Syksyllä mennään metsään!

Syksy on ihanaa aikaa. Luonto tekee parhaillaan kaunista siirtymää kohti talviaikaa. Ilma on happirikasta ja tuuli tuo värin poskille. Suon reunat punertuvat karpaloista ja nuorten kuusikkojen sammalmättäiltä löytyy suppilovahveroita. Siirrymme pian pimeimpään aikaan vuodesta ja kelit kylmenevät. Nyt on paras aika nauttia luonnosta!

Olemme tehneet keväästä saakka kyselyä SavoGrown kuntien asukkaille: ”Mikä on parasta omalla paikkakunnallasi?”. Vastauksia on tullut yhteensä 169, joista 61 mainitaan metsä, luonto, vesistö tai jokin luontokohde omalta paikkakunnalta. Saamme olla onnekkaita siitä, että elämme luonnon keskellä. Luonnon hyvinvointiyhteyksiä on tutkittu paljon ja vaikutukset ovat mittavia. Tutkimusten mukaan altistuminen luonnon elementeille vähentää stressiä ja ahdistuneisuutta, parantaa mielialaa, lisää energisyyttä, parantaa unen laatua ja kognitiivista päättelykykyä, alentaa verenpainetta sekä ylläpitää tasaista verensokeria, nopeuttaa paranemista, vähentää kipua, sekä vahvistaa immuunijärjestelmää. Siis WAU! 

Haluan jakaa teille muutaman vinkin kivoihin luontokohteisiin alueellamme. Osa näistä on noussut esille aiemmin mainitsemassani kyselyssä ja osan olen päässyt kokemaan itse.

Tervossa sijaitseva Manginniemi on erittäin kaunis niemi Nilakka-järvessä. Niemen hiekkarannat hurmaavat ja lähestyminen on vaivatonta vesiteitse tai polkuja pitkin. Kivat polut löytyvät myös Keiteleeltä Leppäselän ulkoilureitiltä. Leppäselällä on hyvin merkattu, noin viiden kilometrin ympyräreitti laavun kera. Useampi tulentekopaikka löytyy myös Pielavedeltä Lepikon torpan kulmalta lähtevän legendaarisen Urkin polun varrelta. Oletko jo kokeillut frisbeegolfia? Nuorten mielestä paras frisbeegolfrata löytyy Rautalammilta Latsinmäeltä. Itse olen hetken aikaa hautonut mielessäni melontaretkeä Suonenjokea pitkin. Joen varrella kokee kuulemani mukaan syvää rauhaa. 

Itse haen luonnosta hiljaisuutta ja rauhoittumista. Aika usein meidän alueen poluilla saa tarkastella luontoa ihan vaan itsensä kanssa. Jos vastaantulijoita ilmenee, vallitsee syvä yhteisymmärrys siitä, että moikkaus on kiva tapa huomioida muut, mutta välttämättä muita sanoja ei tarvitse vaihtaa. Viime reissullani sain kokea unohtumattoman kohtaamisen metsoperheen kanssa. Näitä elämyksiä on vaikea verrata muihin.

 

2020-luvun kunta panostaa asukkaiden osallistumiseen

Uusi kuntalaki tuli voimaan keväällä 2015. Siinä on kiinnitetty huomiota kuntalaisten osallisuuteen ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Kunta- ja lähidemokratia on muuttamassa muotoaan, tulevaisuuden kunnassa edustuksellinen demokratia on vain yksi mahdollisuus vaikuttaa kunnan asioihin. 2020-luvun vahva kunta panostaa kahteen asiaan: 1. Kunnan tärkein fokus on asukkaiden hyvän arjen tukemisessa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. 2. Kuntalaiset osallistuvat oman elinympäristönsä suunnitteluun ja pääsevät vaikuttamaan rakennettuun ympäristöön sekä palveluihin.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra hakee kunnista kumppaneita innovatiivisiin demokratiakokeiluihin vuodelle 2020. Olen herätellyt SavoGrow -alueen asukkaita kysymällä kuntademokratian ja osallisuuden nykytilasta, kehityssuunnista ja uusista ideoista kunnissamme. Itse osallisuudesta innostuneena toivon, että kuntien yhteisvoimin kokeilemme jotain uutta tapaa ottaa asukkaat mukaan kuntakehittämiseen. Tuntuu, että tarvitsemme sosiaalisen median vastapainoksi myös keskustelualustan, jossa virkamiehet ja kuntalaiset voivat olla vuorovaikutuksessa arvostavassa ja avoimessa hengessä.

Hyviä esimerkkejä rakennetun ympäristön osallistavasta suunnittelusta löytyy Suomesta useita. Espoossa otettiin nuoret mukaan kouluympäristön suunnitteluun MuotoileMaa! -projektissa. Tuloksena on päästy seuraamaan paikan identiteetin vahvistumista, ilkivallan vähentymistä ja yhteisöllisyyden kasvamista. Lapinjärvellä otettiin kuntalaiset mukaan ideoimaan ja suunnittelemaan puistoaluetta. Lopputulos palvelee ja miellyttää kuntalaisia, mutta myös alun perin asiantuntijoiden luoma budjetti jäi osittain käyttämättä.

Ne kunnat, jotka onnistuvat sekä muuttamaan kunnan työntekijöiden toimintakulttuuria, että konkreettisesti luomaan kuntalaislähtöistä toimintaa, tulevat pärjäämään kuntakentällä. Lähtökohtana tulee olla, että jo ajatus siitä, että kunta on luonut edellytykset osallistumiselle ja vaikuttamiselle, lisää koettua hyvinvointia. 

Tiesittekö muuten, että vain 56 % koko maailman kansalaisista elää demokratiassa? Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että demokratia heikkenee kehittyvissä maissa. Pystyisimmekö taklaamaan tätä kehityssuuntaa vahvistamalla omaa lähidemokratiaa?

 

Tee tulevaisuusteko, kerro omasta työstäsi ääneen

Nuoret käyvät isoja pohdintoja keväisin. Millaisen todistuksen saan kuluneesta kouluvuodesta? Löydänkö kesätöitä? Pääsenkö opiskelemaan hakemaani paikkaan? Eteneekö elämäni toivottuun suuntaan? Mikä se suunta on? Mitä haluan isona tehdä?

Olen kiertänyt toukokuussa SavoGrow -alueen kouluilla kuulemassa nuoria. Nuoret ovat kirjanneet listaa kuntien parhaista puolista ja heikkouksista. Nuoret ovat avanneet mitkä asiat vaikuttavat siihen, että he asuvat tai eivät asu mielellään omassa kotikunnassaan. Olen tehnyt gallupia siitä, miten todennäköistä on, että nuori muuttaa opiskelemaan muualle. Olen kysynyt, mikä saisi heidät palaamaan takaisin opiskelujen jälkeen.

“Jos olisi sellaisia työpaikkoja, jotka kiinnostaisi mua”, on yleinen vastaus. Kun pureudumme syvemmälle, nopeasti selviää, että kovinkaan monella ei ole ajatusta siitä, mikä on se työpaikka, mikä kiinnostaa. On ehkä aavistus siitä, millainen toiminta ja tekeminen vetää puoleensa, mutta ei ymmärrystä siitä, millaisissa työpaikoissa asian pariin voi päästä. Eikä etenkään ajatusta siitä, onko sellaisia työpaikkoja meidän alueella.

On ymmärrettävää, että käsitys on ohut. Työelämä on murroksessa. Nykyään päivitetään osaamista, kouluttaudutaan uudelleen ja vaihdetaan alaa. Työelämään valmistaudutaan niin, että työsuhteita on useita eri työnantajille. Työmarkkinoilla liikkuu yhä erikoisempia työnimikkeitä, kuten agentteja, digimuotoilijoita, kaupunkiviljelijöitä ja etäkokkeja.

Jokainen voi vaikuttaa siihen, miten nuoret näkevät alueemme kiinnostavuuden. Meidän työssäkäyvien tehtävänä on kertoa selväsanaisesti, useissa eri kanavissa siitä, mitä teemme työksemme. Missä tahansa organisaatiossa on keskeistä tuoda esille osaamista, työntekijöitä ja sitä kaikkea kiinnostavaa, mitä työntekijöiden työnkuvaan kuuluu. Sen lisäksi, että tämä on olennainen osa organisaation brändiä ja työnantajakuvan rakentamista, samalla tehdään tärkeää tulevaisuustyötä.

Auta nuoria löytämään paikkansa yhteiskunnassa. Kerro sosiaalisessa mediassa mitä työtä teet, mikä koulutus sinulla on, miksi olet päätynyt työhön ja millaisia taitoja ja kiinnostuksen kohteita työssä tarvitaan. Sinulle, joka työllistät ihmisiä: Kertokaa millainen organisaatio olette ja miksi juuri te olette olemassa, mikä on teidän vahvuus. Ehkä meidän alueen nuorista joku haluaa myöhemmin palata vahvistamaan juuri teidän osaamista.

 

Nostetaan hyvä esille

Oma kuntakehittäjän työni kehitysyhtiö SavoGrowssa perustuu sille kysymykselle, miten saamme alueen kuntien itsenäisyyden säilytettyä ja samalla vahvistettua elinvoimaisuutta? Työni pohjana on vahva ajatus siitä, että yhdessä olemme enemmän. Keskeinen tarkastelun aihe on, missä asioissa erityisesti yhteistyöllä on vaikuttavuutta. Tavoitteena on kokeilla avoimin mielin uusia yhteistyömuotoja kuntien välillä.

Kokoonnuimme maaliskuun lopulla SavoGrow -alueen kuntien, Suonenjoki, Rautalampi, Tervo, Vesanto, Keitele ja Pielavesi, johtoryhmien kesken pohtimaan mitä kuntapalveluja ja kuntien toimintoja voisimme toteuttaa yhdessä. Nämä kuntien kehittämispäivät tuntuivat monella tapaa tärkeiltä: Toimijat tutustuivat toisiinsa, käytiin läpi yhteistyöideoita, syvennyttiin ideoiden viemiseksi konkretiaan ja jaettiin kuntien hyviä käytänteitä. Viimeisimmän osalta minulla levisi hämmentynyt ilme kasvoilleni. Miten paljon hyvää alueemme kunnissa jo tehdäänkään!

Jäin pohtimaan miksi emme nosta hyvää enemmän esille? Tiedämme lapsen kehityksestä, että lapsi oppii parhaiten itsesäätelyä, kun kasvatus perustuu myönteisiin tunteisiin ja lapsi saa vahvistusta positiivisesta käytöksestä. Lapsen kasvua tukee se, että hänet nähdään vahvuuksien kautta. Sama ideologia pitäisi muistaa kuntakehittämisessä. Vahvuuksien korostaminen ja toisinaan itsestäänselvien, hyvien asioiden esille nostaminen on mielestäni parasta elinvoimatyötä mitä kunnat voivat tehdä.

Hyvän esille tuominen on kertomus siitä, miksi täällä eläminen on erityisen mahtavaa. Kehittämispäivistä innostuneena alan kokoamaan kuntien hyviä käytäntöjä yhteen ja jakamaan niitä kaiken kansan nähtäville. Lisäksi kysyn sinulta: Mikä on parasta omassa kunnassasi? Vastaa kyselyyn www.savogrow.fi -verkkosivuilla ja laita Instagramissa seurantaan @savonvillilansi, jossa kerromme alueemme helmistä.

 

Aineeton hyvinvointi vientituotteena

Huhtikuun puolivälissä järjestetään Tampereella Supermessut, joka sisältää myös kotimaan matkailumessut. Savogrow -alueen kunnat lähtevät messuille yhteisellä, koko messualueen suurimmalla osastolla. Olemme miettineet, millä sisällöllä täytämme yli 50m2 kokoisen tontin. Mitä haluamme viestiä ulospäin alueestamme? Mikä yhdistävä tekijä on Keiteleellä, Pielavedellä, Suonenjoella, Rautalammilla, Tervolla ja Vesannolla? Monet ideat pyörivät savolaisen hulluuden tai lupsakkuuden äärellä. Itse ajattelen, että alueen vahvuus on, että täältä löytyy hyvä balanssi oman näköisen elämän rakentamiseen.

Ilmastonmuutos on ohjannut meitä tarkastelemaan kulutustottumuksiamme. Sen seurauksena elämykset ja kokemusperäinen toiminta nostavat suosiotaan suhteessa materian keräämiseen. Tämä korostuu ainakin omassa elinpiirissäni kolmekymppisten, toiminnan täyteisiä vuosia elävien keskuudessa. Arjesta muokataan yhä vahvemmin omien arvojen näköinen paletti, jossa merkityksellisyyttä voi kokea joka päivä. Kulutustottumusten muutoksesta on seurannut myös rauhoittumisen ja mitääntekemättömyyden trendi. Haetaan vastavoimaa oravanpyöräelämälle ja suoritusyhteiskunnalle.

Itse nautin siitä, että täällä ihmisten askel on hitaampi kuin pääkaupunkiseudulla. Täällä mahdollistuu se, että ihmisillä on enemmän aikaa luoda omaa elinympäristöään ja toteuttaa itseään. Toivon, että me kehittäjät muistutamme itseämme useammin siitä, että alueen elinvoimaa vahvistetaan nimenomaan sen ihmisiä varten.

Olen hurjan iloinen, että valitsimme messuosaston suunnittelijaksi Rautalammilta kotoisin olevan Maru Hautalan. Näimme suunnitelman tällä viikolla ja itse ihastuin siihen! Tarjoamme messuilla kävijöille juuri sen, mitä alueemme parhaiten tarjoaa: hetken aikaa pysähtyä, kuulla lintujen kevätlaulua ja tuoksutella aitoa savolaista havumetsää. Viemme messuille aineetonta hyvinvointia, tärkeintä vientituotettamme.

Saara Hanhela

Kirjoittaja työskentelee kuntakehittäjänä SavoGrowlla, hakee energiaa metsästä ja nauttii arkipäivien pienistä iloista.