Mansikkaa uudella tavalla

Sanna Vehviläinen perustaa kahvilan, joka tarjoaa suonenjokelaista mansikkaa letuissa ja salaateissa.

Suunnitelmat ovat mansikkaiset yrityksen nimeä myöten.

”Se on Kahvila-Pitopalvelu Mansikkahetki. Kaikilla tavoilla hyödynnetään mansikkaa”, Sanna Vehviläinen sanoo.

Hän luettelee omatekoiset mansikkapullat, -piirakat, -leivokset, -täytekakut ja -lounassalaatit. Tarjolle tulee myös lettuja.

”Letut suolaisilla ja makeilla täytteillä tulee olemaan se pääjuttu. Niitä ei ole täällä muilla tarjolla”, yrittäjä sanoo.

Hän on parhaillaan remontoimassa kahvilatiloja torin vieressä olevaan Laineen taloon ehtiäkseen valmiiksi hyvissä ajoin ennen kuin mansikan pääsatokausi alkaa.

”Tavoite on, että kahvila avataan kesäkuun alkupuolella.”

Kahville myös iltaisin ja viikonloppuisin

Vehviläinen tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden päästä kahvikupposelle ja maistelemaan herkkuja myös iltaisin ja viikonloppuisin. Samalla voi seurailla kylän elämää, sillä kahvilan ikkunan viereen on tulossa baaritiski. Ikkuna avaa näkymät pääraitille.

Uusien keittiötilojen myötä Vehviläinen saa laajennettua myös pitopalveluaan. Häneltä on jo pitkän aikaa tilattu voileipä- ja täytekakkuja, joita hän on tehnyt kotonaan päätyönsä ohessa. Nyt aikeissa on tarjota muutakin kuin kakkuja.

”Meiltä voi tilata myös salaatit juhliin. Eikä tarvitse olla edes juhlia tulossa. Teemme myös arkileivonnaisia esimerkiksi kokouksiin tai työkavereille tarjottaviksi.”

Vehviläinen haluaa, että heidän kahvila- ja pitopalvelutuotteet erottuvat muiden tarjonnasta.

”Leivotaan itse kaikki, halutaan pitää ne kotitekoisen oloisia. Tilauksesta tehdään myös yksilöllisten toiveiden mukaan. Ja minun periaatteen mukaan tuotteiden pitää olla todella hyvänmakuisia. Niistä pitää tulla elämys.”  

Odotettu itsepalvelukirppis aloittaa

Sanna Vehviläinen tuo Laineen talon vuokratiloihin myös toisen intohimonsa eli kirpputoritoiminnan.

”Kahvilan viereen tulee itsepalvelukirppis. Tilasin sitä varten juuri kolmisenkymmentä pöytää. Kerroksessa on hyvin tilaa, joten sinne voisi ottaa myös huonekaluja myyntiin”, yrittäjä suunnittelee tietäen, että itsepalvelukirpputorille on paikkakunnalla kova kysyntä.  

Vehviläinen on yrittämisineen uuden kynnyksellä. Hän kävi reilun kahden kuukauden pituisen yrittäjäkurssin ja sen myötä rohkeni irtisanoutua sairaanhoitajan työstään. Sitä hän oli tehnyt kaksikymmentä vuotta Suonenjoen terveysasemalla.

”Kaipasin jotain uutta haastetta. Nyt olen intoa täynnä.”

 

Matkailun suurhanke sai rahoituksen

Pohjois-Savon liitto on myöntänyt 1.4 miljoonan euron EAKR-rahoituksen Pohjois-Savon Lakeland 2 -hankkeelle vuosille 2019-2021. Kehitysyhtiö SavoGrown koordinoimassa hankkeessa jatketaan maakunnan matkailun kehitystyötä satsaamalla tulevina vuosina erityisesti kansainväliseen matkailuun ja sen vetovoimaan.

Aluetalouskatsauksen mukaan Pohjois-Savon matkailun aluetaloudellisessa painoarvossa ei ole tapahtunut pitkällä aikavälillä merkittäviä muutoksia. Matkailusektorin liikevaihto oli vuonna 2018 plussan puolella kolmisen prosenttia, kun koko maassa alan kehitys on ollut selvästi rivakampaa. Koko maassa liikevaihto kasvoi viime vuonna yli viisi prosenttia.

Takamatkaa on tarkoitus ottaa kiinni pidentämällä matkailusesonkia ja lisäämällä kansainvälisten matkailijoiden osuutta nykyisestä kymmenestä prosentista. Uusia matkailijoita tavoitellaan erityisesti Aasiasta, Keski-Euroopasta ja Venäjältä.

Hankkeen osatoteuttajana on Savonia AMK ja sen toiminnassa on mukana on kolmisenkymmentä matkailualan yritystä, alueen kunnat, Visit Finland sekä yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien edustajia.

Jotta asetetut tavoitteet saavutetaan, hankkeessa tullaan tekemään konkreettista osaamiseen, tuotteistamiseen, yhteistyöhön, saavutettavuuteen sekä markkinointiin ja myyntiin liittyvää kehittämistyötä yhdessä alueen pk-yritysten ja muiden matkailualan toimijoiden kanssa.

Hanke koostuu käytännönläheisistä toimenpiteistä, joiden avulla vahvistetaan yritysten valmiutta kansainvälisen toiminnan käynnistämiseen ja toteuttamiseen sekä yhteistyöverkostoissa toimimiseen. Toimenpiteiden avulla kasvatetaan alueen vetovoimaisuutta ja tuotetaan tuote- ja viestintäsisältöjä.

 

Suonenjokimaljakko säteilee

Uniikki, Sini Majurin luoma taidemaljakko on ainutlaatuinen lahja, jonka voi saada vain Suonenjoen kaupungilta.

“Luonto tuli ensimmäisenä mieleen, kun aloin miettiä lasiesinettä, joka kertoo Suonenjoesta. Mansikkakin kävi mielessä, mutta joki virtaa läpi kaupungin, se ei ole koskaan sama, mutta silti se on pysyvä. Se on säteilevä, kuulaskin ja tummavetinen, siinä on paljon symboliikkaa, joka kuvaa tätä kaupunkia”, kertoo lasitaiteilija Sini Majuri.

Sini Majuri (TM) on syntynyt Suonenjoella vuonna 1983. Hän työskentelee Helsingissä, Riihimäellä ja Suonenjoella. Hänen teoksiaan on ollut esillä kymmenissä kansainvälisessä näyttelyissä ympäri maailman.

“Suonenjoelta kaikki lähtöö. Perheeseeni kuuluu mies ja 2-vuotias poika, asumme Helsingissä, mutta Suonenjoella on kotipaikkani ja tärkeät tukijoukot. Veljeni on seppä ja täällä tehdään puumuotit. Taustalla on paljon näkymätöntä työtä, kuten esimerkiksi messurakenteiden suunnittelu, jossa kaksi veljeäni ovat korvaamattomana apuna. Minä suhhoon näiden kolmen kaupungin väliä”, naurahtaa Sini.

Hytti on työskentelytila, jossa lasia puhalletaan. Sinillä on työskentelytilat Suomenlinnassa ja Riihimäellä. Hän on pohtinut myös oman hytin rakentamista Suonenjoelle.

Majuri yhdistää lasiveistoksissaan itse kehittämäänsä tekniikkaa yhdistämällä 3D-teknologiaa vanhoihin lasinpuhallustekniikoihin. Hän käyttää muun muassa sata vuotta vanhaa Graal-tekniikkaa. Sinin lasiveistoksia on ollut esillä lukuisissa kansainvälisissä näyttelyissä USA:ssa, Kanadassa, Japanissa, Euroopassa ja Kiinassa.

Sini Majuri muotoilee lasista myös esineitä arkihetkiin, joilla on käyttöarvoa ja joilla on sielu. Japanilaiset ovat innostuneet viskilaseista, jotka on tehty räjähdystekniikalla.

Tunnustusta maailmalta

Tänä keväänä Sini Majuri voitti kultaisen palkinnon kansainvälisessä A’ Design Award -muotoilukilpailussa Italiassa, joka on maailman suurin palkintogaala. Palkinto myönnettiin Jungle-lasimallistosta. Sini oli sisustusesineiden osalta ainut suomalainen tässä kilpailussa.

“Kesäkuussa pitäisi lähteä Italiaan palkintoa noutamaan ja pitäisi suunnitella iltapuku juhlaa varten”, tuumii Sini. Kiva on saada tunnustusta, kun yksi ovi aukeaa, se johtaa taas uusiin mahdollisuuksiin.”

Maailmanmatkaaja Majuri on saanut kutsun moniin kansainvälisiin näyttelyihin vuosien varrella. Yksi kiinnostava paikka oli New Mexicossa, jossa hänen työnsä pääsivät maailman huippujen joukkoon.

“Joskus sattuu onnenkantamoisia. New Mexicon -näyttelyssä minun pönttöni olivat hyvässä seurassa maailmankuulun, yhdysvaltalaisen lasitaiteilija Paul J Stankardin teosten vieressä. Hänen teoksensa ovat parinsadan tuhannen arvoisia”, naurahtaa Sini.

Sinin Alankomaihin suunnittelema vihreä Viidakkosarja myytiin viimeistä maljakkoa myöten Dubaissa, kun Bahranin sulttaani tuli näyttelyyn ja osti kaikki työt.

Taiteelliset inspiraatiot kotimaisemista

Sini kertoo Suonenjokimaljakon olleen yksi hänen suosikkiprojekteistaan. Kotiseudulla on hänelle suuri merkitys. Juhannuksena ja jouluna koko perhe kokoontuu suureen hirsitupaan, jonka uunissa paistuu tuohisrieska ja karjalan piirakat.

“Suonenjoelle on hyvä maailmalta palata. Kun lähen maailmalta kottiin, tulen silloin Suonenjoelle. Täällä ovat inspiraationi lähteet, koivikot ja hiekkaharjut. Rantasaunalla rentoudun itikoiden syötävänä. Ihmiset ovat aitoja, siitä tykkään. Täällä ei ihmisillä ole jenkkihymyjä”, kiittelee Sini.

Ensi syksynä on mahdollisuus tutustua lähemmin lasitaiteeseen Sini Majurin vetämällä lasikurssilla Sisä-Savon kansalaisopistossa Suonenjoella.

 

Vilkasta kulttuuritoimintaa Suonenjoella

Tiina Tanskanen toimii Suonenjoen kaupungin kulttuuriohjaajan sijaisena tämän vuoden loppuun saakka.

“Aloitin helmikuun alussa työt, mutta toimin sijaisena myös viime syksynä kolmen kuukauden ajan eli pääsin tämän työn makuun jo silloin. On mukavaa, kun on tutut kuviot, ihmiset ja toimintatavat”, kertoo Tiina Tanskanen.

Tiinan toimenkuvaan kuuluu tapahtumien järjestämiseen ja koordinoimiseen liittyvät asiat yhteistyössä kirjaston, yhdistysten ja  eri toimijoiden kanssa.

Tiina asuu miehensä ja kolmivuotiaan tyttärensä kanssa Kuopiossa. Hän valmistui kuvataiteilijaksi Saimaan ammattikorkeakoulusta Imatralta vuonna 2011 ja työskenteli opintojen jälkeen Lahden taiteilijaseurassa Taidelainaamossa.

Tiinan ominta taiteenalaa on neulanreikävalokuvaus.

“Kuvausvälineenä toimii peltipurkki, joka on sisältä spreijattu mustaksi ja pohjaan on porattu reikä. Pohjaan kiinnitetään jogurttipurkin kansi ja siihen tehdään nuppineulalla reikä. Käytän värifilmiä kuvaukseen, valotusaika on minuutista neljään minuuttiin. Filmejä en kehitä itse vaan teetän ne muualla. Lopputyöni tein neulanreikävalokuvauksesta ja jäin sille tielle”, kertoo Tiina.

Suonenjoella on Tiinan mukaan aktiivista kulttuuritoimintaa ja varsinkin kesäaika on vilkasta. Merkittäviä kesätapahtumia ovat Mansikkakarnevaalien lisäksi Kari Tapio -laulajaiset kesäkuussa ja Kesäkemulat heinäkuussa sekä uudelleen henkiin herätelty Taiteiden yö elokuussa.

Kaupunkiveneet on laskettu vesille Päivölänkadun päässä. Veneiden käyttö on maksutonta, ja avaimet saa Teboilin huoltoasemalta.

“Kesällä on paljon tapahtumia, kannattaa seurata tapahtumakalenteria Suonenjoen kaupungin verkkosivuilta ja myös ilmoittaa sinne omista tapahtumista”, sanoo Tanskanen.

 

Tarkan työn tekijä

Uusi yrittäjä pitää valttinaan tarkkoja siveltimen vetoja ja iloista palveluasennetta.

Viisitoista astetta lämmintä ja pilvistä tai puolipilvistä – se on Karoliina Paanasen toivesää tulevalle kesälle. Sateella kun ei voi maalata, eikä auringonpaisteella.

”Auringossa maali kuivuu liian nopeasti. Se ei ehdi imeytyä. Maalaan aina varjon puolella”, nuori yrittäjä sanoo.

Hyvä maalaussää olisi sikälikin suotavaa, että Paananen ehtisi tehdä kaikki luvatut ulkomaalaukset. Hän perusti Maalaus Savotta -yrityksen huhtikuun lopussa, ja kalenteri on hyvää vauhtia täyttymässä.

”Kesä- ja heinäkuu alkavat olla jo täynnä. Elokuulla on tilaa ja silloinhan kerkeää vielä tehdä ulkomaalauksia. Sadepäivän töitä voi myös hyvin kysyä”, yrittäjä lupaa.

Paananen arvelee kovan kysynnän syyksi sen, että perinteisen ammatin tekijöistä alkaa Suonenjoella olla pulaa. Hänet myös tunnetaan ennestään rakennuspiireissä, ja viikoittaiset some-päivitykset vain lisäävät tunnettuutta.

Käsillä tekijä ja asiakaspalvelija

Pörölänmäeltä kotoisin oleva Paananen valmistui ensin pintakäsittelyalalta ja suoritti myöhemmin maalarin ammattitutkinnon töiden ohella. Välillä hän kokeili rakennustekniikan opintojakin.

”Vuoden luin rakennusinsinööriksi, mutta huomasin, ettei se ole minun juttu. Minua ei ole tarkoitettu istumaan tietokoneella ja suunnittelemaan, vaan tekemään. Olen enemmän käsillä tekijä ja asiakaspalvelija.”

Yrittäjyyteen Paananen sai tuntumaa perustaessaan maalari-opintojen aikana nuorille yrittäjille tarkoitetun NY-yrityksen. Tuona aikana hän jo verkostoitui ja sai omia asiakkaita.

Paananen palvelee yksityisiä henkilöitä, taloyhtiöitä ja yrityksiä Sisä-Savon alueella. Hän tekee myös aliurakointia muille yrityksille.

Viimeistelty lopputulos palkitsee

Yleisimmin Paananen kohtaa työssään omakotitalon omistajan, jonka huolena on talon hilseilevä tai auringossa haalistunut maali. Tuolloin työ alkaa joko vanhan maalipinnan raappaamisella tai sillä, että pinnat pestään painepesurilla. Jos seinissä näkyy homepisaroita, ne käsitellään homeenpoistoaineella. Suojaustöiden jälkeen on vuorossa maalaus. Sen voi joutua tekemään kahdesti, jos esimerkiksi talon väriä halutaan radikaalisti muuttaa.

”Parasta on, kun saat tehdä kaiken itse ensimmäisestä puhelinsoitosta lähtien. Saat tehdä työn laadukkaasti ja näet viimeistellyn lopputuloksen”, Paananen summaa vielä yrittäjän työtään.

Hän päivittää tekemisiään myös yrityksen Facebook- ja Instagram-tileille.

”Haluan luoda nykyaikaisen palveluyrityksen, jota voi helposti seurata. Moni haluaa tietää enemmän kuin vain yrityksen nimen.”

Tapetointia ja lattioiden tekoa

Sadepäivinä Karoliina Paananen siirtyy siveltimeen, teloineen ja maaleineen sisätiloihin jatkamaan töitä. Hän pinnoittaa myös lattioita esimerkiksi parketilla, laminaatilla, vinyylillä tai epoksilla. Myös tapetointi kuuluu palveluihin.

”Tykkään ihan hirveästi tapetoida. Tykkään tehdä tarkkaa työtä.”

Mutta niin kauan kuin on poutaa, Paananen viihtyy ulkona. Vapaa-aikanaan hän on alkanut maalata erästä tiettyä taloa Tyyrinmäellä. Se kuuluu Ville Raiviolle, jonka Paananen tapasi viime syksynä ja jonka luona hän nyt asuu.

”Tämä on seitsemän vuotta sitten rakennettu talo, joka on jätetty pohjamaalille. Olenkin nauranut, että miehen piti ottaa maalari, jotta saa talon maalattua.”

 

Kattaus ja karaokea

Ravintola Valkoapilassa keittokauha vaihtuu välillä mikrofoniin

Yli kaksikymmentä vuotta Suonenjoen keskustassa toiminut Valkoapila tunnetaan lounaistaan.

”Meillä käy kymmenittäin lounasasiakkaita. Isoilla kattiloilla saa ruuan tehdä”, yrittäjä Tiina Kauppinen sanoo hymyillen.

Hän kertoo, että lounaspöytä katetaan päivittäin maanantaista lauantaihin. Siihen kuuluu yleensä kolme lämmintä ruokaa, joista yksi on kasvisruoka. Lisäksi tarjolla on salaatteja, jälkiruoka sekä kahvi ja tee. Lounasta viedään myös kahdelle työpaikalle ja vanhuksille kotiin.

Aamuseitsemältä avattu ravintola sulkeutuu aina neljältä iltapäivällä paitsi perjantaisin ja lauantaisin. Silloin lounaslista vaihtuu pitsa- ja burgeritarjontaan, ja illan viihdykkeeksi pistetään pystyy karaoketanssit.

Soljuvat karaoketanssi-illat

1980-luvulta alkaen suomalaisia villinnyt karaoke on siis yhä voimissaan?

”Sitä harrastetaan tosi paljon. Se ei ollut lainkaan hetken ilmiö.”

Kauppinen kertoo, että heillä käy karaokeharrastajia laulamassa naapurikunnista saakka. Osasyynä saattaa olla se, ettei heillä ole pääsymaksua.  Myös tekniikka vaikuttaa.

”Meillä karaokeillat järjestää ohjelmatoimisto. Sieltä tulee ammattilainen juontamaan. Illat soljuvat hyvin ja tarjolla on tuhansia kappaleita, joista valita. Enimmäkseen ne ovat suomen- ja englanninkielisiä, mutta lauletaan täällä myös venäjäksi.”

Ravintoloitsija innostuu itsekin välillä vetäisemään tangon, laulamaan Chisun Sama nainen -kappaleen tai Haloo Helsingin Rakkaan.

”Jos on hiljaista, silloin laulan. Joskus myös asiakkaat pyytävät laulamaan”, Tuulantei-kuorossa niin ikään esiintyvä ja klassista laulua harrastava Kauppinen sanoo.

Karaokea myös teatteriesityksenä

Yrittäjä kertoo, että hyväksi havaitulla lounaskattaus-karaokeillat-kombolla mennään myös tuleva kesä. Heinäkuulle on tosin luvassa hieman uutta, kun tanssiteatteriryhmä valtaa ravintolatilan humoristisella Kompura karaokekabaree -esityksellään. Pääsymaksullinen tilaisuus on luvassa 27. päivänä alkuillasta.

Heinäkuu näkyy Valkoapilassa myös siten, että silloin moni sen vakioasiakkaista lomailee. Kauppinen tosin kertoo, että heidän tilalleen tulevat vakiokesämökkiläiset.

”Sitä tuntee onnistuneensa, kun on niin iso vakioasiakkaiden joukko”, Kauppinen summaa ja haluaa kiittää erityisesti työntekijöitään.

”Yksinhän tähän ei pystyisi. Meillä on ammattitaitoiset ja hyvin sitoutuneet työntekijät. Heitä todella arvostan.”

 

Kampaamo-yrittäjänä 37 vuotta

Iisveden Raitin viimeinen yritys, Parturi-Kampaamo Sinikka muuttaa Suonenjoen keskustaan. Kylä hiljeni, kun Rukolan kauppa loppui.

Parturi-Kampaamo Sinikka muuttaa Iisvedeltä kaupungin keskustaan Herralantielle, Parturi-Kampaamo Maija Nykäsen paikalle.

Sinikka Leskinen on Salpakarien sukua. Kaikki Salpakarit ovat sukua toisilleen. Sinikan isä oli kuljetusalan yrittäjä. Yrittäjyys tuntui luontevalta valinnalta ja Sinikka on palvellut Parturi-Kampaamossaan jo 37 vuotta. Onpa hänellä yhä niin uskollisia asiakkaitakin, jotka istuivat parturin tuoliin jo lapsina ja ovat pysyneet asiakkaina koko Sinikan yrittäjyyden ajan.

“Kun pääkaupunkiseudulla asuvat entiset iisveteläiset tulevat tapaamaan sukulaisiaan, he varaavat ajat hyvissä ajoin koko perheelle kesäaikaan ja joulun tienoilla”, kertoo Sinikka.

Sinikka aloitti toimintansa Tapperin talossa ja viihtyikin siinä paikalla 21 vuotta, nykyisellä paikallaan Iisveden Raitilla hän on toiminut 16 vuotta.

“Ovelta kysyjät ovat vähentyneet kaupan loppumisen myötä, mutta olen tehnyt täällä paljon myös laitos- ja kotikäyntejä, joten asiakkaita on riittänyt.”

Elämä on Iisvedellä

Sinikka on syntynyt ja kasvanut Iisvedellä ja aikoo asua siellä edelleenkin.

“Viisi vuotta asuin vieraissa, mutta isä sai houkuteltua Iisvedelle takaisin. Naimisissa ollaan Karin kanssa oltu 33 onnellista vuotta. Meillä on kolme poikaa, Jarno, Jason ja Tuomas. Hienoja päiviä täällä on ollut niin iloissa kuin suruissakin, päivääkään en vaihtaisi pois ja ihana ympäristö täällä on ollut tehdä töitä”, huokaa Sinikka.

Sinikka harrastaa käsitöitä. Talvisaikaan hän on himohiihtäjä ja mieskin hiihtää melkein yhtä innoissaan perässä. Kesäaikaan kalastus on Leskisillä yhteinen harrastus.

“Usein käydään uistinta vetämässä ja virvelöimässä. Se on mukavaa yhteistä tekemistä.”

Parturi-Kampaajan ammatti on ollut Sinikalle hyvä valinta.

“En minä ole edes miettinyt muuta ammattia. Äiti istui iltaisin mallina, kun laitoin hänen hiuksiaan ja siskojen päitä raaputtelin kammalla”, naurahtaa Sinikka, “ei minusta olisi ollut paperien pyörittäjäksi, tämä on ihmisläheinen ammatti ja oma kädenjälki näkyy. Ja yrittäjän vapaus on hieno juttu.”

Toki Sinikka on jo eläkkeelle jäämistäkin pohtinut.

“Voishan sitä varmaan kohta eläkkeellekin jäädä, kun on 60 jo ylitetty, mutta vielä on himo tehdä töitä. Täällä on kaikki minun ihmissuhteeni, asiakkaista on tullut ystäviä.”

Sinikka toivoo entisten asiakkaiden tulevan myös uusiin tiloihin Suonenjoen keskustaan ja kaikki uudet asiakkaat ovat myös tervetulleita. Hän lupaa edelleen myös tehdä kotikäyntejä Iisvedelle.

“Innoissani lähden uuteen paikkaan, mutta haikein mielin jätän nämä tilat, täällä olen saanut viettää ihania hetkiä asiakkaideni kanssa.”

 

Virran Leksa

Virran Leksa tuntee moottoripyörät, harrastus ei ole jäänyt, vaikka askel on jo vähän hidastunut. Ikää hänellä on 83 vuotta.

Virran Leksa asuu vaimonsa Lilja Orvokin kanssa Pihlajakadulla Suonenjoella.

“Lilja Orvokki lähti vuonna 1958 pyörän kyytiin ja mukana on pysynnä siitä asti, eikä oo pahemmin astiat lennelleet”, kertoo Leksa.

Pariskunta asuu samoilla tienoilla, josta Leksan piti lähteä vuonna 1940 talvisodan syttyessä sotaa pakoon sedän luokse Jalkalantielle.

“Kolme pommia satoi jäälle ja jäät vaan lentelivät, olin silloin viisivuotias. Sillon lähettiin setäni mökille sotaa pakoon. Sodan jälkeen menin tätini luokse Kärsämäelle ja siellä kävin koulut. En ole kyllä yhtään koulutodistusta milloinkaan saanut”, kertoo Leksa.

Leksa lähti setänsä luokse Helsinkiin suutarinoppiin ja sai kisällin paperit vuonna 1950. Hän toimi Helsingissä  lehtien jakajana ja juoksupoikana. Suonenjoelle Leksa palasi vuonna 1951 Niemen mökkiin.

“Läksin kylälle kävelemään, olivat tekemässä Makkosen kirjakaupan pohjatöitä ja kysyivät, tarviitko poika töitä, niin pääsin rakennukselle töihin. Sitten olin Kutvosen tehtaassa toistakymmentä vuotta”, muistelee Leksa.

70-luvulla Leksalla oli automaalaamo muutaman vuoden ajan ja sittemmin hän oli Ilmari Vehviläisen maalaamossa töissä, kunnes sairastui ja maalaushommat kiellettiin.

“Esittivät, että minua pitäisi ryhtyä kouluttamaan, mutta sanoin, että nämä käet tekköö ja tämä piä ajattelloo, kouluja en tarvii”, naurahtaa Leksa, “eläkkeelle asti tein töitä marjatilalla.”

Vauhdikasta menoa

Leksa sai ensimmäisen moottoripyöränsä vuonna 1953.

“Ensimmäinen pyörä oli 250 kuutioinen Victoria. Aloitin kilpa-ajot armeijan jälkeen vuonna 1956 jääradalla eikä minulla ollut edes ajokorttia, kun korttia kysyttiin, sanoin, että se jäi kottii.”

Vuonna 1960 Leksa kisasi Väinölänniemen TT-ajoissa 250 kuutioisella Jawalla ja sieltä tuli 10. sija.

“Vuonna 1963 tulin kolmanneksi, oli työntölähtö ja viimeisestä rivistä lähin, pyöräkin sammui ja silti hävisin kakkoselle vain kolome sekuntia, olisin muuten kyllä voittanna ne kisat”, harmittelee Leksa.”

Virran Leksan jäärata-ajot jatkuivat vuoteen 1995 saakka, mutta koko ikänsä hän on harrastanut pyörien parissa.

“Sähköskootterilla vieläkii ajelen ja sillon tuttujen ja tuntemattomien käsi nousee.”

 

Tee tulevaisuusteko, kerro omasta työstäsi ääneen

Nuoret käyvät isoja pohdintoja keväisin. Millaisen todistuksen saan kuluneesta kouluvuodesta? Löydänkö kesätöitä? Pääsenkö opiskelemaan hakemaani paikkaan? Eteneekö elämäni toivottuun suuntaan? Mikä se suunta on? Mitä haluan isona tehdä?

Olen kiertänyt toukokuussa SavoGrow -alueen kouluilla kuulemassa nuoria. Nuoret ovat kirjanneet listaa kuntien parhaista puolista ja heikkouksista. Nuoret ovat avanneet mitkä asiat vaikuttavat siihen, että he asuvat tai eivät asu mielellään omassa kotikunnassaan. Olen tehnyt gallupia siitä, miten todennäköistä on, että nuori muuttaa opiskelemaan muualle. Olen kysynyt, mikä saisi heidät palaamaan takaisin opiskelujen jälkeen.

“Jos olisi sellaisia työpaikkoja, jotka kiinnostaisi mua”, on yleinen vastaus. Kun pureudumme syvemmälle, nopeasti selviää, että kovinkaan monella ei ole ajatusta siitä, mikä on se työpaikka, mikä kiinnostaa. On ehkä aavistus siitä, millainen toiminta ja tekeminen vetää puoleensa, mutta ei ymmärrystä siitä, millaisissa työpaikoissa asian pariin voi päästä. Eikä etenkään ajatusta siitä, onko sellaisia työpaikkoja meidän alueella.

On ymmärrettävää, että käsitys on ohut. Työelämä on murroksessa. Nykyään päivitetään osaamista, kouluttaudutaan uudelleen ja vaihdetaan alaa. Työelämään valmistaudutaan niin, että työsuhteita on useita eri työnantajille. Työmarkkinoilla liikkuu yhä erikoisempia työnimikkeitä, kuten agentteja, digimuotoilijoita, kaupunkiviljelijöitä ja etäkokkeja.

Jokainen voi vaikuttaa siihen, miten nuoret näkevät alueemme kiinnostavuuden. Meidän työssäkäyvien tehtävänä on kertoa selväsanaisesti, useissa eri kanavissa siitä, mitä teemme työksemme. Missä tahansa organisaatiossa on keskeistä tuoda esille osaamista, työntekijöitä ja sitä kaikkea kiinnostavaa, mitä työntekijöiden työnkuvaan kuuluu. Sen lisäksi, että tämä on olennainen osa organisaation brändiä ja työnantajakuvan rakentamista, samalla tehdään tärkeää tulevaisuustyötä.

Auta nuoria löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Kerro sosiaalisessa mediassa mitä työtä teet, mikä koulutus sinulla on, miksi olet päätynyt työhön ja millaisia taitoja ja kiinnostuksen kohteita työssä tarvitaan. Sinulle, joka työllistät ihmisiä: Kertokaa millainen organisaatio olette ja miksi juuri te olette olemassa, mikä on teidän vahvuus. Ehkä meidän alueen nuorista joku haluaa myöhemmin palata vahvistamaan juuri teidän osaamista.

 

Palvelut lähelle asiakasta

LähiTapiolan toimisto Iisvedentiellä palvelee ajanvarauksella. Kuitenkin useimmiten asiakkaat haluavat keskustella henkilökohtaisista vakuutusasioista mieluiten omassa kodissaan.

“Toimistolle voi tehdä ajanvarauksen ja siellä voidaan rauhassa käydä läpi asiakkaan elämänturvaan liittyviä asioita. Haluamme palvella asiakkaitamme mahdollisimman hyvin ja sopimuksen mukaan jalkaudutaan asiakkaan luokse”, kertoo myyntiedustaja Miika Nylander.

LähiTapiola tarjoaa elämänturvaa

Nylanderin mukaan LähiTapiolalla on erityisen hyvät tuotteet ja palvelut juuri henkilövakuutuspuolella niin yksityisille henkilöille kuin yrittäjillekin.

“Henkilövakuutusasiakkaana voit ladata TerveysHelppi applikaation tai soittaa numeroon 0206100 ja sairauden tai tapaturman sattuessa käytettävissä on asiantuntijat ja korvausprosessi käynnistyy heti ilman turhaa paperihässäkkää”, kertoo Miika.

Nylanderin mukaan iso osa TerveysHelpin kautta tulleista tapauksista voidaan hoitaa etänä eikä asiakkaan tarvitse välttämättä lähteä kipeänä lääkärin vastaanotolle jonottamaan.

Miika Nylanderilla on TerveysHelpistä omakohtaistakin kokemusta.

“Viime talvena meillä oli kotona koko porukka influenssan kourissa. Mietin siinä kuumehoureissani, että pitää lähteä hakemaan lääkärintodistus, kunnes välähti, ai niin, meillähän on TerveysHelppi ja pääsin kokeilemaan asiaa ihan käytännössä. Appi auki Helppiin ja keskustelin sairaanhoitajan kanssa. Kymmenen minuutin päästä otti lääkäri yhteyttä apin kautta ja sairauslomatodistus tuli sähköpostiin”, kertoo Miika.

Vakuutusasiat on syytä välillä tarkistaa ja saattaa ajantasalle.

“Kannattaa olla rohkeasti yhteydessä, jokaiselle asiakkaalle löydetään oma yksilöllinen ratkaisu ja kartoituksen ja tarjouksen tekeminen ei asiakkaalle maksa mitään”, lupaa Miika Nylander.