Teatteri Lumo lumoaa

Ilmaisutaito, musiikki ja erilaiset liikuntamuodot kiinnostavat kaikkein eniten Sisä-Savon kansalaisopiston tarjonnassa, mutta valinnanvaraa riittää kaikille.

Teatteri Lumo on Sisä-Savon kansalaisopiston mustan teatterin ryhmä. Musta teatteri on meillä melko tuntematon käsite, mutta se on yleinen taidemuoto muun muassa Tsekissä, missä toimii useita alan ammattilaisia.

Mustan teatterin ideana on, että näyttämö ja kaikki, minkä ei haluta näkyvän yleisölle, on mustaa. Myös näyttelijät ovat pukeutuneet mustiin, valoa heijastamattomiin vaatteisiin. Nuket, esineet ja osa esiintyjien asuista on käsitelty fluorosoivilla väreillä, jotka näkyvät ainoastaan ultraviolettivalossa.

Uudet teatteritilat Vanhamäen Ylissalissa

Sisä-Savon kansalaisopiston rehtori Kirsti Häkkinen on erittäin tyytyväinen uusiin teatteritiloihin.

Esko Paananen (vas.), Kirsti Häkkinen ja Nils Hedlund

“Vanha lukio jää pois käytöstä, kun uusi liikuntahalli valmistuu. Tämä teatteritila on aivan mahtava. Sen rakentamisesta kuuluu iso kiitos Nils (Nisse) Hedlundille ja Esko Paanaselle. Nämä miehet ovat aikaansa ja voimiaan säästämättä talkoovoimin rakentaneet tämän kaiken. Akustiset seinämateriaalit, nousevan katsomon ja koko tämän tilan”, hehkuttaa Häkkinen.

Nisse asuu Horontaipaleen kylällä Vesannolla ja sieltä hän on kulkenut teatteria rakentamassa. Nisse ja Esko ovat mustan teatterin perustajajäseniä.

“Olin alunperin harrastaja kuvataiteilija, Suonenjoelle minut toi Musta teatteri ja kun meidät häädettiin pois lukiolta, tuntui, että pakko on jotain tehdä. Teatterin rakentaminen on mielenkiintoinen haaste”, kertoo Nisse.

“Minä olen aina jotain rakentamassa ja eihän tästä voinut poiskaan jäädä”, toteaa Esko.

“Ohjaajan näkökulmasta tämä on aina niin hämmästyttävää, mitä pähkähullumpia ideoita keksitäänkään, nämä miehet toteuttaa ne, he ovat Loihtimo”, sanoo ohjaaja Annukka Nurmi.

Teatteri Lumon tämän keväinen produktio Lankapuodin Minna toi lavalle elämää ja elämyksiä Minna Canthin maailmasta varjoteatterin ja nukketeatterin keinoin ja perinteisesti näytellen, jossa myös musiikilla ja tanssilla oli tärkeä tehtävä. Se esitettiin seitsemän kertaa Lumon uudessa teatteritilassa. Mukana olivat Sisä-savon kansalaisopiston näyttelijät ja Rebekka Vuohelaisen ohjaama Showtanssiryhmä.

Yhteistyö Leppävirran kanssa kasvatti resursseja

Leppävirran liittyminen Sisä-Savon kansalaisopistoon toi kansalaisopistolle 5000 tuntia lisää opetusta.

“Leppävirta on Suonenjoen jälkeen isoin kunta, joka on mukana. Meillä on vuosittain nyt opetusta yhteensä 15 500 tuntia, henkilökuntaa on 12 ja tuntiopettajia on 120”, kertoo Häkkinen, “tämä mahdollisti myös ilmaisutaiteen opettaja Annukka Nurmen ja tanssin opettaja Rebekka Vuohelaisen vakinaistamisen, toki tämä on tuonut hallinnolle haasteita ja vuosi on ollut työläs, yksin Leppävirralla on 20 aktiivista kylää, se on rakenteeltaan hyvin erilainen kuin muut mukana olevat kunnat.”

Häkkinen iloitsee siitä, että soraääniä ei ole kuulunut vaan yhteistyö on sujunut hyvin.

“Meillä on hirveän hyvä porukka töissä, tämä on elämäni paras työpaikka. Meillä on joukko vahvoja asiantuntijoita, jotka keksivät uutta koko ajan. Uuden kurssitarjonnan suunnittelu on alkamassa ja 500 kurssia on ohjelmassa”, kertoo Häkkinen.

Kansalaisopisto on kaikille avoin

Sisä-Savon kansalaisopisto on avoin kaikille ja kursseille voi osallistua yli kuntarajojen. Kansalaisopisto järjestää alueen koulutus- ja kulttuuritarpeita tukevaa monipuolista ja hyvinvointia lisäävää yleissivistävää koulutus- ja harrastustoimintaa, ammatillista lisäkoulutusta sekä maksupalvelu- ja projektitoimintaa.

Musiikki ja liikunta ovat kestosuosikkeja. Ilmaisutaito on kasvattanut suosiotaan. Kansalaisopiston tarjonta on monipuolista kädentaidoista kielten opiskeluun kaiken ikäisille.

 

Perhekeskustoiminta tukee perheiden arkea

Perhekeskustoimintamallia viedään eteenpäin entiseen malliin soten kaatumisesta  huolimatta ja tavoitteena on uudenlainen, ennaltaehkäisevä toimintakulttuuri kaikissa perhepalveluissa.

“Hirmu hyvin on näitä perheitä tukevia uudistuksia viety meillä eteenpäin ja erittäin aktiivisena toimijana on ollut sivistys-ja vapaa-aikatoimi”, kiittää sosiaalijohtaja Eija Komulainen.

Uutta monitoimijaista perhekeskustoimintamallia kehitetään yli sektoreiden, mukana ovat kaikki perheiden kanssa toimivat tahot, myös yhdistykset ja seurakunta, jossa lapsi- ja nuorisotyötä tehdään aktiivisesti.

“Olen aina ajatellut, että näin pienessä kunnassa me kaikki tunnemme toisemme, mutta ei se niin itsestään selvää olekaan, yhteistyö on ollut tähän asti enemmänkin satunnaista. Meitä eri sektoreilla toimivia, perheiden parissa eri tavoin työtä tekeviä on 40-50 henkilöä. Nyt lähdetään harjoittelemaan aitoa yhteistyötä ja tämä vaatii tosi paljon uudenlaista ajattelua ja suurta luottamusta myös eri toimijoiden kesken”, toteaa Komulainen.

Kohtaamisen merkitys on tärkeää

Vapaa-aikaohjaaja Niina Miilunpohja toteaa, että Suonenjoella on jo olemassa kohtuullisen hyvät pohjat monitoimijaisuudelle ja nyt tarvitaan palveluketjujen kehittämistä ja kirkastamista.

“Onhan tämä vielä aikamoista sillisalaattia, en aina itsekään ole kartalla tai kartan vierelläkään”, naurahtaa Ninni, mutta jos esimerkiksi nuori tulee meille kertomaan huolensa, hänet saattaen vaihdetaan oikean ihmisen luokse, siis viedään oikeaan paikkaan, eikä lähetetä menemään tai pyydetä ottamaan yhteyttä johonkin toiseen henkilöön, meidän pitää tietää kenelle mikäkin asia kuuluu.”

Ninnin mukaan paljon on jo saatu Lape-työn ansiosta asioita tehtyäkin.

“Koulussa tehtävään nuorisotyöhön saatiin viime syksynä palkattua nuoriso-ohjaaja. Varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen nivelvaiheen kehittäminen on menossa ja eri palvelurakenteiden polkuja on avattu.”

Jos jokin asia perheessä mietityttää, liittyy se sitten kasvatukseen, päihteiden käyttöön, kouluongelmiin tai murrosiän vaiheisiin, tärkeintä on ennalta ehkäisevä työ ja siksi kynnys halutaan pitää matalana. Kaupungin vs.  palveluohjaajana perhepalveluissa toimii Anni Kuhmonen ja häneen voi olla yhteydessä missä asioissa vaan.

“Perheen pitäisi kokea tulleensa kohdatuksi ja kuulluksi. Kohtaamisen merkitys on järkyttävän suuri ja merkityksellinen”, sanoo Miilunpohja.

Matalan kynnyksen kohtaamispaikka

Suonenjoen kaupunki ja seurakunta tekevät aktiivisesti yhteistyötä erityisesti lapsiperheiden hyvinvoinnin parantamiseksi.

Lape-työn ansiosta seurakunnan keltaisesta puutalosta tehtiin Kohtaamispaikka, jonne perheillä on matala kynnys tulla. Siellä toimivat seurakunnan ja kaupungin lisäksi eri yhdistykset ja vapaaehtoiset toimijat.

“Siellä on tarkoitus järjestää parisuhdeiltoja, kasvatukseen liittyviä iltoja ja tutustuttaa ihmisiä eri toimijoihin, joihin voi sitten olla yhteydessä, jos tarvetta tulee”, kertoo Komulainen.

Kohtaamispaikan KOPA-tiimi on järjestänyt Lapsipaussin Valkeisenmäen päiväkodille. Siellä on 15 paikkaa lapsille kerran kuussa klo 17-19 ja lapset voi sinne turvallisesti jättää.

“Tämä on tehty yhteistyössä seurakunnan, MLL:n ja Marttojen kanssa ja kokeilu kestää kevään ajan”, kertoo Ninni.

Tahtotila kaikilla perheiden parissa toimivilla on yhteinen, tehdä ennalta ehkäisevää työtä lapsiperheiden parhaaksi, madaltaa kynnystä ottaa yhteyttä ennen kuin huolet kasvavat isommiksi ja tarjota palveluja mahdollisimman joustavasti. Kun ihmisellä on jokin huoli, häntä ei pompoteta luukulta luukulle vaan apua etsitään yhdessä.

 

Nuorisovaltuusto haluaa vaikuttaa

Suonenjoen kaupungin Nuorisovaltuusto on aktiivinen nuorten joukko, joka saa nuorten äänen kuuluviin.

Nuorisovaltuusto tempaisee järjestämällä koko perheen tapahtuman nimellä Kesänavausbileet. Tapahtuma järjestetään lauantaina 25. toukokuuta ja se pitää sisällään Super Park -aktiviteetteja, kuten esimerkiksi huikean, ilmatäytteisen ninjaradan. Päivän huipentumana lavalle nousee Aste kansaa viihdyttämään.

Tavoitteena on yhdessä Suonenjoen nuoriso- ja kulttuuripalvelujen kanssa saada aikaan ikimuistoinen päivä lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Tapahtumaa rakennetaan pienellä budjetilla, niinpä nuorisovaltuusto toivoo yrittäjiä sponsoreiksi ja tulee lähestymään heitä vielä pikapuoliin.

Nuorisovaltuuston puheenjohtajana toimii lukion kakkosluokkalainen Riikka Koponen.

“Vaikka ollaan aika vähän aikaa vasta toimittu, ollaan saatu ihan konkreettisia asioita aikaan”, kertoo Riikka Koponen, “nuorisotilaan on hankittu Play Station ja pelejä, ulkokoripalloverkkoihin saatiin uudet sukat, ei isoja asioita, mutta meille merkittäviä.”

Riku Marttila on muuttanut Suonenjoelle Merikarvialta ja opiskelee lukion toisella luokalla.

“Täällä on nuorille ihan mahtavat mahdollisuudet verrattuna vaikkapa sinne mistä muutin, on harrastusmahdollisuuksia ja täällä tapahtuu paljon. Nuorisovaltuuston kautta olen saanut paljon uusia kavereita ja tutustunut uusiin ihmisiin ja saimme järjestettyä koululle uusia urheiluvälineitä, se oli hieno juttu.”

Eemeli Snellman on myös tuore nuorisovaltuutettu ja hän toivoo nuorilta vinkkejä.

“Kannattaa ottaa meitä hihasta kiinni ja vinkata millaisia juttuja tarvitaan, me voidaan oikeasti vaikuttaa päättäjiin ja viedä nuorten asioita eteenpäin.”

Nuorisovaltuuston muut jäsenet ovat Mira Laitinen lukiosta, Inka Järvinen ja Veera Karkkonen ysiluokalta ja Vilma Raatikainen kasiluokalta.

 

Kesätyöhaku on käynnissä

Suonenjoen kaupunki tarjoaa nuorille 30 kesätyöpaikkaa, haku on käynnissä ja paikkoja voi hakea 17. maaliskuuta saakka.

Suonenjoen kaupungin tarjoamia kesätyöpaikkoja voivat hakea vuoden 2018 loppuun mennessä 15 vuotta täyttäneet ja tämän vuoden aikana enintään 23 vuotta täyttävät nuoret, joiden kotikuntana ja asuinkuntana on Suonenjoki. Töitä on tarjolla eri toimialoilla.

Työpaikkoja on kaupungin puutarha- ja kiinteistöhoidon puolella kiinteistöjen ja niihin liittyvien ulkoilualueiden hoitamisessa. Työ voi olla esimerkiksi nurmikonleikkuuta ja puistoalueiden hoitamista.

Museo- ja kulttuuripalveluissa on tarjolla Museon esittelyä, pääsylippujen myyntiä, oheismyyntiä ja yleisvalvontaa sekä taidenäyttelyn pystytystä ja purkamista.

Ruoka- ja puhtaanapidon palveluissa riittää monenlaisia töitä siivouksesta salaatinvalmistukseen. Ja vanhuspalveluihin otetaan nuoria mielellään mukaan erilaisiin viriketoimintoihin.

“Keskuskeittiöllä tarvitaan siivous- ja tiskaus- sekä erilaista järjestelyapua, vanhuspuolella taas nuoret voivat vaikkapa lukea, ulkoiluttaa vanhuksia ja antaa heille vaan aikaansa”, kertoo vapaa-ajanohjaaja Niina Miilunpohja, “päiväkodilla nuoret pääsevät mukaan lapsiryhmiä avustamaan.”

Kesätyön kesto on kaksi viikkoa ja siltä ajalta maksetaan palkkaa 540 euroa.

Myös Junamansikka kutsuu reippaita nuoria myymään mansikoita junamatkailijoille mansikkasesongin aikaan. Työtä tehdään keskiviikosta lauantaihin ja työjakso on 16 päivää. Tästä työjaksosta maksetaan 675 euroa.

Työhakemukset jätetään sähköisesti, ohjeet löytyvät netistä: suonenjoki.fi

 

Kesätyöseteli kannustaa

Kesätyösetelillä tuetaan nuorten omaehtoista kesätyöpaikan hakemista.

Kesätyöseteli oli Suonenjoen kaupungilla käytössä jo viime kesänä ja se sai hyvän vastaanoton. 80 nuorta työllistyi kesätyösetelin tuella kahden viikon jaksoksi.

Työnantaja sitoutuu maksamaan 15 vuotta täyttäneelle nuorelle, vähintään kyseisen toimialan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Kesätyösetelin arvo on enimmillään 50 % työntekijälle maksetusta palkasta, kuitenkin korkeintaan 300 euroa jokaisesta nuoresta työntekijästä. Sama työnantaja voi työllistää useampiakin nuoria. Nuori hakee itse työpaikan.

“Olimme mukana työllistämässä nuoria viime kesänä kesätyösetelin kautta ja kokemus oli oikein hyvä”, kehuu K-Supermarketin kauppias Veli-Matti Kokko. “Tänä kesänä työllistämme 15 nuorta kahden viikon jaksoille ja 3 kokoaikaista kesätyöntekijää.”

Kesätyöseteli myönnetään 15-19 vuotiaille, jotka ovat Suonenjoella kirjoilla tai Suonenjoella peruskoulun tai lukion käynyt nuori.

“Tämä on nuorille hyvä tilaisuus työllistyä, viime kesänä työnantajia oli yhteensä 17”, kertoo Niina Miilunpohja.

Suonenjoen kaupunki maksaa kesätyösetelirahan työnantajalle, kun palkka on maksettu ja työnantaja on toimittanut kaupungille kopion nuoren palkkakuitista ja työsopimuksesta.

“Käytännössä hoidan nämä kesätyösetelirahat maksatukseen elokuun lopulla”, toteaa Miilunpohja.

 

Taajamaan nopea valokuituverkko

Alueen asukkaiden ja yrittäjien kannattaa nyt olla aktiivisia ja ilmoittaa kiinnostuksensa liittyä valokuituverkkoon.

Suonenjoen kaupunki ja MPY Palvelut Oyj sopivat valokuituverkon rakentamisesta kaupungin keskustaan.

”Kyllä tätä on kaivattu, toivottu ja pyydetty”, kaupunginjohtaja Juha Piiroinen totesi sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa marraskuun lopussa.

Hän viittasi sopimusta edeltäneeseen kymmeneen vuoteen, jolloin valokuituasia junnasi paikallaan muun muassa rahoitus- ja yhtiökysymysten takia.

”Nyt on löydetty kumppani matkaa toteuttamaan”, hän iloitsi.

Kolmen vuoden rakentamissopimus

MPY Palvelut on rakentanut valokuitupohjaisia tietoliikenneverkkoja jo kolmenkymmenen vuoden ajan Etelä-Savossa. Viime vuosina yritys on laajentanut toimintaansa Pohjois-Savoon – Leppävirralle, Varkauteen ja nyt siis Suonenjoelle. Uuden sopimuksen myötä Suonenjoen taajamaan rakennetaan noin seitsemän kilometrin mittainen runkokuituverkko. Se kiertää keskustan, poikkeaa paloaseman kohdalta joen toiselle puolelle ja palaa Siioninsillan tuntumasta takaisin keskustaan. Runkoverkkoon on mahdollista liittää alueen asuin- ja yrityskiinteistöjä.

Veturina toimivat kaupungin 24 vuokra-asuinkiinteistöä. Ne tullaan kytkemään kuituverkkoon kolmen vuoden sisällä.

”Runkoverkko saadaan valmiiksi ensi vuoden loppuun mennessä. Koko verkko olisi valmis vuonna 2021”, MPY:n myyntijohtaja Juha Putkonen totesi.

Hän kertoi, että runkoverkon rakentamisessa hyödynnetään olemassa olevia putkireittejä, ja näin vältytään isoilta kaivutöiltä. Niitäkin joudutaan tekemään etenkin joen itärantaa kulkevalla osuudella.

Ensimmäiset taloyhtiöt kuituverkkoon jo helmikuussa

Kaapeleiden kaivutyöt on itse asiassa jo aloitettu.

”Tervalanranta 1 ja 2 sekä Sairaalapolku 2 kytketään verkkoon jo helmikuussa. Taloihin tulee kaapelitelevisio- ja laajakaistapalvelut”, Putkonen kertoi.

Peruspakettiin kuuluvan laajakaistan nopeus on 50 megaa. Jos asukas haluaa tätä nopeamman liittymän tai muita lisäpalveluja, hän maksaa ne itse. Muutoin kaupungin vuokrataloyhtiöissä taloyhtiö maksaa liittymämaksun ja asukaskohtaisen kuukausimaksun.

Kuituverkkoon liittymistä tarjotaan alueen taloyhtiöiden lisäksi myös yrityksille.

”Palvellaan myös elinkeinoelämää. Tämä on hyvä etätyötä tekeville ja yrityksille. 900 megaan asti myydään liittymiä. Silloin mennään jo isoihin yritysverkkonopeuksiin”, MPY:n liiketoimintajohtaja Matias Bauer kertoi.

Hän kehottikin alueen asukkaita ja yrityksiä aktiivisuuteen.

”Ihmisten pitää nyt viestiä ja ilmoittaa kiinnostuksensa. Rakentamisaikatauluun voi vielä vaikuttaa. Omakotiasujatkin voivat jo olla yhteydessä, vaikka näillä näkymin isoista aloitetaan.”

”Ennen kesää pitää olla liittyjät tiedossa, sillä silloin jo rakennetaan”, Putkonen lisäsi.

Nopea ja häiriötön yhteys on nykyaikaa

Kiinnostuksensa voi osoittaa esimerkiksi MPY:n nettisivuilla. Yritys nimeää Suonenjoen alueelle yhteyshenkilön, jonka puoleen voi niin ikään kääntyä. Yhteyshenkilö tulee kiertämään muun muassa isännöitsijöiden juttusilla. Kerrostaloasujien kannattaa myös tutkia rappukäytävien ilmoitustaulut, sillä niihinkin on luvassa tietoa laajakaista-asiasta.

Sopijaosapuolten mielestä nopea ja häiriötön verkkoyhteys on nykypäivänä jo sähköön tai lämmitykseen verrattava palvelu. Valokuitu on myös tulevaisuutta.

”Vuonna 2021 tulee iso antennimuutos. Valokuitu on vastaus myös siihen. Jos on kaapeli-tv, ei tarvitse uusia antenneja eikä tarvita erillisiä digibokseja”, Matias Bauer totesi.

 

Suonenjoki-palkinto aktiiviselle yrittäjälle

Ansiokas yritystoiminta ja vapaaehtoistyö toivat tunnustuksen.

Tämän vuoden Suonenjoki-palkinto on myönnetty Stainless Team Finland Oy:n toimitusjohtaja Jorma Väisäselle. Tunnustus myönnettiin perinteiseen tapaan itsenäisyyspäivän juhlassa.

”Olihan se hämmentävää, mutta kun kuuli perustelut, niin palkinto tuntui omalle”, Väisänen luonnehtii tunnustuksen saamista.

Jorma Väisänen perusti metallialan yrityksen kaksikymmentä vuotta sitten. Kuusi henkilöä palkannut yritys valmisti aluksi Puolustusvoimille lämpöastioita sekä ruudin kuljetus- ja säilytysastioita. Jo muutaman vuoden kuluttua toiminta laajeni lattiakaivojen tuotantoon.

Nykyisellään Stainless Team Finland työllistää 26 henkilöä ja se on ruostumattomien lattiakaivojen markkinajohtaja Suomessa. Myös ruuankuljetus- ja ruuansäilytysastiat kuuluvat edelleen tuotevalikoimaan, ja paikkakunnalla valmistettuja astioita saattaakin tulla vastaan niin armeijassa, kouluissa kuin suurkeittiöissäkin. Yritys tekee nykyään myös alihankintaa etenkin prosessi- ja puunjalostusteollisuudelle.

Yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa

Sitä mukaa, kun yritys on kehittynyt, se on verkostoja luomalla kehittänyt koko toimialaa Suonenjoella.

”Näen, että emme ole täällä kilpailijoita keskenään, vaan täydennämme toisiamme”, Väisänen sanoo yhteistyöstään monen paikallisen toimijan kanssa.

Palkintoperustelujen mukaan Väisänen on kehittänyt paikkakuntaa myös sponsoroimalla ja tekemällä vapaaehtoistyötä. Hän kertookin olevansa mielellään mukana muun muassa sotaveteraanien muistamisessa jo senkin tähden, että hänen isänsä on ollut sotaveteraani. Toisaalta nuorten auttaminen esimerkiksi urheiluharrastuksia tukemalla on aktiiviselle kuntoliikkujalle niin ikään sydämenasia.

Jorma Väisänen haluaa vielä kiittää saamistaan mahdollisuuksista.

“SavoGrown tietotaito ja Suonenjoen kaupungin myötävaikutus on ollut tärkeä tuki”, hän sanoo.

 

Ladut ja luistinradat liikuttavat

Kiekon lätkimistä kaukalossa, sivakointia harjumaisemissa ja retkiluistelufiilistä Suonteen selällä – Suonenjoella pääsee nauttimaan talviliikunnasta.

Talvi on jo ovella, samoin talviset liikuntalajit.

”Keskuskentän kaukaloon tehdään jää heti, kun tulee pakkasia”, ulkoilualueiden esimies Hannu Pakarinen kertoo vuosien käytännöstä. Hän arvelee, että lehden ilmestyessä kaukalosta kuuluu jo luistimien suhinaa ja kiekon lätkimistä.

Itsekin aktiivisena liikkujana ja muun muassa MM-tason aikuisyleisurheilijana tunnettu Pakarinen pitää lähes kunnia-asianaan, että Suonenjoella päästään nauttimaan talvilajeista heti, kun se vain on säiden puolesta mahdollista.

Kaukalotunnelmaa höntsäpeleihin

Luistelemaan pääsee pian myös muilla ulkojäillä. Kaukalon vieressä olevalla isolla jääkentällä on hyvä pyörähdellä vaikka kaunoluistimilla. Keskuskentän jäät ovat valaistuja ja lämpimine pukutiloineen ne ovat auki kaikkina viikonpäivinä iltayhdeksään saakka.

Myös Iisveden koulun pihalla on jääkaukalo ja lisäksi lämmin pukukoppi, joka suljetaan puoli yhdeksältä. Luistelija saa kentän valot päälle pylväässä olevasta katkaisijasta.

Sammalselän ja Lempyyn kouluilla voi niin ikään luistella valaistuilla luistinradoilla. Niissä ei ole kaukaloita, mutta laukaisuseinät estävät kiekkoa häviämästä lumipenkkaan. Seinillä on muutakin virkaa.

”Seinillä saa kaukalotunnelmaa. On lapsia, jotka haluavat käydä keskenään pelailemassa vanhaan kunnon höntsäpelityyliin.”

Kaupunki jäädyttää pieniä luisteluratoja vielä Kahvimyllyn, Valkeisenmäen ja Käpylän leikkialueille.

Luistellen tai potkukelkkaillen järvenselälle

Hannu Pakarinen odottaa jo järvien jäätymistä, erityisesti Suonteella.

”Suonteen jää on huippu. Voi kun saataisiin sinne retkiluistelurata tänäkin vuonna tehtyä”, Pakarinen sanoo toivoen ensin kunnon pakkasia teräsjään muodostumista varten.

5,6 kilometrin pituinen rata on tarkoitus avata Soitunlahden ja Tenhanniemen välille.

”Siellä pääsee retkiluistelufiilikseen, kokemaan ne vastatuuletkin”, Pakarinen tietää.

Rata oli muun muassa viime keväänä hyvin suosittu: siellä liikuttiin paitsi luistimilla, myös jalkaisin, pyörillä ja potkukelkoilla. Hiihtäjät sivakoivat radan molemmin kulkevilla laduilla, jotka on tarkoitus tehdä myös tänä talvena.

Tie väistyi ladun alta

Pakarinen kertoo, että moni on ottanut häneen yhteyttä ja kysynyt huolissaan hiihtostadionin ladun kohtalosta. Sen reitti jäi kesällä peruskorjatun Metsolan nurmikentän alle. Miehellä on heille huojentavia uutisia: stadionin suosittu tasamaan latu ajetaan tänäkin talvena. Läheistä kevyenliikenteen väylää on siirretty, jotta ladulle on tilaa.

Stadionilta tulee lähtemään edellisten vuosien tapaan yhden, kahden ja viiden kilometrin valaistut lenkit. Palolammen valaistu reitti on kymmenen kilometrin pituinen ja sen voi halutessaan kiertää Kirjosuon puolelta, jolloin nousut ja laskut ovat loivempia.

Valaistuihin latuihin kuuluu vielä Onkilammen kolmen kilometrin reitti sekä sivuladut Käpylään ja Kolmisoppeen. Valot syttyvät hämäräkytkimellä ja sammuvat iltayhdeksältä, ellei pakkanen sitä ennen kiri kovemmaksi kuin –20 astetta.

Pakarinen ei säästele kehujaan puhuessaan Lintharjun latuverkostoa.

”Se on helposti saavutettavissa. Kävellen pääsee latuverkoston ääreen. Harjumaasto on vaihtelevaa ja laavuja löytyy kolme. Hiihtopäivän voi kruunata, kun poikkeaa Latumajalla kahvilla”, Pakarinen sanoo mainiten Suonenjoen Ladun hiihtoviikonloppuisin ylläpitämän huoltopaikan Onkilammella.

Nettisivuilta voi tarkistaa liikuntapaikan kunnon

Suonenjoelta löytyy myös kaupungin ylläpitämiä valaisemattomia latuja. Näistä kahdelle voi ottaa koirankin kytkettynä mukaan. Koiraladut löytyvät Vanhamäeltä ja Onkilammelta. Jalkalaan puolestaan avataan perinteinen, tunnelmallinen metsälatu, jos vain lunta tulee viime talven malliin. Kaikkien hiihtolatujen reitit löytyvät latukartoista, jotka on julkaistu kaupungin nettisivuilla.

Pakarinen mainitsee vielä jäähallin ja Valkeisenmäen pulkkamäet, jotka houkuttelevat lapsia ja muitakin vauhtihirmuja talven riemuihin. Samoin jäähalli ja Kyöpelinvuoren hyppytorni tarjoaa harrastusmahdollisuuksia.

Kaupungin nettisivuilta löytyy liikuntapaikkojen verkkopalvelu, joka oli viime talvena ensimmäistä kertaa käytössä. Siitä pääsee katsomaan onko esimerkiksi tietty latu käytössä, onko jää ehditty lumipyryn jälkeen huoltaa, pääseekö jo retkiluistelemaan ja niin edelleen. Hannu Pakarinen toivoo, että verkkopalvelussa, samoin kuin hiihtoladuilla ja luistinradoillakin, olisi runsaasti kävijöitä.

 

Nuori paluumuuttaja

Olli Kortelaiselle jääkiekko oli iso syy muuttaa Kuopioon ja yhtä iso syy palata Suonenjoelle takaisin.

Suonenjoen Kiekkokarhut ry:n, SuKiKan, junioripäällikkö Olli Kortelainen tekee työtä sydämellään. 25-vuotias valmentaja, nauttii työstään ja tähtää korkealle.

“Pari vuotta sitten lopetin pelaamisen ja ryhdyin valmentajaksi. Vastaan tällä hetkellä ysiluokkalaisten ja lukiolaisten aamujääharjoittelusta ja SuKiKan Leijona-Kiekkokoulun toiminnasta, jossa meillä on mukana 3-8 vuotiaita tyttöjä ja poikia. Olen myös C-junioreiden vastuuvalmentaja ja toimin SuKiKan junioripäällikkönä. Jääkiekko vie siis kaiken heltiävän ajan”, sanoo Kortelainen.

Kiekkokoulu alkoi lokakuun alussa ja päättyy maaliskuun lopussa. Harjoitusvuoro on tiistaisin ja mukana on tällä hetkellä kolmisenkymmentä lasta.

“Mukana on eri ikäisiä ja eritasoisia lapsia. Kiekkokoulussa opetellaan luistelua ja kiekonkäsittelyä erilaisten pelien ja leikkien kautta. Kiekkokoulu on paljon muutakin kuin jääkiekon pelaamista, siinä lähdetään lasten näkökulmasta erilaisia pelejä pelaten ja leikkien. Lapset jaetaan harjoituksissa pienempiin ryhmiin, jotta jokainen lapsi tulisi huomioitua ja oppiminen olisi helpompaa.”

Kortelainen valmentaa kannustamalla ja rohkaisemalla

“Lasten kanssa toimiessa täytyy olla innostava. Jäällä täytyy myös itse leikkiä ja pelata niin että hiki tulee. Kun puhutaan vanhemmista junioreista, olen varmasti vaativa valmentaja, mutta samalla myös reilu kaikille. Silloin kun harjoitellaan niin keskitytään täysillä siihen mitä tehdään.”

Toiminta tarjoaa harrastusmahdollisuuden monille innokkaille ja  etenemismahdollisuuksia myös niille, jotka haluavat päästä pidemmälle.

”Onhan Suonenjoelta lähtenyt myös laadukkaita pelaajia maailmalle ja kotimaisiin huippusarjoihin; Iiro Pakarinen, Aatu Hämäläinen, Aleksi Hämäläinen ja Tatu Kokkola”, muistuttaa Kortelainen.

Olli Kortelaisen oli hyvä ja helppo palata Suonenjoelle, jossa hän kasvoi, kävi koulunsa ja vietti aikaansa nuorisotiloissa.

“Tämä on lapsille ja nuorille hyvä ja turvallinen paikka kasvaa, ei liian pieni, eikä liian iso. Kaikki palvelut löytyy ja jos keskustan tuntumassa asuu, ei lapsia tarvitse kuskailla harrastusten pariin, kaikki on lähellä.”

Olli Kortelainen tekee jääkiekon ohessa opettajan sijaisuuksia ja koulunkäynnin ohjaajan sijaisuuksia.

“Haluan vielä kouluttautua liikunnan alalle, jotain on jo viritteillä, ehkä vielä enemmän keskityn jääkiekkoon, siinä haluan edetä.”

 

Mielekkyyttä nuorille

Suonenjoen Tilanuorilla on vetäjinä mahtava tiimi. Nuorisotiloissa pyörii arki-iltaisin jopa 40 nuorta.

Vapaa-ajan ohjaaja Ninni Miilunpohja on suonenjokelaisista nuorista ja nuorten kanssa touhuavasta tiimistään aidosti ylpeä. Nuorisotilat ovat yhtenäiskoulun kanssa samassa rakennuksessa ja yhteistyö koulun kanssa on sujuvaa ja mutkatonta. Tiloissa toimii myös iltapäiväkerho.

“Tää meidän timanttinen tiimi on niin mahtava, kaikki on erilaisia yksilöitä, mutta kaikki toimii hienosti”, hehkuttaa Ninni.

Ninni on kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta, Oulun alapuolelta. Hän haki vapaana olevaa nuoriso-ohjaajan paikkaa Suonenjoelta vuonna 2001. Hän oli kaupungin ainoa nuoriso-ohjaaja tuohon aikaan.

Nyt etsivä nuorisotyössä on kokokaikaisesti palkattu henkilö Nina Karvonen. Iltapäiväkerho ohjaajana ja nuoriso-ohjaajana toimii Tarja Eskelinen ja Stiina Åkerlund.

Jopo-ohjaajana toimii nuoriso-ohjaaja Piia Pääkkö. Jopo eli joustava perusopetusluokka on 10 oppilaan pienryhmä,  jonne hakevat oppilaat, joilla on erilaisia hankaluuksia opiskelussa, ei niinkään oppimisvaikeuksia. Siellä saadaan opetussuunnitelman mukaista opetusta, mutta monin eri tavoin. Esimerkiksi TET-jaksoja on enemmän kuin muilla.

Talossa on myös kolme liikunnan ohjaajaa ja yksi erityisliikunnan ohjaaja. Liikunnanohjaajat vastaavat koululaisuinnin opetuksesta, yleisöuinnin valvonnasta sekä liikuntaryhmien ohjaamisesta..

“Tämä nelikko kuuluu myös samaan tykkitiimiin ja homma toimii”, kiittää Ninni.

Nuoria ei jätetä

“Se tuntuu mukavalta, kun vanhat tilajermut käy moikkaamassa. He ovat jo kasvaneet ulos tilanuorista ja hakeutunueet muualle opiskelemaan”, kertoo Ninni.

Kaikille peruskoulunsa päättäneille ei ole itsestään selvää mihin lähteä opiskelemaan tai miten elämä eteenpäin järjestyy.

“Jollekin voi olla iso juttu yksinään bussilla kulkeminen, lähteminen ei ole kaikille helppoa, kun lähiverkosto leviää. Me tehdään tiiviisti koulun kanssa töitä, ettei kukaan putoaisi joukosta, me vaikka lähdetään viemään kaveri kouluun.”

Ninnin mukaan jokaisen pitää sössiä välillä ja oppirahat maksaa, mutta siihen ei saa jäädä, epäonnistumisten kautta voittoon.

“Murkkuikäisellä voi muutenkin olla sielu ihan tarpeeksi sekaisin ja sitten pitäisi osata olla hyvin asiansa hoitava nuori, ei se kaikilta onnistu.”

Tykkitiimi puskee nuoria erilaisin tukitoimin eteenpäin, toki suurin osa menee valtavirran mukana ilman tukia ja apuja, mutta ne, jotka meinaa tippua, pitää saada riittävän ajoissa kiinni ketään ei kuitenkaan jätetä yksinään. Miilunpohjan mukaan hyviä tuloksia on tukitoimilla saatu aikaan.

Vapaa-ajan ohjaajan peukalon alla on muutkin liikuntapalvelut, myös muille kuin nuorille. Suunnitelmissa on kaksivuotinen hanke liikuntaneuvontaan, jonka keskiössä ovat työikäiset,  liikuntaa harrastamattomat ihmiset. Hankkeen kautta on mahdollista saada yksilöllistä ohjausta.

“Naapurikuntien kanssakin olisi mukava tiivistää yhteistyötä. Nuorisotyössä tuloksia on vaikea mitata, tulokset näkyvät viiveellä vasta aikojen päästä”, toteaa Ninni Miilunpohja, mutta ihana on tehdä tätä työtä ja yhtäkään en tiimistäni vaihtaisi pois.