Piiroisen perhe muutti isänpäiväksi omaan taloon, pitkän etsimisen ja monien kohteiden katsomisen jälkeen sopiva paikka Suonenjoelta löytyi.
“Koti löysi meidät”, tuumii Juha Piiroinen, “piha teki vaikutuksen, vaikka ei puutarhaihmisiä ollakaan ja vasta jälkeenpäin selvisi, että ostamamme talon piha oli tämän vuoden pihakilpailun voittaja, kunnia siitä heille, jotka työn ovat tehneet, meille pihan pitäminen tässä kunnossa voi olla isokin haaste. Rima on ainakin korkealla. Tästä perheemme saanee uudenlaisen harrastuksen.”
Juha Piiroinen syntyi Siilinjärvellä vuonna 1979.
“Paljon sain Siilinjärvellä tehdä ja harrastaa isolla kaveriporukalla. Minulla on yksi nuorempi veli, vanhemmat olivat ihan perusammateissa ja perheessämme elettiin hyvin tasapainoista tavallista arkea.”
Urheilu ja liikunnallisuus ovat lapsuudesta lähtien kuuluneet Juhan elämään. Hän oli mukana partiossa, pelasi pesäpalloa ja harrasti koripalloa.
“Lähestulkoon kaikki pallopelit tuli testattua, koripallon parissa viihdyin kaikkein pisimpään ja jo juniorina aloitin golfin pelaamisen. Tämä harrastus jäi kuitenkin lukion jälkeen tauolle.”
Suonenjoella on aktiivinen golfseura, jonka jäsenenä Juhakin on.
“Jostakin olivat saaneet tietää golftaustastani ja pyysivät mukaan. Viitisen vuotta olen aikuisiällä pelannut. Täällä on tosi aktiivinen porukka, uimahallilla on kössikopissa oma simulaattorikin, seuran aktiiviset jäsenet ovat sen itse hommanneet ja rahoittaneet ja seuran jäsenenä sitä voi hyödyntää.”
Armeijaan ja opiskelemaan
Juha pääsi ylioppilaaksi Siilinjärven lukiosta vuonna 1998. Yliluutnantti Piiroinen suoritti armeijan Kajaanin prikaatissa ja oli armeijan palveluksessa töissäkin puoli vuotta.
“Olisin päässyt myös kadettikouluun, mutta puolen vuoden työrupeama opetti, että armeijaura ei ollut minua varten.”
Juha pääsi Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon opiskelemaan kauppatieteitä vuonna 2000. Hän oli kohdannut elämänkumppaninsa Minna Laakkosen pari vuotta aiemmin ja Minna pääsi opiskelemaan luokanopettajaksi Joensuuhun samaan aikaan.
“Minulle tuli sitten mahdolliseksi suorittaa opinnot Joensuussa, todistuksen myönsi Lappeenranta ja valmistuin kauppatieteiden maisteriksi vuonna 2005. Minna valmistui luokanopettajaksi vuotta aiemmin”, muistelee Juha.
Tutustumista kuntasektoriin
Juha oli valmistuttuaan töissä paikallisosuuspankissa Siilinjärven Vuorelan konttorissa vuoden vaihteesta aina seuraavaan kesään saakka, jolloin hän sai Vieremältä kunnansihteerin viransijaisuuden.
“Kuntapuoleen tutustuminen alkoi sieltä, en ole päivääkään opiskellut kuntasektoria, vaan liiketaloutta. Kesällä kun menin töihin, kunnanjohtaja oli kanssani samaan aikaan noin viikon verran töissä ja sanoi, tee Juha talousarvioesitys ja jos et jotain tiedä, kysy Iisalmen kamreerilta, mitkä on valtion osuudet ja niin edelleen”, naurahtaa Juha.
Juha ehti olla Vieremällä puolitoista vuotta, kun aukesi kolme kiinnostavaa paikkaa yhtäaikaa; Vieremän kunnansihteerin, Siilinjärven talousjohtajan ja Suonenjoen talousjohtajan virka.
“Suonenjoki teki ensimmäisenä päätöksen ja tulin tänne talousjohtajaksi vuonna 2008. Suonenjoen kaupungin talousjohtajan virka oli loistava paikka päästä todelliseen päätöksenteon ja asioiden valmistelun ytimeen. Nautin siitäkin tehtävästä.”
Näköalapaikalle
Suonenjoen kaupunginjohtajan paikka tuli hakuun vuoden 2012 lopulla.
“Tietyllä tavalla mietin, että olisihan se täydellinen näköalapaikka kunta-alaan, halusin nähdä pääseekö sillä paikalla oikeasti vaikuttamaan ja siksi hain paikkaa. Voitin muutaman äänen enemmistöllä ja siirryin tavallaan yhden työhuoneen verran käytävällä eteenpäin. Kaupunginjohtajan työt alkoivat virallisesti 1.9.2013, mutta käytännössä aloitin työt keväällä 2013, joten liki kuusi vuotta olen tällä paikalla ollut.”
“Työ kaupunginjohtajana on lähellä meidän jokaisen perusarkea, niin pienissä kuin isommissakin asioissa, se on ikkuna meidänkin perheen omaankin arkeen, mistä saadaan palvelut, joita arjessa tarvitsemme. Kaupunginjohtajan työ on monipuolista ja haastavaa.”
Juhan mukaan työn varjopuolena on se, että aika ei tunnu millään riittävän kaikkeen, kaupunginjohtajan virka on myös aika yksinäinen paikka ja valmisteluvastuuta niin pienistä kuin isoistakin asioista riittää ja asioihin perehtyminen vie aikaa.
“Tässä virassa olen tietyllä tavalla etääntynyt omasta porukasta. Istun niin monissa uusissa pöydissä aikaisempaan verrattuna.”
Juha pitää tärkeänä ja arvokkaana yhteistyötä Pohjois-Savon kuntajohtajien sekä SavoGrown kanssa. Yhteisiä kokouksia on lähes kuukausittain ja kollegaverkosto on toimiva. Siellä voi jakaa myös riittämättömyyden tuskaansa ja saada vertaistukea.
Tavoitteet ja suunta on pidetty
Yhteistyö yrittäjien kanssa toimii hyvin. Elinkeinopolitiikassa on monella saralla onnistuttu, eikä pahoja takaiskuja ole tullut. Asiat, joita on tehty, niissä on onnistuttu, kiitos siitä kuuluu myös Kehitysyhtiö SavoGrowlle.
“Alkuun minua eniten arvelutti miten pärjään yrityspuolen ja elinkeinoelämän asioissa, uudet henkilöt, uudet asiat, mutta mielestäni olen onnistunut verkostoitumaan tämän porukan kanssa hyvin, isompiin yrityksiin on syntynyt luottamukselliset suhteet ja yhteistyö Suonenjoen yrittäjien kanssa toimii.”
Suonenjoen kaupungin hallinnon rakenteita on mietitty ja päivitetty.
“Kun hyppäsin tähän kelkkaan, oli tilanne aika kohtuuton. Kuntarakenneuudistusselvitys pisti meidät selkä seinää vasten, konsultit ennustivat, että liitos joudutaan tekemään, jos ei itse tehdä mitään. Silloin tehtiin isoja ratkaisuja, päivitettiin tavoitteet ja niissä on pysytty. Kone ei yskinyt, mutta paljon se on vaatinut einsanomista aitoihin, oikeisiinkin tarpeisiin. Palvelut ovat hyvällä mallilla ja puskureita on, kiitos siitä päättäjille ja hyvälle yhteistyölle.”
Juha Piiroinen sanoo oppineensa uutta kaiken aikaa ja hän on oppinut uutta myös itsestään.
“Se tuntuu hyvälle, että pystyn vakuuttamaan muut ja saamaan heidät mukaan, kotonahan se ei onnistu”, hymyilee Juha.
Jouluna kiireetöntä aikaa perheen kanssa
Piiroisen perhe on sitoutunut vahvasti Suonenjoelle.
“Täällä on lapsiperheen kanssa hyvä elää, palvelut ovat helposti saatavilla ja vapaa-ajan palvelut toimivat. Minnalla on luokanopettajan virka yhtenäiskoulussa ja hänen harteillaan on isosti perheemme arki”, kiittää Juha.
Perheeseen kuuluu 9-vuotias Aino, 6-vuotias eskarilainen Onni ja 3-vuotias Ella. Minnakin sanoo jo kotiutuneensa Suonenjoelle.
“Täältä on löytynyt hyviä ystäviä ja harrastuksia”, kertoo polkujuoksuun hurahtanut Minna, “täällä on hyvät maastot juosta, 65 km on ollut pisin matkani, mutta nyt olen ilmoittautunut Rukalle 83 km:n juoksuun, olen aamuvirkku ja lähden usein lenkille, kun muut vielä nukkuvat.”
Minna sanoo olevansa jouluihminen ja niinpä jouluvalmistelut aloitetaan aina hyvissä ajoin. Usein kuusi on jo tuotu sisään marraskuussa ja ensimmäinen kinkku paistettu jo itsenäisyyspäiväksi.
“Juhastakin on pikkuhiljaa alkanut kuoriutua enemmän jouluihminen”, naurahtaa Minna.
“Perusajatus ei ole joulusta karannut, hyvin perinteistä joulua meillä vietetään. Pitkät päivät ja kiireinen arki kiristävät lasten ja aikuisten hermoja, kiireetön yhdessäolo perheen kanssa on tervetullutta”, toteavat Minna ja Juha.
“Juha on meidän perheen loogisempi ja harkitsevampi osapuoli. Juhaan voi aina luottaa. Hän on sellainen peruskallio ja sanansa mittainen mies. Minä olen se tunteileva tuuliviiri, joka innostuu vähän kaikesta ja jolle on välillä hyvä lyödä jarruja pohjaan. Tasapainotamme hyvin toisiamme”, pohtii Minna.
“Arjen askareet on pitkälti Minnan hartioilla, eikä se hommiaan vasemmalla kädellä hoida. Minna on sellainen persoona, sen voi heittää minne vaan ja sieltä se selviää, niin kuin tulee varmaan selviytymään siitä reilun 80 kilometrin juoksustakin”, tuumii Juha.
“Me ollaan vaan aika hyvä tiimi”, toteavat Minna ja Juha.
