Kevätflunssat jylläävät

Flunssat ja influenssat ovat liikkeellä. Ne tarttuvat ihmisestä toiseen. Influenssan tunnistaa korkeasta kuumeesta, virusflunssa on taas tyypillisesti ns. “räkätauti” hengitystieinfektiona. Molempien tautien kotihoitona pätevät melko samat keinot.

Kun flunssa tai influenssa iskee, ensimmäinen toimenpide on jäädä kotiin lepäämään. Jo s erehtyy menemään töihin tai viemään sairaan lapsen hoitopaikkaan, tekee karhunpalveluksen itselleen ja muille, koska tauti leviää edelleen. Lepo on tärkeää.

Kotona kannattaa ottaa lisäannoksia sinkkiä ja C-vitamiinia, koska ne lisäävät vastustuskykyä. Homeopatia tuntee flunssan alkuvaiheen rohdoksia, joita nautitaan tiuhaan tahtiin pitkin päivää. Homeopatia tuntee myös pitkittyneen flunssan rohdoksia, joita valitaan oireiden laadun ja sijainnin perusteella.

Sairastuneena ruokahalut vähenevät. Ruoka ei maistu. Se on elimistön keino kääntyä hoitamaan vastustuskykyä. Kehon ei tarvitse keskittyä niin paljon ruuansulatukseen, vaan puolustusmekanismin vahvistamiseen. Ruokahalun vähennyttyä kannattaa nauttia tarpeeksi nesteitä; hyvälaatuista vettä ja vaikkapa kuumaa mustaviinimarjamehua.

Maitotuotteita kannattaa välttää flunssan aikana. Maitoproteiini lisää limakalvoturvotusta ja näin ahtauttaa flunssaiset ja limaiset “hengitystieröörit” entisestään. Auringonhattu-uute aktivoi valkosolujen toimintaa ja sitä kannattaa nauttia ensioireista alkaen tiheään tahtiin päivän mittaan.

Jotkut ruoka-aineet kohottavat vastustuskykyä ja toimivat tulehduksia vastaan. Raaka kurkuma, valkosipuli ja tuore inkivääri ovat hyvä yhdistelmä. Niitä voi raastaa ja laittaa kiehuvaan veteen hautumaan ja juoda seoksen. Mustikka, karpalo, tyrni, marja-aronia, variksenmarja ja pihlajanmarja sisältävät paljon C-vitamiinia ja muita vastustuskykyä kohottavia ravintotekijöitä.

Tärkkelyspitoisia ruoka-aineita kannattaa välttää. Korkeita hiilihydraattipitoisuuksia sisältävät ruoka-aineet sisältävät paljon sokeria ja se tarjoaa hyvän kasvualustan taudin aiheuttajille. Kuuma kasviskeitto ilman perunaa on hyvä vaihtoehto. Soseutus lisää tärkkelyspitoisuutta, joten kasvikset on parempi nauttia kuutioina. Hyvälaatuisia maitohappobakteereja kannattaa nauttia päivän mittaan.

Puolikuntoisena ei kannata lähteä töihin, sairaus saattaa pitkittyä. Jos hengitystiesairaus kaikesta huolimatta pitkittyy, kannattaa mennä lääkäriin. Antibiootit eivät kuitenkaan ole ensimmäinen vaihtoehto ellei jälkitauteja ole kehittynyt, silloin voi jo olla kyse sekainfektiosta eli bakteerit ovat ulleet kuvaan mukaan ja tarvitaan lääkitystä.

Kirjoittaja on lääketieteen lisensiaatti Eila Vesterinen Rautalammilta. Hän hoitaa potilaitaan kokonaisvaltaisesti. Työssään hän käyttää  homeopatiaa, funktionaalista lääketiedettä, antioksidanttihoitoja, elämäntapaohjausta, fytoterapiaa, akupunktiota, yrittihoitoja ja ravitsemusneuvontaa. Ennen kaikkea hän käyttää aikaa ihmisen kohtaamiseen.