Yhtenäiskoulu on hyvinvoiva koulu

Lapset ja nuoret ovat rehtori Atso Vilokkisen sydäntä lähellä.

Suonenjoen yhtenäiskoulussa on lähes 450 oppilasta ja henkilöstöä noin 60, joista opettajia 40 ja ohjaajia 15.

“Koulumme on kokonaisuuten hyvinvoiva, vaikkakin koulumme on näillä selkosilla aika iso yksikkö, sellaisena haluamme sen myös säilyttää ja sen eteen tehdään töitä”, sanoo rehtori Atso Vilokkinen.

Vilokkisella on koulumaailmasta kolmenkymmenen vuoden kokemus. Hän tuli Suonenjoelle luokanopettajaksi vuonna 1993. Hän alkoi hoitaa Kaatron ala-asteen rehtorin tehtäviä vuonna 1997, jolloin yläkoulu vielä hallinnoi ala-astetta. Vuodesta 1999 hän on toiminut Kaatron koulun rehtorina ja vuodesta 2013 yhtenäiskoulun rehtorina.

“Olen sellainen kiertolainen. Synnyin Varkaudessa, lapsuuteni ja nuoruuteni elin Lieksassa ja Juukassa, opiskelin sitten Helsingissä ja aloitin opettajan urani Riihimäellä, josta vaimoni ja kolmen lapsemme kanssa muutimme Suonenjoelle.

Suonenjoki on lapsiperheiden paikka

“Suonenjoki on hyvä paikka asua, täällä on tosi hyvä palveluntarjonta ja Kuopion iso kasvukeskus on lähellä. Meillä käy Kuopiosta paljon opettajia töissä ja kahvipöytäkeskusteluissa pidetäänkin esillä, että Suonenjoelle kannattaa muuttaa”, kertoo Vilokkinen, “koulussamme on mukava tehdä töitä, työ on monipuolista ja viihdyn täällä erinomaisesti, tosin eläkeikäkin jo häämöttää.”

Vilokkisen perheen kolme lasta ovat jo maailmalla. Vanhin tytär on Oulussa ja kaksostyttäret Helsingissä.

“Voisin kuvitella, että he jossakin tilanteessa voisivat harkita jopa tänne muuttoa, jos vain alan töitä on tarjolla.”

Välillä onnistumme välillä emme

Atso Vilokkinen pitää kodin ja koulun välistä yhteistyötä äärettömän tärkeänä.

“Yhteydenpidon pitää olla asiallista ja  sujuvaa molempiin suuntiin. Alakoulun opettajilla on omat puhelimet, yläkoulussa ei vielä. Vilma on tärkeä yhteydenpitoväline, mutta välillä kasvokkain kohtaaminen on tärkeää. Lyhyt viesti voi antaa joskus väärän viestin.”

Opettajien työmäärä on lisääntynyt ja heillä on entistä enemmän myös oppilashuollon töitä.

“Lähtökohtana on kuitenkin se, että vanhempien pitää olla tietoisia siitä, miten oppilaalla koulussa menee. Koulun rooli on vuosikymmenten saatossa muuttunut paljon. Kuitenkin suurimmalla osalla koululaisista on asiat hyvin, he ovat iloisia ja reippaita oppilaita ja useimmiten vanhempien kanssa asiat sujuvat hienosti.”

Rehtorin mukaan yhtenäiskoulussa panostetaankin hyvän luokkahengen luomiseen ja ryhmätyötaitojen harjoittamiseen.

“Lapset ovat lapsia, Sinkkosen mukaan keskentekosia”, tuumii rehtori, “pyrkimys on hyvään lopputulokseen, mutta aina emme onnistu. Esimerkiksi kymmenen prosenttia koululaisista kertoo joskus kokeneensa kiusaamista. Kiusaamiseen puutumme aina, sen suhteen meillä on täysin nollatoleranssi, ei voi olla muuta toimintatapaa. Kaikki esille tulevat asiat käsitellään.”

Kun suurinpiirtein kaikki seutukunnan nuoret ovat päivittäin samoissa tiloissa, paljon porukkaa koolla, niin asioita sattuu ja tapahtuu.

“Opettajamme ovat osaavia ammattilaisia. Yläkoululaisten murkkuikä meidän pitää osata ottaa huomioon ja kuunnella myös heitä. Myös koko yhteiskunnassa meidän pitäisi osata omien tunteiden hallintaa ja osata arvostaa ja kunnioittaa työkavereita ja muita ihmisiä, ei se aikuisillakaan aina yhteistyö ongelmitta suju, mutta aina on mahdollista hoitaa ja korjata asiat.”

 

Nuori paluumuuttaja

Olli Kortelaiselle jääkiekko oli iso syy muuttaa Kuopioon ja yhtä iso syy palata Suonenjoelle takaisin.

Suonenjoen Kiekkokarhut ry:n, SuKiKan, junioripäällikkö Olli Kortelainen tekee työtä sydämellään. 25-vuotias valmentaja, nauttii työstään ja tähtää korkealle.

“Pari vuotta sitten lopetin pelaamisen ja ryhdyin valmentajaksi. Vastaan tällä hetkellä ysiluokkalaisten ja lukiolaisten aamujääharjoittelusta ja SuKiKan Leijona-Kiekkokoulun toiminnasta, jossa meillä on mukana 3-8 vuotiaita tyttöjä ja poikia. Olen myös C-junioreiden vastuuvalmentaja ja toimin SuKiKan junioripäällikkönä. Jääkiekko vie siis kaiken heltiävän ajan”, sanoo Kortelainen.

Kiekkokoulu alkoi lokakuun alussa ja päättyy maaliskuun lopussa. Harjoitusvuoro on tiistaisin ja mukana on tällä hetkellä kolmisenkymmentä lasta.

“Mukana on eri ikäisiä ja eritasoisia lapsia. Kiekkokoulussa opetellaan luistelua ja kiekonkäsittelyä erilaisten pelien ja leikkien kautta. Kiekkokoulu on paljon muutakin kuin jääkiekon pelaamista, siinä lähdetään lasten näkökulmasta erilaisia pelejä pelaten ja leikkien. Lapset jaetaan harjoituksissa pienempiin ryhmiin, jotta jokainen lapsi tulisi huomioitua ja oppiminen olisi helpompaa.”

Kortelainen valmentaa kannustamalla ja rohkaisemalla

“Lasten kanssa toimiessa täytyy olla innostava. Jäällä täytyy myös itse leikkiä ja pelata niin että hiki tulee. Kun puhutaan vanhemmista junioreista, olen varmasti vaativa valmentaja, mutta samalla myös reilu kaikille. Silloin kun harjoitellaan niin keskitytään täysillä siihen mitä tehdään.”

Toiminta tarjoaa harrastusmahdollisuuden monille innokkaille ja  etenemismahdollisuuksia myös niille, jotka haluavat päästä pidemmälle.

”Onhan Suonenjoelta lähtenyt myös laadukkaita pelaajia maailmalle ja kotimaisiin huippusarjoihin; Iiro Pakarinen, Aatu Hämäläinen, Aleksi Hämäläinen ja Tatu Kokkola”, muistuttaa Kortelainen.

Olli Kortelaisen oli hyvä ja helppo palata Suonenjoelle, jossa hän kasvoi, kävi koulunsa ja vietti aikaansa nuorisotiloissa.

“Tämä on lapsille ja nuorille hyvä ja turvallinen paikka kasvaa, ei liian pieni, eikä liian iso. Kaikki palvelut löytyy ja jos keskustan tuntumassa asuu, ei lapsia tarvitse kuskailla harrastusten pariin, kaikki on lähellä.”

Olli Kortelainen tekee jääkiekon ohessa opettajan sijaisuuksia ja koulunkäynnin ohjaajan sijaisuuksia.

“Haluan vielä kouluttautua liikunnan alalle, jotain on jo viritteillä, ehkä vielä enemmän keskityn jääkiekkoon, siinä haluan edetä.”

 

Mielekkyyttä nuorille

Suonenjoen Tilanuorilla on vetäjinä mahtava tiimi. Nuorisotiloissa pyörii arki-iltaisin jopa 40 nuorta.

Vapaa-ajan ohjaaja Ninni Miilunpohja on suonenjokelaisista nuorista ja nuorten kanssa touhuavasta tiimistään aidosti ylpeä. Nuorisotilat ovat yhtenäiskoulun kanssa samassa rakennuksessa ja yhteistyö koulun kanssa on sujuvaa ja mutkatonta. Tiloissa toimii myös iltapäiväkerho.

“Tää meidän timanttinen tiimi on niin mahtava, kaikki on erilaisia yksilöitä, mutta kaikki toimii hienosti”, hehkuttaa Ninni.

Ninni on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta, Oulun alapuolelta. Hän haki vapaana olevaa nuoriso-ohjaajan paikkaa Suonenjoelta vuonna 2001. Hän oli kaupungin ainoa nuoriso-ohjaaja tuohon aikaan.

Nyt etsivä nuorisotyössä on kokokaikaisesti palkattu henkilö Nina Karvonen. Iltapäiväkerho ohjaajana ja nuoriso-ohjaajana toimii Tarja Eskelinen ja Stiina Åkerlund.

Jopo-ohjaajana toimii nuoriso-ohjaaja Piia Pääkkö. Jopo eli joustava perusopetusluokka on 10 oppilaan pienryhmä,  jonne hakevat oppilaat, joilla on erilaisia hankaluuksia opiskelussa, ei niinkään oppimisvaikeuksia. Siellä saadaan opetussuunnitelman mukaista opetusta, mutta monin eri tavoin. Esimerkiksi TET-jaksoja on enemmän kuin muilla.

Talossa on myös kolme liikunnan ohjaajaa ja yksi erityisliikunnan ohjaaja. Liikunnanohjaajat vastaavat koululaisuinnin opetuksesta, yleisöuinnin valvonnasta sekä liikuntaryhmien ohjaamisesta..

“Tämä nelikko kuuluu myös samaan tykkitiimiin ja homma toimii”, kiittää Ninni.

Nuoria ei jätetä

“Se tuntuu mukavalta, kun vanhat tilajermut käy moikkaamassa. He ovat jo kasvaneet ulos tilanuorista ja hakeutunueet muualle opiskelemaan”, kertoo Ninni.

Kaikille peruskoulunsa päättäneille ei ole itsestään selvää mihin lähteä opiskelemaan tai miten elämä eteenpäin järjestyy.

“Jollekin voi olla iso juttu yksinään bussilla kulkeminen, lähteminen ei ole kaikille helppoa, kun lähiverkosto leviää. Me tehdään tiiviisti koulun kanssa töitä, ettei kukaan putoaisi joukosta, me vaikka lähdetään viemään kaveri kouluun.”

Ninnin mukaan jokaisen pitää sössiä välillä ja oppirahat maksaa, mutta siihen ei saa jäädä, epäonnistumisten kautta voittoon.

“Murkkuikäisellä voi muutenkin olla sielu ihan tarpeeksi sekaisin ja sitten pitäisi osata olla hyvin asiansa hoitava nuori, ei se kaikilta onnistu.”

Tykkitiimi puskee nuoria erilaisin tukitoimin eteenpäin, toki suurin osa menee valtavirran mukana ilman tukia ja apuja, mutta ne, jotka meinaa tippua, pitää saada riittävän ajoissa kiinni ketään ei kuitenkaan jätetä yksinään. Miilunpohjan mukaan hyviä tuloksia on tukitoimilla saatu aikaan.

Vapaa-ajan ohjaajan peukalon alla on muutkin liikuntapalvelut, myös muille kuin nuorille. Suunnitelmissa on kaksivuotinen hanke liikuntaneuvontaan, jonka keskiössä ovat työikäiset,  liikuntaa harrastamattomat ihmiset. Hankkeen kautta on mahdollista saada yksilöllistä ohjausta.

“Naapurikuntien kanssakin olisi mukava tiivistää yhteistyötä. Nuorisotyössä tuloksia on vaikea mitata, tulokset näkyvät viiveellä vasta aikojen päästä”, toteaa Ninni Miilunpohja, mutta ihana on tehdä tätä työtä ja yhtäkään en tiimistäni vaihtaisi pois.

 

Matkan varrelta – taidetta legopalikoilla

Mikael Falin

1.11. – 30.11.2018

Avajaiset 2.11. klo 18

”Me kaikki olemme matkalla jonnekin, junat, laivat ja metsäkoneet, mutta ennen kaikkea minä olen jatkuvasti matkalla.”

Tämä lyhyesti kiteyttää järjestämäni näyttelyn sisällön – toteuttamistavakseni olen valinnut varmaankin kaikille tutut legopalikat. Korostan, että Lego yrityksenä ei ole koskaan sponsoroinut minua, enkä koskaan aio sen antaa tapahtuakaan. Palikat ovat vain työväline visioni toteuttamisessa.

Näyttelyssä esittelen erilaisia rakennustekniikoitani – yhdessäkään teoksessa palikoita ei ole hiottu, kitattu tai maalattu. Pienistä irto-osista rakentuu kokonaisuus. Esimerkiksi noin viisi senttimetriä leveässä kaasugrillissä, joka on vain yksi pieni elementti Tää on se maa-teoksessa, on yli viisikymmentä osaa.

Lähes metrin mittainen Sampo-laiva, metsäkoneita, motoroituja junia Suonenjoen asemallakin nähtävästä kalustosta, työkoneita, pieniä aluksia ja autoja… näitä olen näyttelyyni rakentanut.

Ja erittäin inspiroitunut olen teoksestani ”Tää on se maa” – siihen on koottu elämää vapaa-ajan mökkeilystä metsä-Suomen elinkeinon harjoittamiseen. Osa meistä nauttii järvimaisemasta lomaillen, joillekin taas miljöö on osa työtä: esimerkkinä työntöproomu, joka kuljettaa alkutuotannon työpanoksia jatkojalostukseen.

 

Marja Tervosen Syysnäyttely

Marja Tervosen taidetta on esillä Galleria Lumpeessa 2. marraskuuta saakka.

Marja Tervonen syntyi Pulkkilassa vuonna 1939. Varsinaisen kuvataideharrastuksen hän aloitti Pieksämäellä 70-luvun alussa Allan Kuntsin opastuksella. Suonenjoelle Tervonen muutti vuonna 1973.

“Lapsuuteni ja nuoruuteni olen asunut Lapinlahdella, jossa vanhemmillani oli maatila. Siellä riitti tekemistä myös lapsille, se oli myös virikkeellinen ympäristö puuhailla ”omiaan”. Tykkäsin kuljeskella jo silloin metsässä, piirtämisestä pidin myös. Kirjoittelin kirjeitä mummolleni ja tädilleni, kuvitin kirjeet omilla piirroksillani.”

Marja Tervonen on ollut Suonenjoen Taideseuran jäsen vuodesta 1980 ja osallistunut seuran vuosi- ja kesänäyttelyihin. Suonenjoen Taideseura on valinnut hänet vuoden taiteilijaksi vuonna 2003.

 

Miehet unelma-ammatissaan

Pelaaminen on nettopositiivista, kunhan se ei ole elämän ainoa sisältö.

“Olen pelannut niin kauan kuin muistan. Sanakirja kädessä piti tarina- ja seikkailupelejä pelata, vanhat pelit oli vaikeita”, muistelee Antti Kolehmainen. “Luin Aku Ankkoja jo alle kouluikäisenä ja käytännössä olen englannin kielen oppinut pelien kautta, muistan hämärästi, että osasin englantia, kun menin kouluun.”

Antin mukaan pelien tekeminen ja julkaiseminen oli aikaisemmin, ennen 2000-lukua, vaikeaa ja siinä oli paljon ylitsepääsemättömiä esteitä. Pelien tekeminen on kyllä edelleenkin tosi vaikeaa, mutta julkaisupuoli on helpottunut ja monet työkalut, eli ohjelmistot, on tulleet ilmaiseksi ihmisten saataville.

“Se ehkä lisäsi luovuutta, kun piti opetella koodaamaan vanhoilla koneilla. Pari teknistä kaveria osasi jo ohjelmoida yläasteella, minä en oikein oppinut ennen kuin menin ammattikorkeakouluun, vasta aikuisuuden kynnyksellä naksahti, halusin joko piirtää sarjakuvia tai tehdä pelejä.”

10 vuotta sitten appstore mahdollisti sen, että kuka tahansa voi laittaa sovelluskauppaan oman pelin.

“Jos nyt 2018 ryhdyt tekemään peliä, et tarvitse muuta kuin tietokoneen, jossa on netti ja siinä on sun tehdas”, sanoo Antti.

Parta Games luo pelejä

Antti Kolehmainen ja Ville Herranen toteuttivat nuoruuden haaveensa ja ryhtyivät pelinkehittäjiksi. He perustivat Parta Games Oy:n Suonenjoelle kolme vuotta sitten.

“Hyvät grafiikat pitää olla, se nähdään ja koetaan ekana. Grafiikan tekeminen on työläs vaihe. Ville hoitaa musiikin, minä grafiikan, kaikki muu tehdään yhdessä; suunnittelu, markkinointi ja pelin esittely jossain messuilla.”

Parta Games on kehittänyt tähän asti lähinnä mobiilipelejä, mutta tavoitteena on edetä pelikonsoleihin PC-peleihin.

“Suosituin meidän peleistä on “Choppa”, jossa helikopterista roikkuu tikkaat ja ukkeleita kerätään lautalle, väistellään lokkien hyökkäyksiä. Peli on aika pieni, pari kenttää ja sitä voi pelata loputtomiin. Se on ajanvietettä, jos on vaikkapa tylsää bussissa”, kertoo Antti.

Parta Games Oy:n bisneksestä puolet on omien pelien kehittämistä ja puolet alihankintaa muihin pelifirmoihin.

“Aluksi toimittiin kotitoimistossa, mutta nyt meillä on toimitilat Herralantiellä. Toimistolla on kaikki pelien tekemiseen tarvittava, suuria investointejahan tämä ala ei vaadi.”

Pelaaminen on nettopositiivista

“Mielestäni tietokonepelien pelaamisessa on paljon hyvää, kunhan se ei ole ainoa elämän sisältö ja ilmiössä on pohjimmiltaan kysymys samasta psykologisesta asiasta kuin jalkapallon tai jääkiekon pelaamisessakin. Jos äiti käskee kesken pelin lopettamaan pelaamisen, on fiilis sama kuin jalkapallon pelaaja haettaisiin pois kentältä kesken pelin”, hehkuttaa Antti.

Kasiluokkalainen Jesper Pasanen pelaa simulaatiopelejä ja sotapelejä.

“Pari vuotta olen semi paljon pelannut ja olen sinä aikana oppinut englantia enemmän kuin koulussa ikinä, pelaaminen on myös tarkkuutta ja refleksejä vaativaa”, sanoo Jesper.

Pelaaminen on myös sosiaalista toimintaa.

“Riippuu pelistä miten kauan pelaan, peli voi kestää 40 minuutista puoleentoista tuntiin ja siinä sitoudutaan pelaamaan peli loppuun, pelissä voi olla 5 vastaan 5 pelaajaa ja jos jää kesken pois, tulee pelikieltoa puolesta tunnista tuntiin, kahteen ja lopulta päivän mittainen kielto, eli sitä muotoa peliä ei voi tuona aikana pelata”, selittää Jesper.

On etuoikeus asua Suonenjoella

Molemmat yrittäjät ovat Suonenjoelta lähtöisin. Antti opiskeli tradenomiksi Jyväskylässä ja teki valmistumisensa jälkeen “oikeita töitä” yritysten erilaisten tietojärjestelmien parissa kuuden vuoden ajan. Ville opiskeli Jyväskylässä myöskin samaan aikaan, mutta hän tuli suoraan pelialalle omaan yritykseen.

“Sitten koin valaistumisen ja lähdin Espooseen pelialalle töihin, siellä meni kolme vuotta. Vaimoni kanssa yhteisenä toiveena oli palata Suonenjoelle ja tänne muutettiin takaisin vuonna 2015. Ollaanhan me aika etuoikeutettuja, voidaan asua tällaisessa paikassa ja tehdä oikeasti kiinnostavaa työtä”, kiittää Antti, “ja toivottavasti joku muukin voisi saada kipinän, että maaseudullakin voi tehdä kaikenlaista.”

 

Verkostoitumaan työhyvinvoinnin merkeissä

Valtakunnallinen mikroyrittäjien MikroMatch verkostoitumistapahtuma ja työhyvinvointityöpaja Kuopiossa 8. – 9.11. Scandic Kuopiossa ja Ohjelmaravintola Maximissa.

Suomen yrityskannasta on mikroyrityksiä noin 94 prosenttia (Tilastokeskus 2016). Mikroyritysten resurssit ovat rajalliset ja yrittäjien jaksaminen on usein este yrityksen kehittymiselle ja kasvulle.

Mikroyrittäjien verkostoituminen ja vertaistuki on yksi ratkaisu edistää mikroyritysten elinvoimaa ja MikroMatch – tapahtuma on osa tätä toimintaa.

Verkostotoimintaa ja vertaistukea

Oulun yliopiston Kerttu Saalasti Instituutissa toimii Pohjoismaiden ja Itämeren alueen ainoa mikroyrittäjyyteen keskittyvä tutkimusryhmä MicroENTRE. Ryhmä tuottaa tutkittuun tietoon perustuvaa osaamista mikroyritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseksi ja yrittämisen esteiden purkamiseksi.

MicroENTREssä kehitettiin ydinryhmätoimintamalli mikroyritysten kasvu- ja vientikokeiluverkostoksi, missä mikroyrittäjät verkostoitumisen ja vertaistuen avulla pystyvät kehittämään toimintaansa, tekemään nopeita kokeiluja, poistamaan kasvuun liittyviä esteitä ja testaamaan vientimahdollisuuksia.

Käytännössä mikroyritykset muodostavat omilla alueillaan ydinryhmiä, jotka kokoontuvat kerran kuussa ilta-aikaan ydinryhmään kuuluvan yrittäjän luona. Oleellista mallissa on, että kunkin ydinryhmäillan isäntäyrittäjä valitsee aiheen, josta hän haluaa illan aikana keskustella toisten yrittäjien kanssa ja saada heiltä vertaistukea, ideoita ja kumppanuutta.

Toimintamalli pilotoitiin vuonna 2015 Pohjois-Pohjanmaalla ja on nyt levinnyt Keski-Pohjanmaalle, Lappiin ja Pohjois-Savoon. Tavoitteena on levittää malli valtakunnalliseksi ja neuvotteluja käydään parhaillaan mm. Varsinais-Suomessa, Keski-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa.

Pohjois-Savossa kehitysyhtiö SavoGrow kumppaneineen, Kehitysyhtiö Navitas Varkaudessa sekä Kuopion ja Iisalmen kaupungit,  ottivat mallin käyttöön vuonna 2017 MikroGrow -hankkeena, jota rahoittaa Pohjois-Savon liitto aluekehitys- ja kehittämisrahaston kautta.

Kerttu Saalasti Instituutin mikroyrittäjyyden tutkimusryhmä on järjestänyt kaksi kertaa Oulussa mikroyrittäjille suunnatun verkostoitumis- ja bisnestreffit –muotoisen tapahtuman. Nyt MikroGrow-hanke toteuttaa kaksipäiväisen tapahtuman Kuopiossa.

Torstaina 8.11. mikroyrittäjät voivat sopia 20 minuuttia kestäviä bisnestreffejä toisten mikroyrittäjien kanssa. Tapahtuman MatchMaking-sovelluksen tekninen vastuu on AK Relations OY/Business Makerilla.

Päivä jatkuu verkostoitumisillallisella. Ohjelmassa on näyttelijä Karoliina Blackburnin toteuttamia, työyhteisöön sijoittuvia pienoisnäytelmiä, jotka liittyvät työyhteisöjen ja yrittäjien työhyvinvointiin.

Ohjelmassa on myös paikallista osaamista: MikroGrow -hankkeeseen kuuluvat yrittäjät Antti Niskanen. Pesolan Pihviliha, Iisalmi ja Pekka Savolainen, Leipomo Puustelli, Pielavesi,  tarjoilevat osallistujille savolaista sanarieskaa.

Perjantaina on mikroyrittäjien työhyvintiin keskittyvä työpaja, jonka osatoteuttajana on Promo@Workhanke. Päivän aikana kuullaan asiantuntijapuheenvuoro mm. Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun tutkimus- ja koulutuskeskus Synergokselta sekä mikroyrittäjien jaksamiseen liittyviä mielenkiintoisia ja omakohtaisia tarinoita yrittäjiltä eri puolelta Suomea.

Päivän aikana työstetään ja ideoidaan mikroyrittäjille tarkoitettuja suosituksia terveyden edistämiseen työpaikoilla.

Projektipäällikkö Laura Vänskä

 

Nyt nuoret voivat vaikuttaa

Osallistun, Perehdyn ja Vaikutan -nuorisohankkeen kautta nuoret saavat äänensä kuuluville ja pääsevät vaikuttamaan siihen,  mitä kunnissa heidän arjestaan päätetään.

“Nyt on meillä nuorilla oikeasti mahdollisuus päästä vaikuttamaan, muutosta ei tapahdu nuorten omaan arkeen, jos nuoret eivät ole itse sitä muutosta tekemässä”, hehkuttaa Aapeli Rytkönen, “nuoria ei niinkään kiinnosta puoluepolitiikka, mutta vaikuttaminen kiinnostaa.”

Alkusyksystä käynnistyneen, Osallistun, Perehdyn ja Vaikutan -nuorisohankkeen tavoitteena on lisätä vuoropuhelua nuorten ja päättäjien välillä ja saada nuorten ääni kuuluviin heitä koskevissa asioissa.

Pääkohderyhmänä ovat alueen 13-18 -vuotiaat nuoret sekä kuntien luottamushenkilöt, asiantuntijat ja nuorisotyöntekijät.

19-vuotias Aapeli Rytkönen on touhunnut Siilinjärven nuorisovaltuustossa jo seitsemän vuotta ja hän toimii hankkeen sparraajana ja hengen nostattajana Suonenjoen ja Rautalammin alueella. Vesannon ja Tervon alueella hankkeen työntekijänä toimii Sanna Kauvosaari.

Kohtaamoita ja varjovaltuustoja

Kohtaamo on tapahtuma, jossa nuorisovaltuutetut ja muutkin aktiiviset nuoret pääsevät keskustelemaan päättäjien kanssa. Varjovaltuustossa nuoret pääsevät tutustumaan päättäjien työhön.

“Kohtaamon toteutustapa täysin ideoitavissa; olisiko seuraava steppi brainstorming porukalla nuorisovaltuusto, muutama päättäjä, nuorisotyöntekijä ja Mansikan työntekijä?”

Varjovaltuustossa nuoret saavat henkilökohtaisen kokemuksen päätöksenteosta ja päättäjät oivalluksia siitä, miten samaa asiaa voi katsoa hyvin erilaisesta näkökulmasta. Kuntapäättäjillä läsnäolo ja puheoikeus. Varjovaltuusto pidetään ennen varsinaista valtuuston kokousta ja se käsittelee mahdollisuuksien mukaan samat asiat kuin ns. virallinen kunnanvaltuusto.

Kohtaamot käynnistyvät tänä syksynä ja ensi keväänä kaikki huipentuu nuorten ja päättäjien yhteiseen 24h -kehittämisleiriin Varkaudessa. Leirillä syvennetään Kohtaamoissa esille nousseita ideoita konkreettisiksi toimiksi.

Päättäjän tai virkamiehen Job Shadowing

“Nuori pääsee päiväksi tutustumaan esimerkiksi luottamushenkilön, kunnanjohtajan, vapaa-ajantoimen työntekijän työpäivään varjostamalla henkilöä ihan luvan kanssa. Ydinajatuksena on, että nuori kulkee päättäjän mukana yhden päivän ja saa käsitystä päättäjän työhön valmistelusta itse päätöksentekoon ja myös päätöksen toimeenpanoon”, kertoo Rytkönen.

Nuoret valitaan tehtävään  yleisellä kampanjalla tai nuorisovaltuustojen ja oppilaskuntien valitsemana. Nuoret saavat myös päättää, keitä varjostetaan.

Haluatko mukaan?

“Järjestämme lukioissa ja yläkouluissa tietoiskuja ja olemme nuoriin yhteydessä, nyt on mahtava tilaisuus päästä mukaan vaikuttamaan nuorten asioihin. Nuorisovaltuustossa voi olla tosi aktiivinen ja osallistua erilaisiin juttuihin tai toisaalta riittää, jos osallistuu kokouksiin, jokainen voi toimia oman aktiivisuutensa mukaan”, lupaa Rytkönen, “kahta samanlaista nuorisovaltuustoa ei ole.”

Hanketta toteutetaan Mansikka ry:n jäsenkuntien, Suonenjoki, Rautalampi, Tervo, Vesanto, Leppävirta ja Varkaus,  alueella vuoden 2019 loppuun. Rahoitusta hankkeelle on saatu Erasmus+ Youth in Action ohjelmasta.

 

Vaihto-oppilaana Vanhamäellä

Suonenjoen Rotaryt mahdollistivat yhden vaihtarin unelman.

Lokakuussa 17-vuotta täyttävä irlantilais-australialaisjuuret omaava Alicia Grehan viettää syntymäpäiviään Suonenjoella. Tammikuussa Australian Perthistä Suonenjoelle vaihto-oppilaana Rotary Clubin, vaihto-oppilasjärjestelmän kautta, saapunut Alicia on perinpohjin ihastunut pieneen savolaiskaupunkiimme.

“Suonenjoki on niin rauhallinen ja kaunis, on ihana viettää aikaa luonnon lähellä ja nappailla samalla kuvia keskustan läheisyydessä. Täällä ruska on poikkeuksellisen kaunis.”

“Tiesin itseasiassa jo nuorena, että tulen jossain vaiheessa matkustamaan toiselle puolelle maapalloa vaihto-oppilaana. Äitini matkusteli paljon, kun olin pieni, joten seuraan hänen jalanjälkiään ja tietysti käytin mahdollisuuden toteuttaa haaveeni heti kun se oli mahdollista”, Alicia toteaa.

Suonenjoelle hänet toi vaihto-oppilas systeemi, jonka mahdollistaa kansainvälinen Rotary Club, joka hoitaa käytännön järjestelyt ja pitää huolen sopeutumisesta.

Sopeutuminen onkin ollut nopeaa

“Kaikki oli järjestetty valmiiksi, ja se laski kynnystä lähteä ulkomaille, Rotarylle kiitos siitä. Pääsin myös matkustelemaan aika halvalla, mikä oli siisti juttu”, hän myhäilee. “Kuulin myös paljon hyvää suomalaisesta koulujärjestelmästä, odotin että pääsen käymään koulua Suomessa. Olen lisäksi saanut paljon uusia ystäviä Suonenjoelta, heidän avullaan olen oppinut kieltä nopeasti.”

Alicia ymmärtää ja jopa puhuu Suomea yllättävän hyvin oltuaan Suomessa vain 10 kuukautta, ensimmäistä kertaa Härmässä.

“Minulla oli mahdollisuus valita Rotaryn kautta noin 15 maasta joihin olisin voinut lähteä, lopuksi tein valinnan Saksan ja Suomen väliltä, Suomi oli kuitenkin alusta pitäen suosikki lumen ja joulupukin vuoksi. Kun kävimme maaliskuussa Lapissa tuntui, että olin tullut Marsiin, lumen määrä ja Lapin kauneus oli niin siistiä”, Alicia hihkuu.

Vanhamäellä Alicia tykkää viettää vapaa-aikaa enimmäkseen hevosten parissa.

“Into hevosharrastukseen syttyi Vanhamäellä, käyn täällä muutamia kertoja viikossa ja ensi tammikuussa Australiaan palattuani aion suunnata talleille!”

Alicia toivoo pääsevänsä Suomeen toistekin, viimeistään käytyään lukion loppuun Australiassa, niin lähtemättömän vaikutuksen idyllinen Suonenjoki häneen on tehnyt.

“Viihdyn täällä erittäin hyvin, isojen kaupunkien hälinästä on kiva palata takaisin ”kotiin” ”, vastikään muiden vaihtareiden kanssa Helsingistä palannut nuori seikkailija toteaa.

 

Kerkonkosken koululla avoimet ovet

Yleisö pääsee tutustumaan peruskorjattuun Kerkonjoen kouluun ja kyselemään ajankohtaisista asioista valtuutetuilta ja kunnan johdolta ennen koululla järjestettävää valtuuston kokousta.

Rautalammin kunnanvaltuusto järjestää kokouksen Kerkonjoensuun koululla tiistaina 30.10.2018. Ennen varsinaista kokousta vasta remontoidun koulun ovet ovat avoinna kuntalaisille kello 16 alkaen. Kello 17 järjestetään kyselytunti kuntalaisille, jossa kysymyksiä voi esittää paikalla oleville luottamushenkilöille ja viranhaltijoille.

Varsinainen valtuuston kokous alkaa kello 18. Kuten tavallisestikin, yleisö pääsee seuraamaan myös kokousta. Asialistalla on tulovero- ja kiinteistöveroprosentit vuodelle 2019 sekä eräitä talousarviomuutoksia kuluvalle vuodelle. Lisäksi kokouksessa päätetään elinvoimaohjelman hyväksymisestä.

Rautalammin kunnanvaltuusto on järjestänyt vierailukokouksia muutaman vuoden välein. Aiemmin valtuuston kokouksia on järjestetty esimerkiksi Matti Lohen koululla. Vuonna 2013 kunnanvaltuusto vieraili Helsingissä Rautalampi takaisin maailmankartalle -tempauksen yhteydessä.

Valtuuston vierailu Kerkonkoskella 30.10.2018

16.00 Kahvitarjoilu ja avoimet ovet koululla
17.00 Kuntalaisten kyselytunti
18.00 Kunnanvaltuuston kokous