhannuksen korvilla alkavat myös radan ohjaukset. Mukaan kannattaa lähteä, koska Suomessa ei ole tätä lajia mahdollista kokeilla muualla. Rataa voi suorittaa myös ilman koiraa ja esimerkiksi työporukalla voi tulla ulkoilemaan. Varauksen rataohjaukseen voi käydä tekemässä Rämäkän verkkosivuilta.

Yhteistä matkailuneuvontaa

Suonenjoen kaupunki ja Rautalammin kunta avasivat yhteisen matkailuneuvonta- ja lähipuotipaikan Koskeloon.

Koskelo on portti Savoon ja liikepaikka luonnostaan, sillä 9-tien ja 69-tien risteys on vilkasta aluetta. 9-tietä suihkii 5000-6000 ajoneuvoa päivittäin. Jukka Leskisen luotsaama Koskelon kahvila-ravintola on keskittynyt palvelemaan ja tankkaamaan ihmisiä.

“Kahvila-Ravintolamme palvelut ovat varsin hyvässä maineessa. Osuuskauppa Koskelonseutu aloitti tässä vuonna 1969 ja meille tämä tuli 90-luvun lopulla. tienvarsimatkailupalvelua tässä on ollut varsin pitkään”, kertoo toimitusjohtaja Jukka Leskinen, “nyt kun sisustuspuotimme siirrettiin ravintolan tiloihin, on tässä mainio paikka kuntien matkailuneuvonnalle ja turisteilla yksi lisäsyy pysähtyä.”

Hei Rakas, Tervetuloa Savoon

Future Savo on viilettänyt kevään aikana roadshow-kiertueena ympäri maata teemalla Olemisen vapaus. Kiertueella on tuotu esille alueemme avoimia työpaikkoja, monipuolista elinkeinoelämää sekä asumisen ja elämisen palveluita, monipuolista kulttuuritarjontaa ja olemisen vapautta.

Future Savo on mukana järjestämässä yhteistä matkailuneuvontaa ja tuo esiin alueen vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta. Ville Keränen Future Savosta myös zemppaa Suonenjoen kaupungin ja Rautalammin kunnan palkkaamat kesätyöntekijät palvelemaan asiakkaita.

“Tämä on todella mielekäs kesätyöpaikka kuntien palkkaamille nuorille ja töitä tehdään yhdessä ja opitaan yhdessä, sellaisella valmentavalla otteella”, kertoo Ville.

Rautalammin kunnan palkkaama, tämän kevään ylioppilas, Iida Kärkkäinen on tästä kesätyöstä innoissaan.

“Ville on sparrannut meitä, että kun asiakas astuu ovesta tuohon eteisen pienelle matolle, me on jo huomioitu hänet ja ollaan valmiina palvelemaan”, hehkuttaa Iida, “täällä on hyvä porukka töissä.”

Suonenjoen puolelta kesätöissä ovat Katariina Niemelä ja Inka Kokkola. Katariina työskentelee kokopäiväisesti ja Inka on mukana tuntityöläisenä tarvittaessa.

Katariina on suorittanut kaksoistutkinnon. Hän valmistui merkonomiksi ja ylioppilaaksi tänä keväänä.

“Asiakaspalvelu on minulle tuttua touhua, sitä on harjoiteltu paljon opintojen aikana. Haluan auttaa asiakkaita iloisin mielin ja täydestä sydämestäni”, kertoo Katariina, “Suonenjoki ja koko Savo on rempseää aluetta, täällä on lämmin ilmapiiri, on tosi mukava päästä kertomaan näitä juttuja asiakkaillemme.”

“Ihanaa on päästä edustamaan kotikuntaa tänne”, kertoo lähihoitajaksi valmistunut Inka, “opiskelin Kuopiossa, mutta kyllä Suonenjoki on niin hieno paikka asua, että en millään täältä haluaisi muuttaa isompiin paikkoihin, täällä on kaikkea mitä ihminen tarvitsee ja tätä on hienoa markkinoida.”

Puodissa lähituotteita

Elinkeinoasiamiehet Olli Kokander ja Iiro Lyytinen SavoGrow Oy:stä osallistuivat myös yhteisten tilojen rakentamistöihin. Savon silmut -hanke on mukana ja sen tavoitteena on tukea elintarvikealan tuotekehitystä ja raaka-aineiden jatkojalostusta sekä lähituotteiden myyntiä. MikroGrow -hanke on mikroyrittäjien verkostoitumispaikka. Näissä hankkeissa olevien mikroyrittäjien tuotteita on lähipuodissa myynnissä.

“Tämä on ihan huippujuttu, täällä myös mikroyrittäjät saavat tuotteitaan esille ja pääsevät myös verkostoitumaan ja hienoa, että kuntajohtajat sekä Suonenjoelta että Rautalammilta ovat tämän jutun takana”, kertoo Kokander, “ja kotimaan matkamessujen osastokin pääsee täällä uusiokäyttöön.”

“Tämä on hyvä kokeilu, on järkevää tehdä tällaista yhteistyötä, saadaan enemmän aikaan, kun pienet resurssit yhdistetään, syksyllä ollaan viisaampia ja nähdään mitä yhteistyöllä on saavutettu”, toteaa Lyytinen.

Ruokaleipää ja leivoksia

Leipuri-kondiittori Niko Hämäläinen paistaa leipää, kun muut vielä nukkuvat.

Nuorena on Niko Hämäläinen vitsan vääntänyt, hän oli 23-vuotias, kun Suonenjoen Leipomotuote kymmenen vuotta sitten siirtyi hänen omistukseensa Juha ja Saara Lötjöseltä.

“Juha oli alkuvaiheessa pitkään mukana ja on edelleenkin tuuraamassa kesälomia, siitä on ollut iso apu”, kertoo Niko.

Nikon äiti on Suonenjoelta kotoisin, mutta Niko on syntynyt ja kasvanut Helsingissä. Hän meni viidennelle luokalle kouluun, kun perhe muutti Suonenjoelle. Nyt Nikon yrityksessä työskentelee hänen puolisonsa ja äitinsä. Yrityksen entinen omistaja tuurailee kesälomia.

Miljoonakaksisataatuhatta leipää

“Aamulla neljältä aloitan työt, mutta olen sitten jo kotona, kun vanhempi lapsista pääsee koulusta, en voisi kuvitella työelämää kahdeksasta viiteen, eihän silloin ehtisi mitään tekemään, tämä on ihan loistava työaika minulle. Nuorempi lapsistamme menee vuoden päästä eskariin”, tuumii Niko.

Uravalinta oli Nikolle hyvin selvä nuoresta asti.

“Tykkäsin jo koulussa kotitaloustunneista. Ajattelin ryhtyä ravintolakokiksi tai johonkin elintarvikealalle. Opiskelin sitten peruskoulun jälkeen leipuri-kondiittoriksi Kuopion amiskassa, siellä meni kolme vuotta ja heti koulun jälkeen kävin armeijan ja sielläkin olin sotilaskeittäjänä”, kertoo leipuri.

Armeijan jälkeen Niko oli kokemusta keräämässä Koskelonseudun leipomossa.

“Olin kolme vuotta Ilkalla töissä ja sitten tarjoutui tilaisuus ostaa oma leipomo. Pitihän sitä joku aika miettiä ja nuorihan minä olin, mutta nyt on jo kymmenen vuotta leipiä pyöritelty eli miljoonakaksisataatuhatta leipää on tullut tehtyä”, toteaa nuori leipuri.

Leipomossa valmistuu 120 000 leipää vuodessa. Niko kuskaa leivät Kuopion seudulle omalla kylmäkuljetuspakettiautollaan. Kun hän neljältä aloittaa leipomisen, saavat kuopiolaiset lämmintä ja uunituoretta leipää aamupäivällä.

Kakkuja ja leivoksia

Suonenjoen Leipomotuote on toiminut Mansikkaraitilla, mutta hiljattain Niko sai tilat Futurialta, jossa hän on aloittanut kondiittorituoteiden valmistaminen, tilat ovat siihen sopivat. Leipien valmistaminenkin jatkuu, vaikka ensin suunnitelmat olivat toiset.

“Siirryn kokonaan Futurian tiloihin, kun saan tänne hankittua kunnon uunin, uuniprojekti onkin ollut haastava, koska täällä voi käyttää vain sähköuunia ja markkinoilla olevat käytetyt uunit ovat lähinnä kaasu- tai öljypolttimoilla. Saksasta löytyi uuni, mutta sen saaminen tänne saakka onkin haasteellista”, tuumii Niko.

Saksasta löytynyt uuni on vielä entisellä omistajalla paikoillaan, josta se pitäisi purkaa ja kuljettaa Suonenjoelle. Futurian ovista kolme metriä pitkä, kaksi ja puoli metriä korkea ja kaksi metriä leveä uuni ei oikein mahdu tulemaan, joten se on tuotava osina, mutta kasausohjeiden saaminen välttävällä englannilla Saksasta luo omat haasteensa. Leipuri ei kuitenkaan pienistä lannistu, vaan aikoo saada uunin paikoilleen ensi kuun aikana.

Aikaa myös harrastuksille

Yrittäjyys vie aikaa ja energiaa, mutta perheelle ja harrastuksille Niko haluaa myös antaa aikaansa.

Leipuri harrastaa puolisonsa kanssa ratsastusta islanninhevosilla. Talvella hän hiihtää, laskettelee ja luistelee. Radio-ohjattavat lennokit kuuluvat myös hänen harrastuksiinsa. Samoin Frisbeegolf.

Paljon pallokosketuksia Powerissa

Vesannolta Power Cupiin lähdettiin kuuden junnujoukkueen voimin. Perillä pääsi pelaamaan paljon ja oppimaan.

Vuosittainen, lapsille ja nuorille suunnattu Power Cup -lentopalloturnaus järjestettiin tänä vuonna Rovaniemellä. Vesannolta nelipäiväiseen tapahtumaan matkasi kuusi joukkuetta valmentajineen ja huoltajineen – eli kokonainen linja-autolastillinen lentopallon ystäviä.

”Vesanto on pieneksi kyläksi tosi vireä. Joukkueita oli saman verran kuin isommilla seuroilla”, Vesannon Urheilijoiden puheenjohtaja ja junioreiden lentopallovalmentaja Tarja Huuskonen kertoo kisamatkan jälkeen.

Vesantolaiset joukkueet kilpailivat E-, F- ja D-sarjoissa nuorimman pelaajan ollessa 6-vuotias ja vanhimpien 13-vuotiaita. Pienimmät pääsivät Ounashalliin, mutta suurin osa 680 joukkueen peleistä nähtiin ulkokentillä.

”Säiden armoilla oltiin. Onneksi oli hellettä. Kentän laidalle toivat lumikuormia vilvoittelua varten”, Huuskonen nauraa lappilaisten järjestäjien erikoisuutta.

Hiki pelaajille välillä tulikin, sillä päivässä saattoi olla neljäkin peliä. Lisäksi lapset tuomaroivat osan peleistä.

”Muutamassa päivässä oppii ihan hirveän paljon. Yksi valmentaja sanoi, että turnauksessa oppii enemmän kuin koko talven aikana. Siellä tuli niin paljon pelejä ja pallokosketusta.”

Pulahduksia Kemijokeen ja Napapiirin yläasteelle yöksi

Huuskonen mainitsee kisamatkan anniksi myös yhdessäolon. Pelien lomassa moni kirmasi uimaan virkistävään Kemijokeen ja osa säntäsi huristelemaan polkuautoilla. Vapaa-aika kului myös iltatorilla ohjelmatarjonnasta nauttien. Unta ei tarvinnut enemmälti odotella edes Napapiirin yläasteen lattiamajoituksessa.

Matkaväsymyksen hellittäessä mielessä alkaa siintää jo ensi vuoden kohokohta, Power Cup Salossa. Ainakin isommat osaavat sitä odottaa.

”D-tytöt, vaikka ovat vasta 12-vuotiaita, ovat jo konkareita. Osa heistä on käynyt Vaasan, Hämeenlinnan, Vantaan, Kuopion ja nyt Rovaniemen kisat”, Tarja Huuskonen luettelee iloisena siitä, että lentopallo on vallannut monen vesantolaisen sydämen.

Pinnan alaista talkootyötä

Suonenjoen urheilusukeltajat tekevät arvokasta, pinnan alaista, talkootyötä.

Vuodesta toiseen, keväisin, sukeltajat ovat tarkastaneet Suonenjoen ja Rautalammin virallisten uimarantojen alueet pinnan alta. Virallisia uimarantoja on Suonenjoella yhdeksän ja Rautalammilla viisi. Vedessä voi olla uijille ja sukeltajille vaarallisia esineitä, jotka poistetaan vedestä ennen virallisen uintikauden alkua.

“Vedestä löytyy kaikenlaista roskaa; tölkkejä, pulloja, polkupyöriä,ostoskärryjä, paperiroskaa ja jopa teltta on löytynyt”, kertoo Kari Kuula, Suonenjoen urheilusukeltajien puheenjohtaja.

Kuula kertoo, että sukeltajat ovat siivonneet myös laitureiden alusia ja vanhojen laitureiden vedenalaisia tukirakenteita on poistettu. Toukokuussa sukeltajat pitivät uimahallilla tilaisuuden, jossa pääsi tutustumaan laitesukellukseen.

Seura on järjestänyt myös sukellusnäytöksiä, osallistunut järjestömessuille, järjestänyt sukellusretkiä kaivoksiin ja talvella heillä on uimahallivuoro. Seurassa on tällä hetkellä reilut 20 jäsentä.

Pitkä kokemus laitesukelluksesta

Anttoni Haapa-aho on harrastanut laitesukellusta passiivisen aktiivisesti vajaan kymmenen vuoden ajan.

“Aloitin aikoinaan kaverini perässä hänen liityttyä Suonenjoen sukellusseuraan. Pari vuotta myöhemmin suoritimme jo kaveriporukalla laitesukelluksen peruskoulutuksen Kuopiossa” kertoo Anttoni.

Toistaiseksi Anttoni on tyytynyt koluamaan vain Suomen vesistöjä, joista hän pitää ehdottomasti parhaimpina vanhoja veden täyttämiä kaivoksia, joissa näkyvyys voi olla jopa 30 metrin luokkaa. Vanhoihin kaivoksiin on usein viety jotain nähtävää sukeltajien iloksi mm. autoja ja sukelluskelloja. Avovedet ovat hyvin usein sameita, eikä ilman valoja pärjää päivälläkään.

“Uimarantoja putsatessa näkee, mitä kaikkea veteen voikaan päätyä. Tuntuu, että ihmiset ajattelevat veteen heitettyjen tölkkien ja roskien vain häviävän jonnekin; poissa silmistä, poissa mielestä. Keväisin sukeltajat sitten siivoavat vedestä muiden jätteitä. Esimerkiksi eräänä keväänä Kaatron hyppytornin alta löytyi pari harjaterästä pystyssä pohjaan tökättyinä.”

Sukellukset tehdään aina turvallisuus edellä, eikä veteen ole yksin mitään asiaa. Ennen sukellusta tulee parin kanssa suunnitella mahdollinen sukellusreitti, maksimisyvyys sekä sukelluksen kesto. Laitesukellus, jos mikä, on välineurheilua, joten varusteiden huollot ja määräaikaistarkastukset ovat välttämättömiä. Vaikka laitteista pitääkin hyvää huolta, ei niihin saa luottaa liikaa. Tässä korostuu hyvin oman sukellusparin merkitys; laitevian yllättäessä on kaverin hyvä olla lähellä.

Vaikka urheilusukeltajat ovatkin järjestäneet virallisempia tutustumissukelluksia, voi heihin ottaa yhteyttä ottamalla ja sopia allassukelluksia muillekin ajankohdille.