Juhlitaan Kultaista ikää

Suonenjoen kaupunki on ollut mukana Voimaa vanhuuteen-ohjelmassa loppuvuodesta 2016 alkaen. Ohjelmakauden aikana on edistetty suonenjokelaisten ikäihmisten toimintakykyä ja hyvinvointia monin tavoin. Tammikuussa juhlitaan.

Ikäihmisten hyvinvointia halutaan edistää Suonenjoella

Vanhusneuvosto haastaa suonenjokelaiset ideoimaan, miten ikäihmisten hyvinvointia ja asumisoloja voitaisiin entisestään kehittää Suonenjoella. Voimaa vanhuuteen -ideakysely on netissä. Paperisen version voi hakea kaupungin virastosta tai leikata tai kopioida tämän jutun lopusta.

“Kyselyssä pyydetään ideoita ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi. Mitä tulisi tehdä? Missä ja milloin? Idean kustannukset pyydetään myös arvioimaan. Kyselyssä pyydetään myös idean ehdottajan yhteystiedot, mutta toki kyselyyn voi osallistua, vaikka ei haluaisi nimeään julkisuuteen”, kertoo sosiaalijohtaja Eija Komulainen.

Ideat käsitellään Suonenjoen vanhusneuvostossa ja kolme parasta ideaa esitellään Voimaa vanhuuteen juhlassa 29.1.2020.

Aikaa ideoiden lähettämiseen on 29.11.2019 saakka. Lomakkeen on laatinut kansalaisopiston rehtori Kirsti Häkkinen ja siihen on katseluoikeus sosiaalijohtaja Eija Komulaisella ja vanhuspalvelupäällikkö Arja Eevalla. Lomakkeella kerätyt ideat julkistetaan niiden esittäjän nimen kanssa. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille tahoille. Lisätietoja ideahausta antaa arja.eeva@suonenjoki.fi p.0405146549.

Toimintakykyinen vanhus voi asua kotona mahdollisimman pitkään. Sen mahdollistavat Suonenjoella oikea-aikaiset ja laadukkaat palvelut ikäihmisille. palveluihin kuuluvat kotihoito- ja tukipalvelut sekä päiväkeskustoiminta ja vanhainkotitoiminta. Voimaa vanhuuteen – hanke onkin koettu niin hyväksi, että toimintaa jatketaan.

Komulaisen mukaan ihmiset ovat olleet innostuneita ja kiinnostuneita hankkeen aikana ja ovat osallistuneet aktiivisesti toimintaan ja erilaisiin tilaisuuksiin.

“Yhteistyö viranomaisten, kaupungin työntekijöiden, seurakunnan ja muiden järjestöjen kanssa on ollut todella hedelmällistä”, kiittää Komulainen.

Sosiaalijohtajan mukaan vanhuspalvelut toimivat Suonenjoella varsin hyvin.

“Hyvällä tolalla on Suonenjoen vanhuspalvelut, toki aina löytyy parannettavaa. Meillä on hyvät ja kattavat palvelut ja palvelujen piiriin pääsee myös hyvin”, toteaa Komulainen, “ja yksityisiä palvelujen tuottajia on toki myös.”

Vetovoimaa ja pitovoimaa

Miten Suonenjoelle ja lähiseudulle saadaan uutta väkeä, työtä ja leipää? Haasteeseen on tartuttu ja uusi maakunnallinen elinvoimahanke pistää nyt pyörät pyörimään.

“Me kaikki yhdessä luomme tänne elinvoimaa, se tarkoittaa asumista, palveluja, työpaikkoja, yhteisöllisyyttä, koko elämää, me teemme tämän yhdessä koko seudun ihmisten kanssa. Kun seutu on elinvoimainen, jossa ihmiset viihtyvät, sillä on myös vetovoimaa, jonne uudet ihmiset haluavat muuttaa ja sitten tarvitaan sitä pitovoimaa, jolloin ihmisten on täällä hyvä asua ja elää, ettei tarvitse lähteä vetovoiman perässä muualle, hehkuttaa projektipäällikkö Ville Keränen.

Kansalaislähtöistä kehittämistä

Future Savo on Pohjois-Savon Liiton rahoittama, maakunnallinen vetovoimahanke, jonka yhtenä osatoteuttajana toimii Kehitysyhtiö SavoGrow Oy ja sen alueellisena projektipäällikkönä  Ville Keränen. Kaksivuotisella hankkeella on tavoitteena saada seudun yrityksille työvoimaa ja kehittää yritysten kilpailukykyä sekä maakunnallisesti kääntää pitkän aikavälin nettomuutto positiiviseksi.

Uutta osaavaa työvoimaa maakuntaa työpaketissa alueella olevaa ulkomaista työvoimaa halutaan juurruttaa Welcome to Pohjois-Savo -konseptilla, jossa kausityöntekijät on SavoGrown vastuualueena. Pitovoima kuntoon työpaketissa SavoGrown tehtävänä on ohjata kuntia,  elinkeinotoimijoita ja yrityksiä toteuttamaan kv-kausi ja vuokratyöntekijöiden kartoitus- ja kotouttamisprojekteja.

“Työvoimani on käytössä elinvoiman puitteissa Suonenjoen, Rautalammin, Tervon, Vesannon, Pielaveden ja Keiteleen alueella, EU maksaa minun palkkani, kehitetään nyt yhdessä mahtavia ratkaisuja, porukalla näitä on mietittävä. Erityisen hyvältä tässä hankkeessa tuntuu se, että meitä on hankkeessa kuuden hengen tiimi paiskimassa töitä, voidaan jakaa kokemuksia ja oppia toisiltamme”, sanoo Tiimiakatemian kasvatti Keränen.

Keräsen mukaan työllisyys on alueella hyvä, monilla aloilla työvoiman saatavuutta pitää parantaa ja työpaikkoja pitää markkinoida.

Tulevaisuuden asuminen

Mikä on tulevaisuuden kaupungin asumismuoto? 

“Lokakuun aikana tästä tehdään kansalaiskysely, mikä on hyvä asumismalli, tämä on osallistavaa suunnittelua ja syksyn aikana pidämme osallistavan tilaisuuden, jossa tätä yhdessä pohditaan”, sanoo Keränen.

Mahtavissa nuorissamme on tulevaisuus

“Meidän kannattaa olla enemmän aidosti kiinnostuneita alueemme nuorista ja ylläpitää suhteita heihin entistä paremmin, monia asioita pidetään helposti itsestäänselvyyksinä ja nuoret lähtevätkin muualle. Nuorissa on kuitenkin tulevaisuus ja heitä meidän pitäisi saada opiskelujen jälkeen kotiseudulle takaisin”, toteaa Ville, “sellaista hellän dynaamista yhteistyötä tarvitaan yrittäjien ja muiden toimijoiden kesken.”

Suonenjoessa on vetovoimaa

Ville Keränen on kotoisin Kainuusta. Hän on valmistunut tradenomiksi Jyväskylän Tiimiakatemiasta ja täydentänyt opintojaan (MBI) Espanjassa ja opiskelee työn ohessa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Savoniassa.

Suonenjoella hän on asunut neljä vuotta ja yhtenä vetovoimatekijänä paikkakunnalle toimi puoliso, jonka perässä Ville kaupunkiin  muutti.

“Kannustan ihmisiä aktiivisuuteen, mietitään asioita porukalla.”

 

Yhteistä matkailuneuvontaa

Suonenjoen kaupunki ja Rautalammin kunta avasivat yhteisen matkailuneuvonta- ja lähipuotipaikan Koskeloon.

Koskelo on portti Savoon ja liikepaikka luonnostaan, sillä 9-tien ja 69-tien risteys on vilkasta aluetta. 9-tietä suihkii 5000-6000 ajoneuvoa päivittäin. Jukka Leskisen luotsaama Koskelon kahvila-ravintola on keskittynyt palvelemaan ja tankkaamaan ihmisiä.

“Kahvila-Ravintolamme palvelut ovat varsin hyvässä maineessa. Osuuskauppa Koskelonseutu aloitti tässä vuonna 1969 ja meille tämä tuli 90-luvun lopulla. tienvarsimatkailupalvelua tässä on ollut varsin pitkään”, kertoo toimitusjohtaja Jukka Leskinen, “nyt kun sisustuspuotimme siirrettiin ravintolan tiloihin, on tässä mainio paikka kuntien matkailuneuvonnalle ja turisteilla yksi lisäsyy pysähtyä.”

Hei Rakas, Tervetuloa Savoon

Future Savo on viilettänyt kevään aikana roadshow-kiertueena ympäri maata teemalla Olemisen vapaus. Kiertueella on tuotu esille alueemme avoimia työpaikkoja, monipuolista elinkeinoelämää sekä asumisen ja elämisen palveluita, monipuolista kulttuuritarjontaa ja olemisen vapautta.

Future Savo on mukana järjestämässä yhteistä matkailuneuvontaa ja tuo esiin alueen vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta. Ville Keränen Future Savosta myös zemppaa Suonenjoen kaupungin ja Rautalammin kunnan palkkaamat kesätyöntekijät palvelemaan asiakkaita.

“Tämä on todella mielekäs kesätyöpaikka kuntien palkkaamille nuorille ja töitä tehdään yhdessä ja opitaan yhdessä, sellaisella valmentavalla otteella”, kertoo Ville.

Rautalammin kunnan palkkaama, tämän kevään ylioppilas, Iida Kärkkäinen on tästä kesätyöstä innoissaan.

“Ville on sparrannut meitä, että kun asiakas astuu ovesta tuohon eteisen pienelle matolle, me on jo huomioitu hänet ja ollaan valmiina palvelemaan”, hehkuttaa Iida, “täällä on hyvä porukka töissä.”

Suonenjoen puolelta kesätöissä ovat Katariina Niemelä ja Inka Kokkola. Katariina työskentelee kokopäiväisesti ja Inka on mukana tuntityöläisenä tarvittaessa.

Katariina on suorittanut kaksoistutkinnon. Hän valmistui merkonomiksi ja ylioppilaaksi tänä keväänä.

“Asiakaspalvelu on minulle tuttua touhua, sitä on harjoiteltu paljon opintojen aikana. Haluan auttaa asiakkaita iloisin mielin ja täydestä sydämestäni”, kertoo Katariina, “Suonenjoki ja koko Savo on rempseää aluetta, täällä on lämmin ilmapiiri, on tosi mukava päästä kertomaan näitä juttuja asiakkaillemme.”

“Ihanaa on päästä edustamaan kotikuntaa tänne”, kertoo lähihoitajaksi valmistunut Inka, “opiskelin Kuopiossa, mutta kyllä Suonenjoki on niin hieno paikka asua, että en millään täältä haluaisi muuttaa isompiin paikkoihin, täällä on kaikkea mitä ihminen tarvitsee ja tätä on hienoa markkinoida.”

Puodissa lähituotteita

Elinkeinoasiamiehet Olli Kokander ja Iiro Lyytinen SavoGrow Oy:stä osallistuivat myös yhteisten tilojen rakentamistöihin. Savon silmut -hanke on mukana ja sen tavoitteena on tukea elintarvikealan tuotekehitystä ja raaka-aineiden jatkojalostusta sekä lähituotteiden myyntiä. MikroGrow -hanke on mikroyrittäjien verkostoitumispaikka. Näissä hankkeissa olevien mikroyrittäjien tuotteita on lähipuodissa myynnissä.

“Tämä on ihan huippujuttu, täällä myös mikroyrittäjät saavat tuotteitaan esille ja pääsevät myös verkostoitumaan ja hienoa, että kuntajohtajat sekä Suonenjoelta että Rautalammilta ovat tämän jutun takana”, kertoo Kokander, “ja kotimaan matkamessujen osastokin pääsee täällä uusiokäyttöön.”

“Tämä on hyvä kokeilu, on järkevää tehdä tällaista yhteistyötä, saadaan enemmän aikaan, kun pienet resurssit yhdistetään, syksyllä ollaan viisaampia ja nähdään mitä yhteistyöllä on saavutettu”, toteaa Lyytinen.

Vilkasta kulttuuritoimintaa Suonenjoella

Tiina Tanskanen toimii Suonenjoen kaupungin kulttuuriohjaajan sijaisena tämän vuoden loppuun saakka.

“Aloitin helmikuun alussa työt, mutta toimin sijaisena myös viime syksynä kolmen kuukauden ajan eli pääsin tämän työn makuun jo silloin. On mukavaa, kun on tutut kuviot, ihmiset ja toimintatavat”, kertoo Tiina Tanskanen.

Tiinan toimenkuvaan kuuluu tapahtumien järjestämiseen ja koordinoimiseen liittyvät asiat yhteistyössä kirjaston, yhdistysten ja  eri toimijoiden kanssa.

Tiina asuu miehensä ja kolmivuotiaan tyttärensä kanssa Kuopiossa. Hän valmistui kuvataiteilijaksi Saimaan ammattikorkeakoulusta Imatralta vuonna 2011 ja työskenteli opintojen jälkeen Lahden taiteilijaseurassa Taidelainaamossa.

Tiinan ominta taiteenalaa on neulanreikävalokuvaus.

“Kuvausvälineenä toimii peltipurkki, joka on sisältä spreijattu mustaksi ja pohjaan on porattu reikä. Pohjaan kiinnitetään jogurttipurkin kansi ja siihen tehdään nuppineulalla reikä. Käytän värifilmiä kuvaukseen, valotusaika on minuutista neljään minuuttiin. Filmejä en kehitä itse vaan teetän ne muualla. Lopputyöni tein neulanreikävalokuvauksesta ja jäin sille tielle”, kertoo Tiina.

Suonenjoella on Tiinan mukaan aktiivista kulttuuritoimintaa ja varsinkin kesäaika on vilkasta. Merkittäviä kesätapahtumia ovat Mansikkakarnevaalien lisäksi Kari Tapio -laulajaiset kesäkuussa ja Kesäkemulat heinäkuussa sekä uudelleen henkiin herätelty Taiteiden yö elokuussa.

Kaupunkiveneet on laskettu vesille Päivölänkadun päässä. Veneiden käyttö on maksutonta, ja avaimet saa Teboilin huoltoasemalta.

“Kesällä on paljon tapahtumia, kannattaa seurata tapahtumakalenteria Suonenjoen kaupungin verkkosivuilta ja myös ilmoittaa sinne omista tapahtumista”, sanoo Tanskanen.

 

Teatteri Lumo lumoaa

Ilmaisutaito, musiikki ja erilaiset liikuntamuodot kiinnostavat kaikkein eniten Sisä-Savon kansalaisopiston tarjonnassa, mutta valinnanvaraa riittää kaikille.

Teatteri Lumo on Sisä-Savon kansalaisopiston mustan teatterin ryhmä. Musta teatteri on meillä melko tuntematon käsite, mutta se on yleinen taidemuoto muun muassa Tsekissä, missä toimii useita alan ammattilaisia.

Mustan teatterin ideana on, että näyttämö ja kaikki, minkä ei haluta näkyvän yleisölle, on mustaa. Myös näyttelijät ovat pukeutuneet mustiin, valoa heijastamattomiin vaatteisiin. Nuket, esineet ja osa esiintyjien asuista on käsitelty fluorosoivilla väreillä, jotka näkyvät ainoastaan ultraviolettivalossa.

Uudet teatteritilat Vanhamäen Ylissalissa

Sisä-Savon kansalaisopiston rehtori Kirsti Häkkinen on erittäin tyytyväinen uusiin teatteritiloihin.

Esko Paananen (vas.), Kirsti Häkkinen ja Nils Hedlund

“Vanha lukio jää pois käytöstä, kun uusi liikuntahalli valmistuu. Tämä teatteritila on aivan mahtava. Sen rakentamisesta kuuluu iso kiitos Nils (Nisse) Hedlundille ja Esko Paanaselle. Nämä miehet ovat aikaansa ja voimiaan säästämättä talkoovoimin rakentaneet tämän kaiken. Akustiset seinämateriaalit, nousevan katsomon ja koko tämän tilan”, hehkuttaa Häkkinen.

Nisse asuu Horontaipaleen kylällä Vesannolla ja sieltä hän on kulkenut teatteria rakentamassa. Nisse ja Esko ovat mustan teatterin perustajajäseniä.

“Olin alunperin harrastaja kuvataiteilija, Suonenjoelle minut toi Musta teatteri ja kun meidät häädettiin pois lukiolta, tuntui, että pakko on jotain tehdä. Teatterin rakentaminen on mielenkiintoinen haaste”, kertoo Nisse.

“Minä olen aina jotain rakentamassa ja eihän tästä voinut poiskaan jäädä”, toteaa Esko.

“Ohjaajan näkökulmasta tämä on aina niin hämmästyttävää, mitä pähkähullumpia ideoita keksitäänkään, nämä miehet toteuttaa ne, he ovat Loihtimo”, sanoo ohjaaja Annukka Nurmi.

Teatteri Lumon tämän keväinen produktio Lankapuodin Minna toi lavalle elämää ja elämyksiä Minna Canthin maailmasta varjoteatterin ja nukketeatterin keinoin ja perinteisesti näytellen, jossa myös musiikilla ja tanssilla oli tärkeä tehtävä. Se esitettiin seitsemän kertaa Lumon uudessa teatteritilassa. Mukana olivat Sisä-savon kansalaisopiston näyttelijät ja Rebekka Vuohelaisen ohjaama Showtanssiryhmä.

Yhteistyö Leppävirran kanssa kasvatti resursseja

Leppävirran liittyminen Sisä-Savon kansalaisopistoon toi kansalaisopistolle 5000 tuntia lisää opetusta.

“Leppävirta on Suonenjoen jälkeen isoin kunta, joka on mukana. Meillä on vuosittain nyt opetusta yhteensä 15 500 tuntia, henkilökuntaa on 12 ja tuntiopettajia on 120”, kertoo Häkkinen, “tämä mahdollisti myös ilmaisutaiteen opettaja Annukka Nurmen ja tanssin opettaja Rebekka Vuohelaisen vakinaistamisen, toki tämä on tuonut hallinnolle haasteita ja vuosi on ollut työläs, yksin Leppävirralla on 20 aktiivista kylää, se on rakenteeltaan hyvin erilainen kuin muut mukana olevat kunnat.”

Häkkinen iloitsee siitä, että soraääniä ei ole kuulunut vaan yhteistyö on sujunut hyvin.

“Meillä on hirveän hyvä porukka töissä, tämä on elämäni paras työpaikka. Meillä on joukko vahvoja asiantuntijoita, jotka keksivät uutta koko ajan. Uuden kurssitarjonnan suunnittelu on alkamassa ja 500 kurssia on ohjelmassa”, kertoo Häkkinen.

Kansalaisopisto on kaikille avoin

Sisä-Savon kansalaisopisto on avoin kaikille ja kursseille voi osallistua yli kuntarajojen. Kansalaisopisto järjestää alueen koulutus- ja kulttuuritarpeita tukevaa monipuolista ja hyvinvointia lisäävää yleissivistävää koulutus- ja harrastustoimintaa, ammatillista lisäkoulutusta sekä maksupalvelu- ja projektitoimintaa.

Musiikki ja liikunta ovat kestosuosikkeja. Ilmaisutaito on kasvattanut suosiotaan. Kansalaisopiston tarjonta on monipuolista kädentaidoista kielten opiskeluun kaiken ikäisille.

 

Perhekeskustoiminta tukee perheiden arkea

Perhekeskustoimintamallia viedään eteenpäin entiseen malliin soten kaatumisesta  huolimatta ja tavoitteena on uudenlainen, ennaltaehkäisevä toimintakulttuuri kaikissa perhepalveluissa.

“Hirmu hyvin on näitä perheitä tukevia uudistuksia viety meillä eteenpäin ja erittäin aktiivisena toimijana on ollut sivistys-ja vapaa-aikatoimi”, kiittää sosiaalijohtaja Eija Komulainen.

Uutta monitoimijaista perhekeskustoimintamallia kehitetään yli sektoreiden, mukana ovat kaikki perheiden kanssa toimivat tahot, myös yhdistykset ja seurakunta, jossa lapsi- ja nuorisotyötä tehdään aktiivisesti.

“Olen aina ajatellut, että näin pienessä kunnassa me kaikki tunnemme toisemme, mutta ei se niin itsestään selvää olekaan, yhteistyö on ollut tähän asti enemmänkin satunnaista. Meitä eri sektoreilla toimivia, perheiden parissa eri tavoin työtä tekeviä on 40-50 henkilöä. Nyt lähdetään harjoittelemaan aitoa yhteistyötä ja tämä vaatii tosi paljon uudenlaista ajattelua ja suurta luottamusta myös eri toimijoiden kesken”, toteaa Komulainen.

Kohtaamisen merkitys on tärkeää

Vapaa-aikaohjaaja Niina Miilunpohja toteaa, että Suonenjoella on jo olemassa kohtuullisen hyvät pohjat monitoimijaisuudelle ja nyt tarvitaan palveluketjujen kehittämistä ja kirkastamista.

“Onhan tämä vielä aikamoista sillisalaattia, en aina itsekään ole kartalla tai kartan vierelläkään”, naurahtaa Ninni, mutta jos esimerkiksi nuori tulee meille kertomaan huolensa, hänet saattaen vaihdetaan oikean ihmisen luokse, siis viedään oikeaan paikkaan, eikä lähetetä menemään tai pyydetä ottamaan yhteyttä johonkin toiseen henkilöön, meidän pitää tietää kenelle mikäkin asia kuuluu.”

Ninnin mukaan paljon on jo saatu Lape-työn ansiosta asioita tehtyäkin.

“Koulussa tehtävään nuorisotyöhön saatiin viime syksynä palkattua nuoriso-ohjaaja. Varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen nivelvaiheen kehittäminen on menossa ja eri palvelurakenteiden polkuja on avattu.”

Jos jokin asia perheessä mietityttää, liittyy se sitten kasvatukseen, päihteiden käyttöön, kouluongelmiin tai murrosiän vaiheisiin, tärkeintä on ennalta ehkäisevä työ ja siksi kynnys halutaan pitää matalana. Kaupungin vs.  palveluohjaajana perhepalveluissa toimii Anni Kuhmonen ja häneen voi olla yhteydessä missä asioissa vaan.

“Perheen pitäisi kokea tulleensa kohdatuksi ja kuulluksi. Kohtaamisen merkitys on järkyttävän suuri ja merkityksellinen”, sanoo Miilunpohja.

Matalan kynnyksen kohtaamispaikka

Suonenjoen kaupunki ja seurakunta tekevät aktiivisesti yhteistyötä erityisesti lapsiperheiden hyvinvoinnin parantamiseksi.

Lape-työn ansiosta seurakunnan keltaisesta puutalosta tehtiin Kohtaamispaikka, jonne perheillä on matala kynnys tulla. Siellä toimivat seurakunnan ja kaupungin lisäksi eri yhdistykset ja vapaaehtoiset toimijat.

“Siellä on tarkoitus järjestää parisuhdeiltoja, kasvatukseen liittyviä iltoja ja tutustuttaa ihmisiä eri toimijoihin, joihin voi sitten olla yhteydessä, jos tarvetta tulee”, kertoo Komulainen.

Kohtaamispaikan KOPA-tiimi on järjestänyt Lapsipaussin Valkeisenmäen päiväkodille. Siellä on 15 paikkaa lapsille kerran kuussa klo 17-19 ja lapset voi sinne turvallisesti jättää.

“Tämä on tehty yhteistyössä seurakunnan, MLL:n ja Marttojen kanssa ja kokeilu kestää kevään ajan”, kertoo Ninni.

Tahtotila kaikilla perheiden parissa toimivilla on yhteinen, tehdä ennalta ehkäisevää työtä lapsiperheiden parhaaksi, madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä ennen kuin huolet kasvavat isommiksi ja tarjota palveluja mahdollisimman joustavasti. Kun ihmisellä on jokin huoli, häntä ei pompoteta luukulta luukulle vaan apua etsitään yhdessä.

 

Nuorisovaltuusto haluaa vaikuttaa

Suonenjoen kaupungin Nuorisovaltuusto on aktiivinen nuorten joukko, joka saa nuorten äänen kuuluviin.

Nuorisovaltuusto tempaisee järjestämällä koko perheen tapahtuman nimellä Kesänavausbileet. Tapahtuma järjestetään lauantaina 25. toukokuuta ja se pitää sisällään Super Park -aktiviteetteja, kuten esimerkiksi huikean, ilmatäytteisen ninjaradan. Päivän huipentumana lavalle nousee Aste kansaa viihdyttämään.

Tavoitteena on yhdessä Suonenjoen nuoriso- ja kulttuuripalvelujen kanssa saada aikaan ikimuistoinen päivä lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Tapahtumaa rakennetaan pienellä budjetilla, niinpä nuorisovaltuusto toivoo yrittäjiä sponsoreiksi ja tulee lähestymään heitä vielä pikapuoliin.

Nuorisovaltuuston puheenjohtajana toimii lukion kakkosluokkalainen Riikka Koponen.

“Vaikka ollaan aika vähän aikaa vasta toimittu, ollaan saatu ihan konkreettisia asioita aikaan”, kertoo Riikka Koponen, “nuorisotilaan on hankittu Play Station ja pelejä, ulkokoripalloverkkoihin saatiin uudet sukat, ei isoja asioita, mutta meille merkittäviä.”

Riku Marttila on muuttanut Suonenjoelle Merikarvialta ja opiskelee lukion toisella luokalla.

“Täällä on nuorille ihan mahtavat mahdollisuudet verrattuna vaikkapa sinne mistä muutin, on harrastusmahdollisuuksia ja täällä tapahtuu paljon. Nuorisovaltuuston kautta olen saanut paljon uusia kavereita ja tutustunut uusiin ihmisiin ja saimme järjestettyä koululle uusia urheiluvälineitä, se oli hieno juttu.”

Eemeli Snellman on myös tuore nuorisovaltuutettu ja hän toivoo nuorilta vinkkejä.

“Kannattaa ottaa meitä hihasta kiinni ja vinkata millaisia juttuja tarvitaan, me voidaan oikeasti vaikuttaa päättäjiin ja viedä nuorten asioita eteenpäin.”

Nuorisovaltuuston muut jäsenet ovat Mira Laitinen lukiosta, Inka Järvinen ja Veera Karkkonen ysiluokalta ja Vilma Raatikainen kasiluokalta.

 

Kesätyöhaku on käynnissä

Suonenjoen kaupunki tarjoaa nuorille 30 kesätyöpaikkaa, haku on käynnissä ja paikkoja voi hakea 17. maaliskuuta saakka.

Suonenjoen kaupungin tarjoamia kesätyöpaikkoja voivat hakea vuoden 2018 loppuun mennessä 15 vuotta täyttäneet ja tämän vuoden aikana enintään 23 vuotta täyttävät nuoret, joiden kotikuntana ja asuinkuntana on Suonenjoki. Töitä on tarjolla eri toimialoilla.

Työpaikkoja on kaupungin puutarha- ja kiinteistöhoidon puolella kiinteistöjen ja niihin liittyvien ulkoilualueiden hoitamisessa. Työ voi olla esimerkiksi nurmikonleikkuuta ja puistoalueiden hoitamista.

Museo- ja kulttuuripalveluissa on tarjolla Museon esittelyä, pääsylippujen myyntiä, oheismyyntiä ja yleisvalvontaa sekä taidenäyttelyn pystytystä ja purkamista.

Ruoka- ja puhtaanapidon palveluissa riittää monenlaisia töitä siivouksesta salaatinvalmistukseen. Ja vanhuspalveluihin otetaan nuoria mielellään mukaan erilaisiin viriketoimintoihin.

“Keskuskeittiöllä tarvitaan siivous- ja tiskaus- sekä erilaista järjestelyapua, vanhuspuolella taas nuoret voivat vaikkapa lukea, ulkoiluttaa vanhuksia ja antaa heille vaan aikaansa”, kertoo vapaa-ajanohjaaja Niina Miilunpohja, “päiväkodilla nuoret pääsevät mukaan lapsiryhmiä avustamaan.”

Kesätyön kesto on kaksi viikkoa ja siltä ajalta maksetaan palkkaa 540 euroa.

Myös Junamansikka kutsuu reippaita nuoria myymään mansikoita junamatkailijoille mansikkasesongin aikaan. Työtä tehdään keskiviikosta lauantaihin ja työjakso on 16 päivää. Tästä työjaksosta maksetaan 675 euroa.

Työhakemukset jätetään sähköisesti, ohjeet löytyvät netistä: suonenjoki.fi

 

Kesätyöseteli kannustaa

Kesätyösetelillä tuetaan nuorten omaehtoista kesätyöpaikan hakemista.

Kesätyöseteli oli Suonenjoen kaupungilla käytössä jo viime kesänä ja se sai hyvän vastaanoton. 80 nuorta työllistyi kesätyösetelin tuella kahden viikon jaksoksi.

Työnantaja sitoutuu maksamaan 15 vuotta täyttäneelle nuorelle, vähintään kyseisen toimialan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Kesätyösetelin arvo on enimmillään 50 % työntekijälle maksetusta palkasta, kuitenkin korkeintaan 300 euroa jokaisesta nuoresta työntekijästä. Sama työnantaja voi työllistää useampiakin nuoria. Nuori hakee itse työpaikan.

“Olimme mukana työllistämässä nuoria viime kesänä kesätyösetelin kautta ja kokemus oli oikein hyvä”, kehuu K-Supermarketin kauppias Veli-Matti Kokko. “Tänä kesänä työllistämme 15 nuorta kahden viikon jaksoille ja 3 kokoaikaista kesätyöntekijää.”

Kesätyöseteli myönnetään 15-19 vuotiaille, jotka ovat Suonenjoella kirjoilla tai Suonenjoella peruskoulun tai lukion käynyt nuori.

“Tämä on nuorille hyvä tilaisuus työllistyä, viime kesänä työnantajia oli yhteensä 17”, kertoo Niina Miilunpohja.

Suonenjoen kaupunki maksaa kesätyösetelirahan työnantajalle, kun palkka on maksettu ja työnantaja on toimittanut kaupungille kopion nuoren palkkakuitista ja työsopimuksesta.

“Käytännössä hoidan nämä kesätyösetelirahat maksatukseen elokuun lopulla”, toteaa Miilunpohja.

 

Taajamaan nopea valokuituverkko

Alueen asukkaiden ja yrittäjien kannattaa nyt olla aktiivisia ja ilmoittaa kiinnostuksensa liittyä valokuituverkkoon.

Suonenjoen kaupunki ja MPY Palvelut Oyj sopivat valokuituverkon rakentamisesta kaupungin keskustaan.

”Kyllä tätä on kaivattu, toivottu ja pyydetty”, kaupunginjohtaja Juha Piiroinen totesi sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa marraskuun lopussa.

Hän viittasi sopimusta edeltäneeseen kymmeneen vuoteen, jolloin valokuituasia junnasi paikallaan muun muassa rahoitus- ja yhtiökysymysten takia.

”Nyt on löydetty kumppani matkaa toteuttamaan”, hän iloitsi.

Kolmen vuoden rakentamissopimus

MPY Palvelut on rakentanut valokuitupohjaisia tietoliikenneverkkoja jo kolmenkymmenen vuoden ajan Etelä-Savossa. Viime vuosina yritys on laajentanut toimintaansa Pohjois-Savoon – Leppävirralle, Varkauteen ja nyt siis Suonenjoelle. Uuden sopimuksen myötä Suonenjoen taajamaan rakennetaan noin seitsemän kilometrin mittainen runkokuituverkko. Se kiertää keskustan, poikkeaa paloaseman kohdalta joen toiselle puolelle ja palaa Siioninsillan tuntumasta takaisin keskustaan. Runkoverkkoon on mahdollista liittää alueen asuin- ja yrityskiinteistöjä.

Veturina toimivat kaupungin 24 vuokra-asuinkiinteistöä. Ne tullaan kytkemään kuituverkkoon kolmen vuoden sisällä.

”Runkoverkko saadaan valmiiksi ensi vuoden loppuun mennessä. Koko verkko olisi valmis vuonna 2021”, MPY:n myyntijohtaja Juha Putkonen totesi.

Hän kertoi, että runkoverkon rakentamisessa hyödynnetään olemassa olevia putkireittejä, ja näin vältytään isoilta kaivutöiltä. Niitäkin joudutaan tekemään etenkin joen itärantaa kulkevalla osuudella.

Ensimmäiset taloyhtiöt kuituverkkoon jo helmikuussa

Kaapeleiden kaivutyöt on itse asiassa jo aloitettu.

”Tervalanranta 1 ja 2 sekä Sairaalapolku 2 kytketään verkkoon jo helmikuussa. Taloihin tulee kaapelitelevisio- ja laajakaistapalvelut”, Putkonen kertoi.

Peruspakettiin kuuluvan laajakaistan nopeus on 50 megaa. Jos asukas haluaa tätä nopeamman liittymän tai muita lisäpalveluja, hän maksaa ne itse. Muutoin kaupungin vuokrataloyhtiöissä taloyhtiö maksaa liittymämaksun ja asukaskohtaisen kuukausimaksun.

Kuituverkkoon liittymistä tarjotaan alueen taloyhtiöiden lisäksi myös yrityksille.

”Palvellaan myös elinkeinoelämää. Tämä on hyvä etätyötä tekeville ja yrityksille. 900 megaan asti myydään liittymiä. Silloin mennään jo isoihin yritysverkkonopeuksiin”, MPY:n liiketoimintajohtaja Matias Bauer kertoi.

Hän kehottikin alueen asukkaita ja yrityksiä aktiivisuuteen.

”Ihmisten pitää nyt viestiä ja ilmoittaa kiinnostuksensa. Rakentamisaikatauluun voi vielä vaikuttaa. Omakotiasujatkin voivat jo olla yhteydessä, vaikka näillä näkymin isoista aloitetaan.”

”Ennen kesää pitää olla liittyjät tiedossa, sillä silloin jo rakennetaan”, Putkonen lisäsi.

Nopea ja häiriötön yhteys on nykyaikaa

Kiinnostuksensa voi osoittaa esimerkiksi MPY:n nettisivuilla. Yritys nimeää Suonenjoen alueelle yhteyshenkilön, jonka puoleen voi niin ikään kääntyä. Yhteyshenkilö tulee kiertämään muun muassa isännöitsijöiden juttusilla. Kerrostaloasujien kannattaa myös tutkia rappukäytävien ilmoitustaulut, sillä niihinkin on luvassa tietoa laajakaista-asiasta.

Sopijaosapuolten mielestä nopea ja häiriötön verkkoyhteys on nykypäivänä jo sähköön tai lämmitykseen verrattava palvelu. Valokuitu on myös tulevaisuutta.

”Vuonna 2021 tulee iso antennimuutos. Valokuitu on vastaus myös siihen. Jos on kaapeli-tv, ei tarvitse uusia antenneja eikä tarvita erillisiä digibokseja”, Matias Bauer totesi.