Perhekeskustoiminta tukee perheiden arkea

Perhekeskustoimintamallia viedään eteenpäin entiseen malliin soten kaatumisesta  huolimatta ja tavoitteena on uudenlainen, ennaltaehkäisevä toimintakulttuuri kaikissa perhepalveluissa.

“Hirmu hyvin on näitä perheitä tukevia uudistuksia viety meillä eteenpäin ja erittäin aktiivisena toimijana on ollut sivistys-ja vapaa-aikatoimi”, kiittää sosiaalijohtaja Eija Komulainen.

Uutta monitoimijaista perhekeskustoimintamallia kehitetään yli sektoreiden, mukana ovat kaikki perheiden kanssa toimivat tahot, myös yhdistykset ja seurakunta, jossa lapsi- ja nuorisotyötä tehdään aktiivisesti.

“Olen aina ajatellut, että näin pienessä kunnassa me kaikki tunnemme toisemme, mutta ei se niin itsestään selvää olekaan, yhteistyö on ollut tähän asti enemmänkin satunnaista. Meitä eri sektoreilla toimivia, perheiden parissa eri tavoin työtä tekeviä on 40-50 henkilöä. Nyt lähdetään harjoittelemaan aitoa yhteistyötä ja tämä vaatii tosi paljon uudenlaista ajattelua ja suurta luottamusta myös eri toimijoiden kesken”, toteaa Komulainen.

Kohtaamisen merkitys on tärkeää

Vapaa-aikaohjaaja Niina Miilunpohja toteaa, että Suonenjoella on jo olemassa kohtuullisen hyvät pohjat monitoimijaisuudelle ja nyt tarvitaan palveluketjujen kehittämistä ja kirkastamista.

“Onhan tämä vielä aikamoista sillisalaattia, en aina itsekään ole kartalla tai kartan vierelläkään”, naurahtaa Ninni, mutta jos esimerkiksi nuori tulee meille kertomaan huolensa, hänet saattaen vaihdetaan oikean ihmisen luokse, siis viedään oikeaan paikkaan, eikä lähetetä menemään tai pyydetä ottamaan yhteyttä johonkin toiseen henkilöön, meidän pitää tietää kenelle mikäkin asia kuuluu.”

Ninnin mukaan paljon on jo saatu Lape-työn ansiosta asioita tehtyäkin.

“Koulussa tehtävään nuorisotyöhön saatiin viime syksynä palkattua nuoriso-ohjaaja. Varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen nivelvaiheen kehittäminen on menossa ja eri palvelurakenteiden polkuja on avattu.”

Jos jokin asia perheessä mietityttää, liittyy se sitten kasvatukseen, päihteiden käyttöön, kouluongelmiin tai murrosiän vaiheisiin, tärkeintä on ennalta ehkäisevä työ ja siksi kynnys halutaan pitää matalana. Kaupungin vs.  palveluohjaajana perhepalveluissa toimii Anni Kuhmonen ja häneen voi olla yhteydessä missä asioissa vaan.

“Perheen pitäisi kokea tulleensa kohdatuksi ja kuulluksi. Kohtaamisen merkitys on järkyttävän suuri ja merkityksellinen”, sanoo Miilunpohja.

Matalan kynnyksen kohtaamispaikka

Suonenjoen kaupunki ja seurakunta tekevät aktiivisesti yhteistyötä erityisesti lapsiperheiden hyvinvoinnin parantamiseksi.

Lape-työn ansiosta seurakunnan keltaisesta puutalosta tehtiin Kohtaamispaikka, jonne perheillä on matala kynnys tulla. Siellä toimivat seurakunnan ja kaupungin lisäksi eri yhdistykset ja vapaaehtoiset toimijat.

“Siellä on tarkoitus järjestää parisuhdeiltoja, kasvatukseen liittyviä iltoja ja tutustuttaa ihmisiä eri toimijoihin, joihin voi sitten olla yhteydessä, jos tarvetta tulee”, kertoo Komulainen.

Kohtaamispaikan KOPA-tiimi on järjestänyt Lapsipaussin Valkeisenmäen päiväkodille. Siellä on 15 paikkaa lapsille kerran kuussa klo 17-19 ja lapset voi sinne turvallisesti jättää.

“Tämä on tehty yhteistyössä seurakunnan, MLL:n ja Marttojen kanssa ja kokeilu kestää kevään ajan”, kertoo Ninni.

Tahtotila kaikilla perheiden parissa toimivilla on yhteinen, tehdä ennalta ehkäisevää työtä lapsiperheiden parhaaksi, madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä ennen kuin huolet kasvavat isommiksi ja tarjota palveluja mahdollisimman joustavasti. Kun ihmisellä on jokin huoli, häntä ei pompoteta luukulta luukulle vaan apua etsitään yhdessä.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *