Suositellut

Yrittäjänä samalla alalla jo 50 vuotta

Viihde-elektroniikka Eero Sivonen Ky palvelee aivan kaupungin keskustassa. Eero tuntee sähköiset vempaimet, hän on ollut alalla 55 vuotta.

Eero Sivonen on Pörölänmäen poikia. Hän syntyi Suonenjoen Kutumäellä, Pekkalan kylässä vuonna 1945. Vuosia tuli toukokuussa täyteen 74. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijöitä ja kotitilalla kasvatettiin lypsykarjaa.

“Meitä on neljä poikaa ja jokkaisella yks sisko”, venkuilee Eero, “nuorimman veljemme 50-vuotissyntymäpäivillä myö näin ainut siskomme esiteltiin.”

Eero kävi kansakoulun Pörölänmäen koulussa, missä oli tuolloin vielä 50 oppilasta, Eeron luokallakin 10 oppilasta. Kansalaiskoulun hän kävi Suonenjoella, siinä koulurakennuksessa keskustassa, joka purettiin pois. Eero opiskeli sähköasentajaksi vuoden kestävällä kurssilla, jotka pidettiin Rajalanniemen koululla, missä koulutettiin myös puuseppiä.

Suonenjoen Valoapu tarjosi vuodesta nuorelle miehelle ensimmäisen työpaikan vuonna 1964 ja Eero oli siellä töissä lokakuulle 1969 saakka.

Tutka-asentaja aliupseeri

Varsinaisen oppinsa ja ammattitaitonsa Eero Sivonen sai armeijassa, puolustuslaitoksen sähköteknillisessä koulussa vuosina 1967-68 Riihimäellä. Siellä palveltiin laivastossa, ilmavoimissa, rannikkotykistössä ja ilmatorjuntatykistössä. Sivonen kuului laivastoon, koulutushaarana menrenkulkututkat. Varsinaista aseen käsittelyä ja ampumakoulutusta oli varsin vähän.

“Vuonna 1968 ostin Suonenjoen Radio- ja TV-huollolta mittalaitteet, kaluston ja varaosat ja velipojan kanssa perustettiin vuonna 1969 Viihde-Elektroniikka ja TV-mekaanikot E & M Sivonen”, kertoo Eero, “silloin yritys perustettiin tekemällä elinkeinoilmoitus nimismiehelle.”

Veljekset aloittivat radioiden ja televisioiden huoltotoiminnan osuuspankin omistamassa talossa Pihlajakadulla, jossa sitä ennen oli toiminut Arannon valokuvaamo.

Sivosen mukaan mustavalkea televisio maksoi hyvinkin parin kuukauden palkan verran, se kannatti korjata. 

“Joka televisiohan se siihen aikaan oli keskimäärin kerran vuodessa rikki, ne olivat mustavalkeita putkikoneita, sittenhän siinä ruvettiin pikkuhiljaa myös myymään erilaisia kodinkoneita”, muistelee Eero.

Vaimo löytyi Päivärinteen tansseista

Eero ja Leena tapasivat tanssireissulla. Pariskunta vihittiin Suonenjoen kirkossa ja häitä vietettiin seurakuntatalolla.

Erkki Junkkarinen oli häissä laulamassa ja Unto Lehtonen soittamassa. Anoppini oli omaa sukuaan Hynninen ja  Junkkarinen oli anopin siskon poika. Samaan sukuun kuuluu myös toinen taiteilija, Jorma Hynninen”, kertoo Eero.

Sivoset rakensivat omakotitalon Laiduntielle, mutta sieltä he muuttivat Leenan kotitilalle Virmaanrannalle, Käpysalon kylälle.

“Vaimon veli kuoli jäätyään traktorin alle. Vaimoni oli käynyt karjakkokoulun 60-luvulla  ja sinne heidän kotitilalleen siirryttiin lehmiä hoitamaan.”

Työt lypsykarjatilalla jatkuvat

Eero Sivonen jäi leskeksi viisi vuotta sitten. Tilalla tehtiin sukupolvenvaihdos ja pojan perhe jatkaa työtä. Eero asuu entistä kotitaloa ja pojan perheellä on talo vieressä. Perheeseen kuuluu myös kaksi poikaa.

Tilalla on karjaa yli sata päätä, joista yli 60 lypsävää ja loput nuorta karjaa kasvamassa.

“Minun tehtäväni on lähinnä vilkuilla kameraa, milloin lehmät poikivat ja ilmoittaa siitä sitten Ossille puhelimitse”, toteaa Eero.

Yrittäjyys on elämäntapa

“En oikeastaan muuta voisi kuvitella, yrittäjänä parasta on oma vapaus, vaikkakin aina sitä vaan oottaa sitä parempaa päivää”, yrittäjä naurahtaa. 

Nykyisellä nimellään yritys on jatkanut vuodesta 2006. Edelleen Sivosella korjataan laitteet kuntoon.

“Korjaamme koneita,  antenneja ja teemme myös satelliittiantennihommia, niissä tekniikka toimii mikroaaltotaajuudella”, kertoo Sivonen.

Keskuskatu 4:ssä sijaitsevan liiketalon rakensivat 80-luvulla Eero Sivonen yhdessä neljän muun yrittäjän; Martti Vuoriaisen, Pentti Huttusen, Kalevi Lankisen ja Taisto Hämäläisen kanssa ilman rakennusliikettä.

“Ostettiin kaupungilta tontti, Siikavirran Esko oli silloin kaupunginjohtajana. Että saatiin rakennusluvat, piti saada vielä Juhalatalo Oy:n tontin siivu ostettua. Kaupat tehtiin Kesti Keisarin yläkerrassa”, muistelee Eero.

Vaikka rakennushankkeessa oli välillä mutkia matkassa, hanke eteni ja Ylösen Pekan insinööritoimisto piirsi kuvat, joilla lupa heltisi.

“Kun päästiin rakentamaan, palkattiin rakennusmiehet töihin ja Salon Juhani rakennusmestariksi ja Monivuokraamosta hankittiin työkalut”, kertoo Eero.

Sivosella on myytävät tuotteet katutasossa ja kellarissa varsinainen työtila, jossa aika usein aamukahveilla istuu eräkavereita. Marraskuun 1. päivänä yritys täyttää 50 vuotta. Silloin saattaa olla kahviakin tarjolla.

Aika ei käy pitkäksi

Eero Sivonen on ollut pitkään mukana Suonenjoen Yrittäjien hallituksessa. Vuoden yrittäjäksi hänet valittiin vuonna 1995. Suomen Yrittäjien timanttiristi hänelle luovutettiin vuonna 2010 40 vuoden yrittäjyydestä. Hän on toiminut myös Kodintekniikkaliiton Pohjois-Savon puheenjohtajana sekä myös kaupungin luottamustoimissa. Sivonen toimi vuoden 2011 loppuun saakka myös Osuuskunta Maitomaan hallintoneuvostossa. Suonenjoen Rotary Klubissa hän on ollut mukana vuosikymmeniä, 20 vuotta sitten Klubin presidenttinäkin. Tänä vuonna hän jättäytyi jo pois porukasta. 

Metsästästys ja kalastus ja erilaiset urheilulajit  ovat aina kuuluneet Sivosen harrastuksiin.

“Uppopalloa pelattiin 70-luvulla SM sarjassa. Kuuluin Kuopion Urheilusukeltajiin. Olen myös harrastanut paljon valokuvausta ja vedenalaista kuvausta, haitakin olen kuvannut”, kertoo Eero.

Eero kuuluu hirviporukkaan ja karhumetsällekin hän on valmis lähtemään, jos kutsu kuuluu.

“Riistaruuat minä valmistan meillä koko porukalle. Papan pojat tykkää papan tekemistä herkuista. Kalakukkokin syntyy ja uunikalaa olen tehnyt kuhasta, lahnasta ja hauesta. Katiskat on järvessä nytkin”, Eero naurahtaa.

Pienempää riistaa hän ei enää sano metsästävänsä.

“Linnut saa lentää minun puolestani rauhassa, jäniksen vois jonnii vielä kahtoo.”

 

Suositellut

Yhteistä matkailuneuvontaa

Suonenjoen kaupunki ja Rautalammin kunta avasivat yhteisen matkailuneuvonta- ja lähipuotipaikan Koskeloon.

Koskelo on portti Savoon ja liikepaikka luonnostaan, sillä 9-tien ja 69-tien risteys on vilkasta aluetta. 9-tietä suihkii 5000-6000 ajoneuvoa päivittäin. Jukka Leskisen luotsaama Koskelon kahvila-ravintola on keskittynyt palvelemaan ja tankkaamaan ihmisiä.

“Kahvila-Ravintolamme palvelut ovat varsin hyvässä maineessa. Osuuskauppa Koskelonseutu aloitti tässä vuonna 1969 ja meille tämä tuli 90-luvun lopulla. tienvarsimatkailupalvelua tässä on ollut varsin pitkään”, kertoo toimitusjohtaja Jukka Leskinen, “nyt kun sisustuspuotimme siirrettiin ravintolan tiloihin, on tässä mainio paikka kuntien matkailuneuvonnalle ja turisteilla yksi lisäsyy pysähtyä.”

Hei Rakas, Tervetuloa Savoon

Future Savo on viilettänyt kevään aikana roadshow-kiertueena ympäri maata teemalla Olemisen vapaus. Kiertueella on tuotu esille alueemme avoimia työpaikkoja, monipuolista elinkeinoelämää sekä asumisen ja elämisen palveluita, monipuolista kulttuuritarjontaa ja olemisen vapautta.

Future Savo on mukana järjestämässä yhteistä matkailuneuvontaa ja tuo esiin alueen vetovoimaisuutta ja elinvoimaisuutta. Ville Keränen Future Savosta myös zemppaa Suonenjoen kaupungin ja Rautalammin kunnan palkkaamat kesätyöntekijät palvelemaan asiakkaita.

“Tämä on todella mielekäs kesätyöpaikka kuntien palkkaamille nuorille ja töitä tehdään yhdessä ja opitaan yhdessä, sellaisella valmentavalla otteella”, kertoo Ville.

Rautalammin kunnan palkkaama, tämän kevään ylioppilas, Iida Kärkkäinen on tästä kesätyöstä innoissaan.

“Ville on sparrannut meitä, että kun asiakas astuu ovesta tuohon eteisen pienelle matolle, me on jo huomioitu hänet ja ollaan valmiina palvelemaan”, hehkuttaa Iida, “täällä on hyvä porukka töissä.”

Suonenjoen puolelta kesätöissä ovat Katariina Niemelä ja Inka Kokkola. Katariina työskentelee kokopäiväisesti ja Inka on mukana tuntityöläisenä tarvittaessa.

Katariina on suorittanut kaksoistutkinnon. Hän valmistui merkonomiksi ja ylioppilaaksi tänä keväänä.

“Asiakaspalvelu on minulle tuttua touhua, sitä on harjoiteltu paljon opintojen aikana. Haluan auttaa asiakkaita iloisin mielin ja täydestä sydämestäni”, kertoo Katariina, “Suonenjoki ja koko Savo on rempseää aluetta, täällä on lämmin ilmapiiri, on tosi mukava päästä kertomaan näitä juttuja asiakkaillemme.”

“Ihanaa on päästä edustamaan kotikuntaa tänne”, kertoo lähihoitajaksi valmistunut Inka, “opiskelin Kuopiossa, mutta kyllä Suonenjoki on niin hieno paikka asua, että en millään täältä haluaisi muuttaa isompiin paikkoihin, täällä on kaikkea mitä ihminen tarvitsee ja tätä on hienoa markkinoida.”

Puodissa lähituotteita

Elinkeinoasiamiehet Olli Kokander ja Iiro Lyytinen SavoGrow Oy:stä osallistuivat myös yhteisten tilojen rakentamistöihin. Savon silmut -hanke on mukana ja sen tavoitteena on tukea elintarvikealan tuotekehitystä ja raaka-aineiden jatkojalostusta sekä lähituotteiden myyntiä. MikroGrow -hanke on mikroyrittäjien verkostoitumispaikka. Näissä hankkeissa olevien mikroyrittäjien tuotteita on lähipuodissa myynnissä.

“Tämä on ihan huippujuttu, täällä myös mikroyrittäjät saavat tuotteitaan esille ja pääsevät myös verkostoitumaan ja hienoa, että kuntajohtajat sekä Suonenjoelta että Rautalammilta ovat tämän jutun takana”, kertoo Kokander, “ja kotimaan matkamessujen osastokin pääsee täällä uusiokäyttöön.”

“Tämä on hyvä kokeilu, on järkevää tehdä tällaista yhteistyötä, saadaan enemmän aikaan, kun pienet resurssit yhdistetään, syksyllä ollaan viisaampia ja nähdään mitä yhteistyöllä on saavutettu”, toteaa Lyytinen.

Vetovoimaa ja pitovoimaa

Miten Suonenjoelle ja lähiseudulle saadaan uutta väkeä, työtä ja leipää? Haasteeseen on tartuttu ja uusi maakunnallinen elinvoimahanke pistää nyt pyörät pyörimään.

“Me kaikki yhdessä luomme tänne elinvoimaa, se tarkoittaa asumista, palveluja, työpaikkoja, yhteisöllisyyttä, koko elämää, me teemme tämän yhdessä koko seudun ihmisten kanssa. Kun seutu on elinvoimainen, jossa ihmiset viihtyvät, sillä on myös vetovoimaa, jonne uudet ihmiset haluavat muuttaa ja sitten tarvitaan sitä pitovoimaa, jolloin ihmisten on täällä hyvä asua ja elää, ettei tarvitse lähteä vetovoiman perässä muualle, hehkuttaa projektipäällikkö Ville Keränen.

Kansalaislähtöistä kehittämistä

Future Savo on Pohjois-Savon Liiton rahoittama, maakunnallinen vetovoimahanke, jonka yhtenä osatoteuttajana toimii Kehitysyhtiö SavoGrow Oy ja sen alueellisena projektipäällikkönä  Ville Keränen. Kaksivuotisella hankkeella on tavoitteena saada seudun yrityksille työvoimaa ja kehittää yritysten kilpailukykyä sekä maakunnallisesti kääntää pitkän aikavälin nettomuutto positiiviseksi.

Uutta osaavaa työvoimaa maakuntaa työpaketissa alueella olevaa ulkomaista työvoimaa halutaan juurruttaa Welcome to Pohjois-Savo -konseptilla, jossa kausityöntekijät on SavoGrown vastuualueena. Pitovoima kuntoon työpaketissa SavoGrown tehtävänä on ohjata kuntia,  elinkeinotoimijoita ja yrityksiä toteuttamaan kv-kausi ja vuokratyöntekijöiden kartoitus- ja kotouttamisprojekteja.

“Työvoimani on käytössä elinvoiman puitteissa Suonenjoen, Rautalammin, Tervon, Vesannon, Pielaveden ja Keiteleen alueella, EU maksaa minun palkkani, kehitetään nyt yhdessä mahtavia ratkaisuja, porukalla näitä on mietittävä. Erityisen hyvältä tässä hankkeessa tuntuu se, että meitä on hankkeessa kuuden hengen tiimi paiskimassa töitä, voidaan jakaa kokemuksia ja oppia toisiltamme”, sanoo Tiimiakatemian kasvatti Keränen.

Keräsen mukaan työllisyys on alueella hyvä, monilla aloilla työvoiman saatavuutta pitää parantaa ja työpaikkoja pitää markkinoida.

Tulevaisuuden asuminen

Mikä on tulevaisuuden kaupungin asumismuoto? 

“Lokakuun aikana tästä tehdään kansalaiskysely, mikä on hyvä asumismalli, tämä on osallistavaa suunnittelua ja syksyn aikana pidämme osallistavan tilaisuuden, jossa tätä yhdessä pohditaan”, sanoo Keränen.

Mahtavissa nuorissamme on tulevaisuus

“Meidän kannattaa olla enemmän aidosti kiinnostuneita alueemme nuorista ja ylläpitää suhteita heihin entistä paremmin, monia asioita pidetään helposti itsestäänselvyyksinä ja nuoret lähtevätkin muualle. Nuorissa on kuitenkin tulevaisuus ja heitä meidän pitäisi saada opiskelujen jälkeen kotiseudulle takaisin”, toteaa Ville, “sellaista hellän dynaamista yhteistyötä tarvitaan yrittäjien ja muiden toimijoiden kesken.”

Suonenjoessa on vetovoimaa

Ville Keränen on kotoisin Kainuusta. Hän on valmistunut tradenomiksi Jyväskylän Tiimiakatemiasta ja täydentänyt opintojaan (MBI) Espanjassa ja opiskelee työn ohessa ylempää ammattikorkeakoulututkintoa Savoniassa.

Suonenjoella hän on asunut neljä vuotta ja yhtenä vetovoimatekijänä paikkakunnalle toimi puoliso, jonka perässä Ville kaupunkiin  muutti.

“Kannustan ihmisiä aktiivisuuteen, mietitään asioita porukalla.”

 

Vapaassa suhteessa luontoon

Maaseutua ja sen mahdollisuuksia valtakunnallisilla foorumeilla tunnetuksi tekevä Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä kirjoittaa kolumnissaan, että hän palasi opiskeltuaan kaupungissa maalle vapauden vuoksi, koska elävä luontosuhde sopii hänelle.

Mitä ihmettä elävä luontosuhde sitten tarkoittaa? 

Minulle elävä luontosuhde tarkoittaa sitä, että luonto on läsnä arjessani joka hetki. Se ei ole paikka, jonne tehdään retki tai jonne ajetaan autolla pitkiä matkoja. Se ei ole eksoottinen lomamatka, vaan arjessa verkkokalvoille maalautuva, muuttuva taulu. Näin syksyisin, kun linnut alkavat valmistua syysmuuttoonsa, rannasta kantautuvat joutsenten huudot niin nukkumaan mennessä kuin aamuisin herätessä. Vaihtaisinko niitä autojen jatkuvaan hurinaan.

Minulle elävä luontosuhde tarkoittaa sitä, että teen itse taloudessani käytettävät polttopuut. Tiedän lähes metrilleen, missä kaadetut puut ovat kasvaneet ja muistan, milloin tein niistä halkoja. Ihailen klapien värejä, muotoja ja kuivien halkojen kilkahtamista toisiaan vasten. Koen tärkeäksi, että voin itse vaikuttaa asuinmukavuuteni ja saan askareesta sekä henkistä että fyysistä mielihyvää.

Minulle elävä luontosuhde on sitä, että saan itse löytää lautaselleni korvasieniä, kantarelleja ja suppilovahveroita. Iloita kevätlahnasta ja mätimuikusta. Poimia pihastani omenat, herukat, kirsikat ja karviaiset. Hakea naapurin mestarileipurilta sylillisen ihanasti tuoksuvia, lämpimiä leipiä. Ei samoja elämyksiä saa, vaikka kuinka tungeksisi marketeissa.

Elävä luontosuhde on sitä, että vaativankin työn vastapainoksi minulla on ympärilläni useita palautumispaikkoja, joista näen kauas. Joissa akkuni latautuvat uusiutuvalla luonnon energialla. Palautusjuomat on jo tuotteistettu, milloin tuotteistetaan palautuspaikat?

Elävä luontosuhde on myös kokemus omasta pienuudesta. Siitä, kun ukkonen iskee niin kovasti läheiseen kallioon, että kuulo salpautuu. Kun nouseva myrsky kaataa pihapuut, tukkii tiet ja katkoo sähköt. Siitä kun tuuli yltyy niin kovaksi, ettei mökkisaaresta pääsekään veneellä kotiin silloin kuin itse haluaisi.

Hyvin varhaisessa vaiheessa havahduin opiskelun ja työn vietyä kaupunkeihin, että voin huonosti kerros- ja rivitalossa. En nähnyt ikkunoista ulos: kuka haluaa katsella toisia taloja. En pystynyt tekemään yhteisessä pihassa muuta kuin istumaan penkillä kuin vanha mummo. Kukaan muu ei edes kuivannut pyykkejään ulkona! Olin kuin häkkilintu: vankilassa, jonka olin itse valinnut, josta jopa maksoin.

Ihminen on ainoa eläin, joka rakentaa itselleen häkin. Toiselle se on kerrostalo, toiselle se on avara luonto.

 

Voi yhden kerran, vuoden verran

Miten lyhyt on vuosi taaksepäin. Tämähän voisi olla myös kysymys, nyt se on toteamus. Vuodenkierron verran on tehty Suonenjokilehteä. Parhaita vuosiaan viilettävän ihmisen elämässä vuosi on yksi hujahdus muiden joukossa. 

Vastasyntyneen elämässä ensimmäinen vuosi on mieletöntä kehitystä, kasvamista ja oppimista. Sukumme nuorin tenava, vuoden vanha, on oppinut kävelemään, tai oikeastaan juoksemaan. Hän osaa kiipeillä, työntää kärryjä, syödä itse lusikalla ruokaa, ajaa traktoria, oikeaa traktoria, hän osaa ikävöidä, hän osaa vaatia, hän osaa rakastaa ja nauraa ilosta ääneen, kun isi tulee kotiin.

Ei eskarilainen ehkä mieti, mitä hän ehtii saada elämässään aikaan, eikä paljon myöskään murehdi eilistä päivää. Missä kohtaa elämää alkaa jarruttelu, tulevaisuuden pelko ja menneiden märehtiminen?

Ensimmäisen Suonenjokilehden kannessa poseerasi 75-vuotias Liisa Suihkonen. Rotunainen, jonka elämästä riittäisi tarinoita enemmänkin. Ensimmäistä vuottaan juhlivan lehtemme kannessa on vuorostaan 74-vuotias Hyvää Kaunista Päivää toivottava herra Eero Sivonen. Hänen elämäntyötään ja aikaansaannoksiaan ja ennen kaikkea mielenmaisemaansa kuunnellessani, hiljaa mielessäni kumarsin kunnioituksesta.

Mikä elämässä eniten vaikuttaa mielenmaisemaamme? Ehkä eniten omat ajatuksemme. Omilla ajatuksillamme ruokimme mieltämme ja ajatuksiimme puolestaan vaikuttaa se, mitä näemme, kuulemme ja mitä suostumme kuuntelemaan. 

Marraskuussa helmikaulamies Mikko Kalliola valottaa meille Menestyjän mielenmallia Futurialla. Mikko on Aava&Bangin luova johtaja, jonka repussa on paljon ajatuksia virkistävää jaettavaa. Ajatusten kääntämisillan sinulle tarjoaa Suonenjokilehti yhdessä Suonenjoen kaupungin, SavoGrown ja Rautalammin kunnan kanssa. Sinun tarvitsee vain laittaa päivä kalenteriisi ja tulla paikalle, mainos löytyy tästä lehdestä.

Ympyrä sulkeutuu ja vuosi on täysi. Juhlimme 1-vuotiasta Suonenjokilehteä torstaina 26.9. Kohtaamossa, toimituksessamme. Tervetuloa kahville!

 

Mukavuudettoman mökin luksusmatkailu

Kahden vuoden ajan käytössäni on ollut pienenpieni rantamökki. Uudehko kyllä, mutta perinteinen: kantovesi, ulkohuussi, puulämmitys.

Molempina kesinä olen saanut vieraakseni ystäviäni, kaupungissa asuvia, paljon matkustavia uraihmisiä.

Pieni ja vaatimaton rantamökki on tehnyt vaikutuksen. Järvinäkymä, pitkät kiireettömät löylyt, lähiruoka, korvasienipiirakka, loimulohi, mökkitieltä kerätyt vadelmat, auringonlasku. Mahdollisuus olla ilta ilman rooleja, monimutkaisia vuorovaikutussuhteita, odotuksia. Mahdollisuus puhua avoimesti. Tai olla puhumatta.

Kaikki ovat ääneen ihmetelleet hiljaisuutta. Tuuli kyllä suhisee puissa, laine liplattaa ja kuikka päästää ilmoille teemalaulunsa, mutta ihmisen ääniä ei kuulu. Tehtaat eivät humise, moottoritie jymise, renkaat ulvo, liikennevalot piipitä, ihmiset puhu. Kännykätkin ovat saaneet vaieta.

Se mikä ei ole paljon mitään, onkin hetkessä paljon. Kaikki. Kun uskaltaa, suostuu luopumaan siitä, mikä arjessa täyttää kädet ja ajatukset.

Maaseutua myydään luonnolla ja luonnonläheisyydellä. Markkinoinnissa termit ovat kuluneet puhki. Ne eivät tuota enää mitään lisäarvoa kuvaukseen.

Miten sanoitetaan tai tuotetaan kokemukseksi se mielenvapaus, jota Sisä-Savon arkinen ympäristö voi parhaimmillaan tarjota? Miten tuotteistetaan sellainen hiljaisuuden retriitti, joka ei sisällä pakonomaista hiljentymistä tai uskonnollisia sävyjä, vaan jolla mahdollistetaan kierrosten turvallinen laskeminen ja pienimuotoisista asioista nauttiminen? Naamioiden riisuminen tai tarvittaessa vaikkapa kulisseista ulosastuminen.

Saunan kiukaan sytyttämiseen liittyvä mindfulness, halkojen pinoamisen ja kantamisen workout, soutelutreeni, kauas katsomisen harjoitus. Itsensä unohtaminen. Uppoaminen ympäristöön. Uusien mittasuhteiden hahmottaminen. Omaa ääntä ja energiaa kohti kulkeminen.

Millaisia hienovaraisia seuralaisia meistä maalaisista, alkuperäisasukkaista tarvittaisiin mielenrauhamatkailulle, että tulijan olisi helppoa ja turvallista hetkeksi asettua, ehkä jo vähän vieraaksikin koettuun elämäntapaan? Että näyttäisimme paikat ja tavat, mutta emme söisi tilaa hiljaisuudelta. Ettemme asettuisi esteeksi sille, että vieras saisi omassa rauhassaan kuoria itseään auki kuin sipulia, ehkä itkeäkin vähän.

Miten markkinoisimme sen ”ei-minkään”, mikä metropoleista kuitenkin puuttuu? Sisä-Savon, huvittoman puiston.

 

2020-luvun kunta panostaa asukkaiden osallistumiseen

Uusi kuntalaki tuli voimaan keväällä 2015. Siinä on kiinnitetty huomiota kuntalaisten osallisuuteen ja vaikuttamismahdollisuuksiin. Kunta- ja lähidemokratia on muuttamassa muotoaan, tulevaisuuden kunnassa edustuksellinen demokratia on vain yksi mahdollisuus vaikuttaa kunnan asioihin. 2020-luvun vahva kunta panostaa kahteen asiaan: 1. Kunnan tärkein fokus on asukkaiden hyvän arjen tukemisessa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. 2. Kuntalaiset osallistuvat oman elinympäristönsä suunnitteluun ja pääsevät vaikuttamaan rakennettuun ympäristöön sekä palveluihin.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra hakee kunnista kumppaneita innovatiivisiin demokratiakokeiluihin vuodelle 2020. Olen herätellyt SavoGrow -alueen asukkaita kysymällä kuntademokratian ja osallisuuden nykytilasta, kehityssuunnista ja uusista ideoista kunnissamme. Itse osallisuudesta innostuneena toivon, että kuntien yhteisvoimin kokeilemme jotain uutta tapaa ottaa asukkaat mukaan kuntakehittämiseen. Tuntuu, että tarvitsemme sosiaalisen median vastapainoksi myös keskustelualustan, jossa virkamiehet ja kuntalaiset voivat olla vuorovaikutuksessa arvostavassa ja avoimessa hengessä.

Hyviä esimerkkejä rakennetun ympäristön osallistavasta suunnittelusta löytyy Suomesta useita. Espoossa otettiin nuoret mukaan kouluympäristön suunnitteluun MuotoileMaa! -projektissa. Tuloksena on päästy seuraamaan paikan identiteetin vahvistumista, ilkivallan vähentymistä ja yhteisöllisyyden kasvamista. Lapinjärvellä otettiin kuntalaiset mukaan ideoimaan ja suunnittelemaan puistoaluetta. Lopputulos palvelee ja miellyttää kuntalaisia, mutta myös alun perin asiantuntijoiden luoma budjetti jäi osittain käyttämättä.

Ne kunnat, jotka onnistuvat sekä muuttamaan kunnan työntekijöiden toimintakulttuuria, että konkreettisesti luomaan kuntalaislähtöistä toimintaa, tulevat pärjäämään kuntakentällä. Lähtökohtana tulee olla, että jo ajatus siitä, että kunta on luonut edellytykset osallistumiselle ja vaikuttamiselle, lisää koettua hyvinvointia. 

Tiesittekö muuten, että vain 56 % koko maailman kansalaisista elää demokratiassa? Jotkut tutkimukset viittaavat siihen, että demokratia heikkenee kehittyvissä maissa. Pystyisimmekö taklaamaan tätä kehityssuuntaa vahvistamalla omaa lähidemokratiaa?

 

Merkityksellistä elämää

Merkityksen tunne on vahva moottori. Näin sanoo varatuomari ja teologi Eveliina Salonen kirjassaan Intuitio ja tunteet johtamisen ytimessä. Hänen mukansa olennainen osa työhyvinvointia ja työniloa syntyy siitä, kun omalla osaamisella ja ideoilla on työpaikalla merkitystä ja kun omalla työllä ja organisaation aikaansaannoksilla on omien arvojen mukainen tarkoitus. Silloin ihmiset ponnistelevat yhteisten tavoitteiden eteen. Merkityksen tunne motivoi ja antaa syyn elää. Merkityksen tunteen kadottaminen taas voi johtaa masennukseen, suorittamiseen tai muihin riippuvuksiin, joilla yritetään kompensoida merkityksen tunteen puuttuminen ja sen aiheuttama tyhjyys.

Salonen kirjoittaa myös, että onnellisuutta on kahta tyyppiä: mielihyvään perustuvaa tai merkityksellisyyteen perustuvaa. Mielihyvään perustuva onnellisuus on lyhytkestoista, mutta merkityksellisyyteen perustuva onnellisuus tuottaa mielekästä elämää laajemmassa mittakaavassa: ihminen on onnellinen, koska hän mieltää elämänsä merkitykselliseksi.

Merkityksellistä elämää elää tämän lehden kyläläinen. Nuoren naisen unelmana oli saada ajaa isoilla autoilla. Kun lähipiirissä ja suvussa ei rekkakuskeja ollut, ei kotiväki ensin suositellut moiselle alalle lähtemistä. Niinpä hän opiskeli ammatin maatalousoppilaitoksessa, mutta unelma isoista autoista ei jättänyt rauhaan ja nyt hän on onnellinen rekkakuski, nauttii työstään ja kokee elämänsä merkitykselliseksi. Kannattaa uskaltaa tulla siksi mitä on.

Rautalammilla kävellään pestuutorstaina naisille ammatti ja vielä yhdessä suonenjokelaisten kanssa. Eeva Ruotsalainen on ollut innokas Naisten Pankin kannattaja jo vuosikausia. Naisten Pankki on vapaaehtoisten verkosto, jonka kerää varoja kehitysmaiden naisten toimeentulon parantamiseksi. Varoilla tuetaan naisten ammatti- ja yrittäjäkoulutusta. Eeva pani toimeksi ja järjestää pestuuviikolla merkityksellisen kävelymahdollisuuden meille kaikille. Kävellään siis porukalla mielihyvää ja merkityksellisyyttä.

Ja voisiko näin syyskesästä olla mitään merkityksellisempää kuin sienimetsässä hiippaileminen. Jopa silloinkin, kun sieniä ei löydy. Kirsti Eskelisen uusi sienikirja opastaa aloittelijankin sieniaarteiden löytämiseen ja tunnistamiseen. Se on niin rakkaudella kirjoitettu teos, että kannattaa hankkia. Opin kirjasta esimerkiksi sellaisen asian, että kantarelli on kiinalaisessa lääketieteessä terveysvaikutteinen elintarvike, joka estää silmätulehduksia, hämäräsokeutta, hengitystieinfektioita ja ihon kuivumista. Se sisältää kahdeksaa ihmiselle välttämätöntä aminohappoa ja runsaasti D-vitamiinia, kartenoidia, kuparia, kaliumia, rautaa ja sinkkiä. Voihan kantarelli, mielihyvä ja merkityksellisyys.

Suonenjoen Venetsialaiset

Mökki- ja veneilykauden päättymistä ja samalla tulen ja valon juhlaa vietettiin jo toista kertaa Iisveden rantapaviljongilla Venetsialaisten merkeissä.

Esiintymässä oli Veeti Kallio, Jess by the lake ja Pleasurizer. Illan aikana paloi myös komea kokko ja Veeti Kallion keikan jälkeen oli luvassa ilotulitus.

Tapahtuman järjesti Suonenjoen yrittäjät ry ja Iisveden Rantapaviljonki.

Putket kuntoon

Uusi yrittäjä korjaa tiputtavat hanat ja hallitsee myös vaativat putkitukset.

Toukokuussa TK Putki ja Hitsaus Oy -nimisen yrityksen perustanut Taneli Kuusisto toimii LVI-alalla, tai oikeammin LV-alalla.

”En ole erikoistunut ilmanvaihtoon. Se on oma maailmansa ja sitä tekee omat yritykset. Minä teen perusputkihommaa lämpö-, vesi- ja viemäripuolella. Siihen on koulutuskin”, vuoden päivät Savon ammattiopistossa opiskellut ja näyttöä vaille valmis putkiasentaja toteaa.

TK Putki ja Hitsaus -yritykseen voi siis soittaa tai laittaa Facebookissa viestiä, jos etsii esimerkiksi tiputtavalle hanalle korjaajaa tai jos vessanpönttö pitää uusia. Yritys palvelee yksityisten lisäksi taloyhtiöitä ja toisia yrityksiä noin sadan kilometrin säteellä Suonenjoelta.

”Minulla on liikuteltava kalusto. Autosta löytyy koneet ja putkistotarvikkeitakin jonkun verran. Kalustoa ja tarvikkeita hankin sitä mukaa, kun näen, mille on kysyntää”, yrittäjä kertoo.

Lämpöpumppujen putkitukset yleistyvät

Kuusisto aikoo hyödyntää uudessa yrityksessä erikoisosaamistaan. Hän teki viisitoista vuotta keikkatyötä asentaen elintarvike-, juoma- ja lääketeollisuuden laitoksiin prosessiputkistoja.

”Kaavioiden lukeminen ja putkistojen asentaminen on tuttua”, Kuusisto sanoo esitellen monimutkaista piirrosta. Hän kertoo, että nopeaan kaavionlukutaitoon harjaantuu vain vuosien myötä.

Siitä, että osaa toteuttaa mutkikkaan putkistokaavion, on hyötyä muun muassa maalämpöpumppuja asentaessa. Se tuleekin olemaan yksi yrityksen palveluista.

”Maalämpökoneet yleistyvät koko ajan varsinkin uudisrakennuksissa. Ne voivat olla hyvinkin yleinen työkohde tulevaisuudessa.”

Kuusisto kertoo, että myös vanhemmissa taloissa siirrytään öljy- ja puukeskuslämmityksistä maalämpöön ennen kaikkea sen huolettomuuden ja energiatehokkuuden takia.

Toinen yleistymään päin oleva lämmitysmuoto on ilmavesilämpöpumppu.

”Se on hyvä vaihtoehto pientaloon. Se ei vaadi porakaivoa ja on siksi hankintakustannuksiltaan maalämpöä edullisempi. Eikä sen energiatehokkuuskaan ole enää kovin etäällä maalämmöstä.”

Aikaa myös perheelle

Yrityksen palveluihin kuuluu niin ikään putkistojen ja teräsrakenteiden hitsaustyöt. Sekin on osittain samaa työtä, jota Kuusisto teki keikkatyövuosinaan Etelä-Suomen kohteissa. Nyt omassa yrityksessään hän voi tehdä työtä kotoa käsin. Samalla jää aikaa pian kolmevuotiaalle pojalle, vaimolle ja tämän kouluikäisille lapsille. Myös mieleiseen harrastamiseen, kuten veneilyyn ja jääkiekon pelaamiseen talvella, on enemmän mahdollisuuksia. Parhaimmillaan perheen yhteisen ajan ja harrastukset voi jopa yhdistää, kuten silloin, kun mies lähtee pesueineen veneilemään Iisveden kotirannasta kohti muita vesistöjä.

Eino Leino -levyn julkistamiskonsertit

Rajallisten Eino Leino -levyn julkistamiskonsertit pidetään heinäkuussa. Karjalan Kartanossa Rautalammilla 6.7. pidettävä konsertti on loppuunmyyty. Muut konsertit ovat Suonenjoen Syke-talossa 9.7. ja Tervon Lohimaassa 11.7.

Levy sisältää rautalampilaisen, Rajalliset kokoonpanoon kuuluvan Anneli Tarvaisen sävellyksiä ja laulut on sävelletty nimenomaan tälle kokoonpanolle. Muita äänitteen lauluja ovat säveltäneet mm. Heikki Sarmanto, Taisto Wesslin ja Perttu Hietanen. Juha Rossin -säätiö on tukenut levyn tekoa

Levyn myynti aloitetaan julkaisukonserttien yhdeydessä. Myyntipaikkoja on konserttikiertueen jälkeen myös kaikissa Sisä-Savon kunnissa. Levyjä on mahdollista tilata myös ennakkoon ja samalla osallistua konserttilippujen arvontaan.Lippuja konsertteihin on myytävänä Suonenjoen, Tervon ja Vesannon kirjastoissa, Arttelissa ja Suonenjoen kirjakaupassa. Lisäksi lippuja on ostettavissa Liveto-lippukaupassa.